Psykologiliiton asiantuntijablogi

Blogissa vierailee eri psykologian alojen asiantuntijoita, joilla on ajankohtaista sanottavaa.

7.3.2017 16.41

Periksiantamattomuutta ja taistelutahtoa

Päivi Frantsi

Kun kirjoitan tätä blogia kotisohvalla sunnuntai-iltana 5.3.2017, hiihdon MM-kisat ovat juuri päättyneet ja taustalla kuuluu Matti Heikkisen haastattelu TV:ssä. Lahdessa kisattiin  seitsemättä kertaa pohjoismaisissa hiihtolajeissa. Kisat päättyivät meidän suomalaisten kannalta hienosti, kun Matti Heikkinen  otti komeasti pronssia 50 kilometrin hiihdossa. Ei haitannut, vaikka kulta meni Kanadaan ja hopea Venäjälle, sillä Matti Heikkinen otti paikkansa niin hienolla tavalla. Heikkisen  hiihdossa ja loppurutistuksessa kiteytyi jotain todella suomalaista: periksiantamattomuutta ja taistelutahtoa.
Päivi Frantsi_Kuva Jyväskylän yliopisto_Tarja Vänskä-Kauhanen
Päivi Frantsi; Kuva: Jyväskylän yliopisto / Tarja Vänskä-Kauhanen

En ole työskennellyt maastohiihtojoukkueen urheilijoiden kanssa, mutta tutustuin Matti Heikkiseen viime elokuussa Jyväskylän yliopiston promootion illallispöydässä. Hän teki minuun vaikutuksen analyyttisen ja ammattimaisen asenteensa puolesta. Illallispöytäkeskustelussa minulle muodostui kuva realistisesta ja urheilijasta, jolla on voimakas tahto.

Tämän päivän valmennus kestävyyslajeissa on äärimmäisen suunnitelmallista. Urheilijoiden kunnon kehittymistä ja palautumista seurataan jatkuvasti erilaisilla fysiologisilla mittareilla. Kuitenkin jokaiseen suoritukseen liittyy tekijöitä, joita ei voida mittareilla ennustaa. Heikkisen valmentajan sanoin, ”Heikkisellä toimivat tänään jalat, sukset ja pää, jolloin huippusuoritus on mahdollinen”.

Mitä sen pään toimiminen oikeastaan tässä tapauksessa on? Ainakin se on taktista ajattelua,  ja katsojana näyttää siltä, että sitä todellakin tarvitaan  kovavauhtisissa kisoissa. Taktinen ajattelu edellyttää suunnittelua,  suunnitelmissa pysymistä ja myös kykyä vaihtaa taktiikkaa tilanteen sitä vaatiessa. Taktisesti on ”helppoa” ajatella, jos vauhti on kohtuullinen, mutta todellista vahvuutta vaatii taktiikassa pysyminen, kun jalat ovat maitohapoilla ja kilpakumppanit hengittävät niskaan. Tässä kohdin Heikkinen onnistui loistavasti. 

Pään toimiminen on myös sitä, että kestää kipua, mikä näihin suorituksiin väistämättä liittyy. Se on sitä, että käsitys itsestä on sillä tasolla, että pystyy uskomaan siihen, että voi päihittää maailman parhaimmat hiihtäjät. Se on sitä, että on osannut levätä riittävästi ja huolehtia itsensä saamisesta sopivaan vireeseen. 

Hiihdossa menee yleisesti hyvin tällä hetkellä. Kokonaismitalisaldo näistä kisoista oli yksi kulta, yksi hopea ja kolme pronssia. Valmennusjohdolla on syytä olla tyytyväinen ja iloinen tästä menestyksestä. Joku valmennustiimin jäsenistä sanoi haastattelussa, että hiihtomaajoukkueessa ei jätetty kiveäkään kääntämättä asioiden kehittämisessä ja ongelmien ratkaisemisessa. Tämä on helppo uskoa näiden tulosten valossa. Keskustelin viime syksynä valmennusseminaarissa päävalmentaja Reijo Jylhän kanssa ja ihailin silloin sitä tapaa, miten hiihtomaajoukkueen sisällä viedään asioita eteenpäin urheilijoiden, henkilökohtaisten valmentajien ja maajoukkuevalmentajien yhteistyöllä. Tällainen tiivis yhteistyö on tämän päivän tekniikan avulla mahdollista, muttei niinkään tavallista suomalaisessa urheilussa.

Näissä MM-kisoissa oli myös jotain enemmän kuin nämä onnistuneet suoritukset. Nämä kisat vapauttivat suomalaisen maastohiihdon vuoden 2001 kisojen varjoista. Satavuotias itsenäinen Suomi ja suomalainen hiihtokansa on sen ansainnut. 

Päivi Frantsi

Kirjoittaja on Psykologiliiton psyykkisen valmennuksen ammatillisen työryhmän jäsen.


Palaa otsikoihin | 3 Kommenttia | Kommentoi


Nimimerkki
Otsikko
Kommentti *
Älä täytä
Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia
8.3.2017 19.32
H2O
Psykologiaa vai jotain muuta.
Kiitos osuvasta kirjoituksesta ihmisen sitkeydestä eli sisusta. Toiset voivat määritellä sen jopa peräänantamattomuudeksi tai henkisten voimavarojen totaaliseksi käytöksi.
Aihetta, ainakin otsikkotasolla, liippaa
työsuojelurahaston sivuilla esitelty väitöskirja-produkti. Kyseessä on Harri Gustafsbergin artikkeliväitöskirja joka käsittelee yksilön ja organisaation resilienssiä. Väitöskirja vastaa mm. kysymykseen voimmeko vaikuttaa ihmisen psykologiseen kuormaan? Väitöskirja on viimeistelyvaiheessa ja ilmeisesti lähtenyt tarkastusprosessiin.

Kiinnostuin aiheesta ja halusin tarkastella julkaistuja artikkeleita. Ilmeni, että tekijä ei ole niissä ykköskirjoittajana vaan esiintyy niissä kolmantena tai neljäntä kirjoittajana. Minusta tämä vaikuttaa oudolta ratkaisulta sillä esimerkiksi Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tohtoriohjelma edellyttää kolmea ykköskirjoittajana julkaistua tieteellistä artikkelia.

Lisäksi ihmetyttää, että kuinka alemman korkeakoulututkinnon ja hallintotieden maisteri tutkinnon suorittanut on kykenevä kirjoittamaan psykologian alan väitöskirjan. Artikkelien julkaisuluettelosta ilmenee, että muut kirjoittajat ovat mm. Poliisiammattikorkeakoulun psykologeja. Tämän tyyppinen järjestely vaikuttaa minusta oudolta.

Onko siis kyseessä psykologian alan väitöskirja ja onko se mahdollistaa kirjoittajaa edellä kuvatulla tavalla vai mistä tässä on kyse?


10.3.2017 9.32
PFrantsi
Psykologiaa vai jotain muuta
Hei, kiitos kommentista. En valitettavasti osaa ottaa kantaa tuohon väitöskirja-asiaan. Asiaa kannattaisi varmaan kysyä henkilöiltä itseltään. Ystävälllisin terveisin, Päivi Frantsi
1.4.2017 0.22
As
Lukeeko tätä blogia kukaan?
Ainakaan ylläolevaan kysymykseen ei ole saatu vastausta.