Psykologiliiton asiantuntijablogi

Blogissa vierailee eri psykologian alojen asiantuntijoita, joilla on ajankohtaista sanottavaa.

28.12.2017 11.44

Vankilassa tarvitaan omat psykologit ja sosiaalialan ammattilaiset

Julia Korkman ja Laura Väisänen

Jouluviikon Hesarissa julkaistiin mielipidekirjoitus, jossa vankiterveydenhuollon lääkärit kiinnittivät huomiota vankiterveydenhuollon resurssien niukkuuteen (HS 18.12.2017). Olemme Psykologiliitossa ja Rikosseuraamusala Talentiassa samaa mieltä: vankien terveydenhuoltoon pitää ja kannattaa suunnata lisää varoja.

Vankien kuntoutumisen kannalta terveydenhuolto on kuitenkin vain osa kokonaisuudesta. STM:n ja THL:n alaisen Vankiterveydenhuoltoyksikön tehtäviin kuuluu lain mukaan vankien ja tutkintavankien terveyden- ja sairaanhoito. Tehtävissä ei itse asiassa edes mainita rikolliseen käyttäytymiseen vaikuttamista tai kuntoutusta. Sen sijaan Rikosseuraamuslaitoksen ja vankiloiden keskeinen tehtävä on uusintarikollisuuteen vaikuttaminen ja kuntoutus. Vankeuslain mukaan vankeusrangaistuksen keskeinen tavoite on tukea elämänhallintaa ja vähentää uusintarikollisuutta. Olennaisin ympäristö tässä on luonnollisesti vankilan osasto, jossa valtaosa vangin ajasta kuluu.

Uusintarikollisuuden ehkäisemistyössä vankilayhteisön tärkeänä osana ovat vankilapsykologit ja sosiaalialan ammattilaiset. Psykologien siirtämisestä vankiloista vankiterveydenhuoltoon on käynnistymässä selvitys. Vankiterveydenhuollon selvää resurssipulaa ei kuitenkaan voi esimerkiksi psykologien osalta paikata siirtämällä vankiloiden psykologit vankiterveydenhuoltoon. Työtehtävät ovat erilaiset. Psykologin erityisosaamista tarvitaan sekä vankilayhteisössä että vankien terveydenhuollossa.

Vankilassa psykologin työnkuva ei rajoitu perinteiseen yksilökohtaiseen mielenterveystyöhön, vaan se painottuu tavoitteelliseen vankien kuntoutukseen ja uusimisriskitekijöihin vaikuttamiseen Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteiden mukaisesti. Vankilapsykologit ovat keskeisessä roolissa uusintarikollisuutta estävien ryhmämuotoisten ohjelmien koordinoinnissa ja toteutuksessa. Rikollisuus ei ole sairaus, mutta rikolliseen käyttäytymiseen voidaan ja siihen tulee vaikuttaa. Tämä tapahtuu tutkitusti tehokkaimmin vaikuttamalla keskeisiin uusimisriskitekijöihin, mikä käytännössä tarkoittaa psykologisia eli käyttäytymistieteellisiä menetelmiä.

Vankilapsykologien ja sosiaalialan ammattilaisten osaaminen tulee tarjota vangeille ja yhteiskunnalle myös jatkossa osana vankiloiden arkea ja Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteiden mukaisesti ja sen hallinnassa.

 

Julia Korkman                                                                                                                 

Puheenjohtaja

Oikeuspsykologian ammatillinen työryhmä 

Suomen Psykologiliitto               


Laura Väisänen

Puheenjohtaja

Rikosseuraamusala Talentia ry.                                                


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi


Nimimerkki
Otsikko
Kommentti *
Älä täytä
Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia
Ei kommentteja