Psykologiliiton asiantuntijablogi

Blogissa vierailee eri psykologian alojen asiantuntijoita, joilla on ajankohtaista sanottavaa.

11.10.2017 9.42

Mikä on huippu-urheilijan henkisen valmentajan rooli?

Satu Kaski

Hämeen Sanomissa (30.9.2017) oli tärkeä ja mielenkiintoinen uutisointi liittyen huippu-urheilijoiden henkiseen valmennukseen (Huippu-urheilijan mentaalivalmentajaksi voi ryhtyä kuka tahansa). Siinä otettiin esille henkisen valmennuksen puolella toimivat monentasoiset mentaalivalmentajat. Suomen Psykologiliiton alainen urheilupsykologian sertifiointilautakunta tekee tällä hetkellä tärkeää ammatillista laadunvalvontatyötä jakamalla sertifiointeja henkisen valmennuksen asiantuntijoille urheilussa.

kaski satu 221113 Jonne Renvall 01 mv_kuva blogiin
Satu Kaski. Kuva: Jonne Renvall


Psyykkisen valmennuksen ja liikunta-aktiivisuuden edistämisen sertifioidut ovat asiantuntijoita psyykkisten taitojen harjoittamisessa ja kehittämisessä. Urheilupsykologit sen sijaan voivat auttaa edellä mainitun lisäksi myös urheiluun tai elämään liittyvissä kriisi- ja ongelmatilanteissa. Tämä rajaus on ammattipätevyyskysymys ja eettinen kysymys. Psykologin ammattipätevyyteen liittyy osaaminen psykopatologian, psykometriikan, vuorovaikutuksen monipuolisuuden ja ryhmien dynamiikan puolelta. Psykologin osaamiseen kuuluu myös ihmisen kehityksen ja käyttäytymisen teoreettinen ja tieteellinen tuntemus sekä ymmärrys.

Tuomas Grönman toi kyseisessä uutisoinnissa esille myös tärkeän huomion: urheilupsykologit eivät ole osanneet pitää omaa asemaansa ja huolehtia siitä. Lienee siis syytä selventää henkistä valmennusta. Näin Psykologiliiton juhlavuonna voisi olla tärkeää muutoinkin pysähtyä tarkemmin pohtimaan tarkemmin raja-aitoja ja toimintaedellytyksiä. 

Psykologia tieteenalana on avoin kaikille. Kukapa voisi ketään estää käymästä erilaisia psykologian kursseja tai lukemasta psykologian erilaisia teoksia. Sama koskee mitä tahansa muutakin tieteenalaa. Jos esimerkiksi lääketieteen tai sairaanhoidon teokset kiinnostavat, niitä voi lainata kirjastosta. Tosin se, että ihminen lukee kirjoja tai käy kursseja, ei tarkoita, että hän olisi pätevä ammattilainen kyseisellä alalla.  

Huippu-urheilijoiden henkinen valmennus kiinnostaa monia. Mitä siihen oikeastaan kuuluu? Jos yksinkertaistaisi, niin henkisessä valmennuksessa voidaan opetella erilaisia taitoja, kuten keskittymistä tai vuorovaikutustaitoja. Lisäksi voidaan tukea hyvinvointia monella eri tavalla, kuten vahvistaa arjessa terveyttä tukevia tottumuksia. Henkisessä valmennuksessa hyvinvoinnin tukemiseen voidaan katsoa kuuluvaksi myös itsestä huolehtiminen, kuten nukkuminen ja palautuminen. Hyvinvoinnin puutteet lisäävät usein pahoinvointia. Toisin sanoen ihminen alkaa voida huonosti. Huonosti voimisesta on enää askel mielenterveyden ongelmiin ja häiriöihin. Henkinen valmennus on kehittämistoimintaa, kun taas terveydenhuollon kenttään kuuluu tukea hyvinvointia, ennaltaehkäistä pahoinvointia sekä hoitaa ja kuntouttaa sairauksista. 

Urheilukentässä psyykkinen/henkinen valmentaja voi toimia taitojen kehittämisessä apuna. Urheilupsykologi myös hyvinvoinnin kentällä. Toimiessaan psyykkisenä valmentajana urheilupsykologi ei toimi terveydenhuollon asiantuntijana, vaan asemansa mukaisesti henkisenä valmentajana. Karrikoiden sanottuna, vaikka urheilupsykologin osaaminen riittäisi psykoterapeuttiseen työhön, hän siirtää tämän työn toisaalle, jos oma rooli on psyykkisen valmennuksen puolella. 

Jokainen näistä osa alueista, taitojen opettaminen – hyvinvointi – pahoinvointi – sairaudet, voidaan nähdä myös niin, että ammattiosaaminen rajaa syvyyssuunnassa asioita pois. Toisin sanoen, tulee tietää, missä on raja, mitä milläkin ammattipohjalla voi tehdä ja mitä ei. Esimerkiksi henkisen valmentautumisen taitoja opetetaan myös valmentajille. Hyvä niin. On tärkeää, että valmentaja osaa vuorovaikuttaa ja toimia urheilijoiden kanssa heitä tukevasti ja kannustaen. Hänen ei kuitenkaan tarvitse syväluotaavasti ymmärtää, miten itseluottamusta voi vahvistaa. Siihen voi saada henkiseltä valmentajalta tai urheilupsykologilta apua.  

Henkinen valmentaja taas voi auttaa rakentamaan arkea hyvinvointia tukevaksi. Hän voi esimerkiksi auttaa pohtimaan, mitkä tekijät edistävät haluttua lopputulosta. Hän ei kuitenkaan paneudu syvällisesti niihin haasteisiin, joita arjen rakentamisen takana on. Se kuuluu urheilupsykologin ammattiosaamisen piiriin. Psykologin työn yksi erityispiirre on kokemuksen työstäminen: sen ymmärtäminen, miksi jossain tilanteessa ollaan, miten siihen on tultu ja mitkä ovat sitä ruokkivat piilossa olevat puolet itsessä. Vasta tämän ymmärryksen jälkeen voi olla mahdollista saada muutosta aikaan. 

Muutos tapahtuu urheilupsykologin ja asiakkaan välisessä vuorovaikutusprosessissa. Se ei rakennu pintapuolisen käsittelyn ja tavoitteiden asettamisen kautta. Se edellyttää syvää ymmärrystä ihmismielen monimutkaisuudesta. Urheilupsykologi, työskennellessään henkisenä valmentajana, ei taas lähde rakentamaan urheilijaan sellaista psykoterapeuttista vuorovaikutussuhdetta, johon hänellä ei ole resursseja, vaikka osaamista olisikin. Toisin sanoen, hän ei toimi terveydenhuollon asiantuntijana, vaan positionsa mukaisesti.

Keskeinen ja oleellinen asia auttajille on, että älä avaa, jos et osaa sulkea. Älä aloita, jos sinulla ei ole aikaa päättää. 

Satu Kaski

Kirjoittaja on psykologian tohtori ja sertifioitu urheilupsykologi sekä Psykologiliiton psyykkisen valmennuksen ammatillisen työryhmän jäsen.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi