Psyko-blogi

Vesa Nevalainen pysäyttää ja haastaa lukijoita blogissaan – eikä päästä ketään liian helpolla.

Nevalainen on psykologian lisensiaatti, joka on kirjoittanut muun muassa useita psykologian alan tietokirjoja.


22.8.2017 17.09

World peace is none of your business

Vesa Nevalainen

Mistä asioista psykologeja jututetaan tiedotusvälineisiin? Muistellaanpa… Kesän ykkösuutisaihe oli tietenkin se, kun psykologit tuomitsivat suomalaisten miesräppärien sovinistiset ja seksistiset sanoitukset. Joulun alla psykologit pääsivät sanomaan viisaita sanoja siitä, saako lapselle valehdella joulupukin olevan olemassa.

Vesa Nevalainen_Mauri Helenius_rajattu
Vesa Nevalainen; Kuva: Mauri Helenius

Psykologit ovat maailman ykkösasiantuntijoita siinä, miten ja miksi ihmismieli toimii siten kuin toimii. Kuitenkaan en muista kenenkään kysyneen psykologeilta maailmanrauhasta, maan hallituksen toimintakyvystä, kilpailukykysopimuksesta tai digitalisaation vaikutuksista.

Kaikki edellä kuvatut ilmiöt ovat ihmisten tekemiä. Psykologi osaa selittää sen, miten ihminen saadaan lietsottua pyhään vihaan toista maata tai uskontoa vastaan. Psykologit osaavat selittää sen, miksi hyvää tarkoittava ministeri menee munimaan tärkeän ja hyvän päätöksen johonkin pieneen lillukanvarteen. Psykologilla on näkemystä siihen, miten ihmisiä motivoidaan ja kilpailukykyä nostetaan. Psykologi osaa aivan varmasti luetella digitalisaation hyviä ja huonoja puolia ihmiskunnalle.

Miksei tällaisia mielipiteitä julkaista missään?

Miksi psykologit tiputetaan kerta toisensa jälkeen marginaaliin, vähän tuollaisten maailmanmitassa vaatimattomampien teemojen ääreen? Onko Morrissey oikeassa otsikon laulussaan, että kaikki on hyvin, kun tavan ihmiset tekevät ankarasti töitä, maksavat veronsa eivätkä kysele kiusallisia?

Pelätäänkö psykologien mielipiteitä ihan oikeasti tärkeisiin kysymyksiin, kuten siihen, miksi dementti mies saa johtaa maata vuosikausia, tai miksi ketään ei kiinnosta, kun jättimaa polkee johdonmukaisesti ihmisoikeuksia? Onko psykologi liian fiksu siihen, että häntä haastateltaisiin mistään todella tärkeästä asiasta? Onko millä tahansa pohjakoulutuksella varustettu ministeri parempi vastaaja kuin kokenut psykologi?

Entäs, jos edellinen lause onkin totta? Jospa psykologin ajattelu todellakin on kapeutunut hyvin, hyvin pieneen omaan sovellusalaan, eikä hän todellakaan kykene hahmottamaan mitään suurempia kokonaisuuksia? Tai ettei psykologia kerta kaikkiaan kiinnosta maailman parantaminen. Missä silloin on vika – koulutuksessa vai alalle hakeutuvien asenteissa?

Ja kummasta syystä johtuu se, että eduskunnassa ei istu yhtään psykologia? Ja mitä ihmettä tarkoittaa se, että edellinenkin eduskunnassa istunut psykologi esiintyy häveliäästi ”yhteiskuntatieteiden maisterina”?

Miksei psykologilta kysytä inhimillisestä toiminnasta, kun arkkitehdiltä kysytään taloista, muusikolta lauluista ja papilta uskonasioista?

Niin. Tyytyisikö osaansa? Myöntäisi, että äijien räppisanoitukset ovat tyhmiä. Vai olisiko pikkupirullinen ja muistuttaisi, että kyllä tytötkin osaavat: BarbeQ Barbieskin laulaa, että miehen täytyy pitää turpa kiinni ja tanssia (eikä tässä tarkoiteta valssimista eikä rokkaamista). Vai pitäisikö peräti muistaa, että itsekin pääsin lausumaan syviä viisauksiani joulupukin olemassaolosta? Menisikö kuuntelemaan Morrisseyta ja keräämään vielä vähän voimia, ennen kuin uskaltaa lähteä maailmanparannushommiin?




Palaa otsikoihin | 6 Kommenttia | Kommentoi