Psyko-blogi

Vesa Nevalainen pysäyttää ja haastaa lukijoita blogissaan – eikä päästä ketään liian helpolla.

Nevalainen on psykologian lisensiaatti, joka on kirjoittanut muun muassa useita psykologian alan tietokirjoja.


29.9.2015 11.06

Huono hallinto tarvitsee tyhmiä alamaisia

Lapsissa on tulevaisuus, sanotaan, mutta siltä ei todellakaan näytä, kun seuraa poliittista toimintaa. Edellinen hallitus kurjisti koulut kuilun partaalle, ja nykyhallitus vie opetuksesta kaksin käsin. Tämä on aika hämmentävää, kun muistaa, että ennen vaaleja jokainen puolue oli sitä mieltä, että esimerkiksi koulujen luokkakokoja ei tule nostaa.

Jokainen tiesi Suomen huonon taloudellisen tilanteen jo siinä vaiheessa, joten sen taakse on turha mennä. Outoa on sekin, että leikkauksia on osaltaan tekemässä myös kokoomus. Kyseinen puoluehan on perinteisesti leimautunut koulutuksen ystäväksi, ja opettajista hyvin moni tunnustaa kokoomuksen värejä.

Toki joku muistaa nyt, että otettiinhan opetus hallituksen kärkihankkeeksi, ja sinne siirrettiin juuri 300 miljoonaa euroa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että ensin otetiin pois paljon suurempi summa. Ja nämä 300 miljoonaahan on tarkoitus käyttää pääasiassa teknologiaan. Eli ostetaan lisää koneita, joiden hyötykäyttöä kukaan ei ehdi valvoa ja opastaa. Ja jokainen vanhempi tietää, mihin lapset teknologiaa käyttävät, kun kukaan ei ohjaa: väkivaltaan ja pornoon.

Tälle kaikelle täytyy olla jokin psykologinen syy, ja sehän tuli jo otsikossa. Huono hallinto tarvitsee tyhmiä alamaisia. Maailmalta löytyy paljon banaanitasavaltoja, joiden koulutuksen taso on hämmentävän alhainen ja väestön lukutaso huono. Yleensä tällaista maata johtaa jokin itsevaltainen diktaattori. Banaanitasavallan pomo ei tykkää siitä, että hänen alaisensa oppivat uusia juttuja ja kriittistä ajattelua. He alkavat kysellä ihmisoikeuksien ja kaiken muun joutavan perään. He eivät enää usko populistisia yleistyksiä, mitä eliitti heille television kautta jakaa.

Koulutettu ihminen on kriittinen, hän kyseenalaistaa asioita. Hän ihmettelee, miksi hallitus alentaa autoveroa suunnilleen samalla summalla, jonka se ottaa pois koulutuksesta. Hän kyselee, miksi poliittinen valta on taas yksinomaan miesten käsissä. Hän pohtii, miten kauan tässä maassa voi huoletta syödä omat poliittisen lupauksensa ja kaikki ajattelevat, että se on vain politiikkaa.

Vika ei oikeastaan ole puolueissa vaan poliitikoissa. Kansanedustajista on tullut välinpitämättömän kansan edustajia. Vallassa olevia eivät erityisesti kiinnosta monimutkaiset teoreettiset yhteiskunta-analyysit. Miksipä kiinnostaisikaan, koska suuri osa heistä on pinkaissut menestykseen tosi-teevee-maailman kautta.

Banaanitasavalloissa tehdään niin huonoja päätöksiä, että väki lähtee kaduille. Siellä yleislakkoillaan, koska hallinto ei suostu kuulemaan alamaisiaan. Siinä ovatkin äkkiä lähellä mellakkatykit, tiettyjen kansanryhmien oikeuksien kieltäminen ja kansalaisoikeuksien rajoittaminen. Pelokas kansa takertuu siihen, joka lupaa turvaa, vaikka pakonkin avulla. Puolustusmenoja kasvatetaan. Tuntuuko tutulta?

Samaan aikaan kouluissa poreilee. Isoin muutos ikinä on tuloillaan. Oppiaineiden raja-aidat natisevat, ja aletaan tutkia yhdessä erilaisia ilmiöitä. Aito digitalisaatio on tuloillaan, ja siinähän koneet ovat vain sitä, mitä niitten kuuluukin olla: työkaluja. Koulu alkaa olla valmis tuottamaan väestöä, joka ihan oikeasti kuroo sen perhanan tuottavuusvajeen kiinni. Mutta kaikki tämä edellyttää sitä, että ihmisten ajattelulle annetaan aineksia, aikaa ja vielä sitä rahaakin. Ennen kaikkea, heistä ei enää saa tehdä kuuliaisia, aivottomia alamaisia. Uusi aika tarvitsee rohkeita, kriittisiä ajattelijoita. Ihmisiä, jotka pitävät niin henkiset kuin fyysisetkin rajat auki, sillä he tietävät, että vain antamalla itse voi saavuttaakin jotain.

Suomessa on hekumoitu hienoilla Pisa-tuloksilla ja surtu sitä, että nyt tulokset ovat kääntyneet laskuun. Mutta oikeastaan edes maailman ykkösenä oleminen ei riitä meille. Ei meillä ole öljyjä tai muita rikkauksia. Ainoa mahdollisuutemme selvitä tulevaisuuden maailmassa on huippuunsa koulutettu, älyllisesti ketterä kansakunta, joka ei pelkää yrittää ja tarvittaessa myös epäonnistua.

Hyvä hallinto opettelee kestämään kritiikkiä, vaikka se joskus kirpaiseekin.

Vesa Nevalainen


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja