Aikaisemmin ilmestyneet blogit

Tältä sivulta löydät ennen vuotta 2013 julkaistuja, Vesa Nevalaisen kirjoittamia blogeja.
16.4.2010 18.43

Psykologit julkisuudessa

Välillä tuntuu, että psykologia on varsinaista salatiedettä, vaikka tosiasiat osoittavat muuta. Psykologit niin akateemisessa maailmassa kuin kliinisellä kentälläkin ovat ihmismielen kummallisuuksien asiantuntijoita, mutta usein julkisuudessa erottuvat alan asiantuntijoina kaikenmaailman tee-se-itse-miehet ja -naiset.

Mietaan ihmissuhdepalstan tietävät kaikki – sen sijaan en itsekään tiennyt, että varsin monella psykologillakin on oma palstansa jossain lehdessä. Varmasti Mietaalla on painavaa sanottavaa, mutta miksi psykologien pitämät ihmissuhdepalstat eivät pääse samanlaiseen valtakunnalliseen maineeseen?

Keksin tähän kummallisuuteen ainakin kaksi syytä. Ensinnäkin psykologit ovat tavattoman vaatimattomia ja epävarmoja. Näyttää siltä että tieto ei lisää psykologeilla tuskaa, vaan epäilystä omiin kykyihin. Psykologit täydennyskouluttavat itseään kuin viimeistä päivää, mutta silti he kokevat, etteivät osaa kylliksi voidakseen esiintyä julkisuudessa ns. syvällä rintaäänellä.

Psykoterapeuttikouluttaja ei uskalla kommentoida oman terapiamuodon toimivuutta koulutuksessa, koska ”joku muu tietää asian vielä paremmin”. Psykologian tutkija ei millään haluaisi sanoa mitään varmaa oman alansa asiasta televisiossa, koska ”maailmalla on tutkijoita jotka tietävät tästä asiasta niin paljon enemmän”.

Satujen taikapeili vakuutti kuningattarelle, että tämä oli kaunein olento maan päällä. Psykologiksi valmistuva henkilö voisi maisteritodistuksen ja Valviran laillistuspaperin lisäksi saada kouraansa myös peilin joka sanoisi: ”Muistathan, että osaat paljonkin sellaista, jota kukaan muu ei osaa yhtä hyvin”.

Miksi lääkäri aivan oikein olettaa automaattisesti olevansa oman alansa asiantuntija, mutta psykologi ei? Mitä ihmettä ne siellä lääkiksellä puuroon sekoittavat?

Toisaalta psykologien osuus julkisuudessa saattaa jäädä haljuksi myös siksi, että psykologit ovat liian tasapuolisia ja harkitsevaisia haastateltavia. Kunnon lööppiä on vaikea vetäistä psykologista, joka kertoo aina joka asiaan yhden, mutta myös sen toisen puolen. Liiallinen ymmärtäminen tappaa railakkaat mielipiteet ja karkottaa tiedotusvälineet.

Psykologit pitävät työssään kuulemansa rasvaiset jutut tarkasti omana tietonaan, ja he varovat visusti loukkaamasta muita ihmisiä. Nämä ovat tietenkin erinomaisia ominaisuuksia ja olenkin käsittänyt, että vaikka psykologit eivät ole julkisuuden suosikkeja, heillä on varsin kova menekki puolisomarkkinoilla.

Kaikesta huolimatta on harmi, miten valju kuva meistä näkyy julkisuudessa. Tiedän että monella olisi paljon tärkeää sanottavaa. Sellaisiakin asioita, joita kuuntelemalla maailmasta tulisi meille kaikille parempi paikka asua ja elää.

Vetoankin kaikkiin psykologeihin: ensi kerralla kun toimittaja soittaa, olkaa reippaita. Tärkeää sanottavaa ei kannata haudata jahkailuun. Tällainen kokemus voi olla hauskakin – sellainen, jota voi sitten aikanaan vanhana keinutuolissa istuessaan muistella. Niin, ja edelleen aivan liian moni meistä kieltäytyy koko haastattelusta, ja usuttaa toimittajan soittamaan saman työpaikan psykiatrille.

Vesa Nevalainen


Palaa otsikoihin | 4 Kommenttia | Kommentoi