Aikaisemmin ilmestyneet blogit

Tältä sivulta löydät ennen vuotta 2013 julkaistuja, Vesa Nevalaisen kirjoittamia blogeja.
16.3.2010 10.43

Psykologit ovat ihmisiä

Olen työni puolesta ja kieltämättä välillä myös uteliaisuuden vetämänä seurannut Psykologiliiton sisäisiä keskustelupalstoja niitten alusta asti. Kokemus on ollut mielenkiintoinen ja välillä provosoiva.

Keskusteluaiheissa käsitellään yksittäisten psykologisten testien tulkintaohjeita ja pyydetään neuvoa (tunnistamattomaksi muutetun) monimutkaisen asiakastapauksen hoitamiseen.  Mutta suurimmat lukija- ja usein katselijamäärät saavat kuitenkin ne keskustelut, joita käydään monilla muillakin foorumeilla: homoseksuaalisuus, maahanmuuttoasiat,  aselakien mahdolliset rajoitukset ja niin edelleen.

Mielipiteet näihin asioihin ovat varsin voimakkaita, aivan kuten muillakin foorumeilla. Innostuttuaan psykologi ei säästele sanan säilää sen kummemmin kuin muutkaan ihmiset. Hän vetoaa, kärjistää, vetoaa tutkimustuloksiin, vähättelee tutkimustuloksia, verhoutuu pelkästään  omaan kokemukseensa, tulkitsee toisen kommentoijan ajatuksia, pilkkoo vastapuolen kommentin pieniin osiin ja saa sen näyttämään naurettavalta.  Omaa mielipidettä lähellä olevia henkilöitä kannustetaan, ja veljellisiä nettimaljoja kohotellaan.

Sanan käyttäjinä psykologit ovat keskimääräistä taitavampia, mutta poikkeuksiakin esiintyy. Huumorin käyttäminen on välillä vaikeaa, kuten muillakin ihmisillä. Sarkasmi ja ironia osuvat välillä pahasti ohi maalin, sillä ne ovat haastavia kielenkäytön muotoja.

Sivuilla tuodaan esille myös työn ja elämän vaikeutta, surua siitä kun maailmassa tapahtuu niin paljon pahaa, ja pelkoa siitä että omat auttamisen keinot eivät kuitenkaan ole riittäviä. Asiakasta kunnioittava perusasenne säilyy kuitenkin kiihkeimmänkin keskustelun tiimellyksessä. Eettisyys ja siihen liittyvä asiakkaan kunnioitus tuntuu olevan varsin tiukasti selkäytimeen iskostunut ismi.

Mitä tästä kaikesta pitäisi päätellä? Psykologit todellakin ovat ensisijaisesti ihmisiä kaikkine voimavaroineen ja haavoittuvuuksineen. Onneksi. Monilla on takanaan vuosia kestänyt oma terapia ja joka tapauksessa kaikki ovat vuosikausia perehtyneet ihmismielen saloihin perus- ja täydennysopinnoissaan. Tämä olisi voinut viedä psykologeista kaiken särmän pois, ja olisimme todellakin niitä vitsien henkilöitä, jotka vastaavat kaikkeen toisaalta mutta toisaalta.

Toisaalta-toisaalta –tauti ei näy psykologien sisäisissä keskusteluissa, enkä usko että se kohtuuttomassa määrin haittaa työntekoakaan.  Mutta on yksi tilanne, jossa tauti iskee melko varmasti: silloin kun psykologin nenän alle työnnetään mikrofoni. Silloin kaiken pitäisi mennä täydellisesti. Moni kieltäytyy haastattelusta kokonaan, ja vielä useampi vastailee jotain ympäripyöreitä, sillä he haluavat kuvata ihmisen elämän koko monimuotoisuudessaan.

Vesa Nevalainen


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi