Psyko-blogi

Vesa Nevalainen pysäyttää ja haastaa lukijoita blogissaan – eikä päästä ketään liian helpolla.

Nevalainen on psykologian lisensiaatti, joka on kirjoittanut muun muassa useita psykologian alan tietokirjoja.


19.2.2017 10.03

Yksisarvishoitoa

Työhyvinvointiyrittäjä. Yksisarvishoitaja. Elämän moniottelija. Mentaalivalmentaja. Mental Trainer. Henkisen kasvun ohjaaja. Kaukoparantaja. Selvänäkijä. Elämäntaidon valmentaja. Henkisen kasvun ohjaaja. Sertifioitu mentaalivalmentaja. Työyhteisösovittelija. Parantaja spirit-keskuksessa. Hermoratahieronnan mestari. Rentoutusopastaja. Elämäntehtäväetsivä. Suunnannäyttäjä. Intuitiivinen terapeutti. Nämä kaikki löytyivät netistä ihan pienellä haulla.

Generaattoriveivaaja. Vyöhykekuraattori. Enkelivalmentaja. Psyykenhieroja. Nautinnonnapsauttaja. Hypnoinnovaattori. Telepaattori. Iloaktivoija. Hypersensologi. Nämä keksin itse. Mutta olisitko ollut varma, ellen olisi tunnustanut?

Ihan ehdottoman aikuisten oikeasti netissä tarjottiin myös positiivista elämysvoimaa. Ja koulutettua coachia. Valmentamokin löytyi. Ja life coach academy. Energiahoitoa. Enkelihoitoa. Rosenia. Spiraaliporttia.

Nämähän voivat olla ihan kunnon ihmisiä, kaikki tai ainakin osa. Ongelma on se, että kaiken tämän opiskelun ja kokemuksen jälkeenkään minä en ihan tiedä, mitä nuo tyypit puuhaavat. Enkä ehkä haluakaan tietää. Älkää siis lähettäkö minulle esitteitänne.

Mutta sitten meillä on myös tällaisia: Psykologi. Psykoterapeutti.

Näistä jälkimmäisistä tiedän melko hyvin, mitä he tekevät. Tiedän, että heidän toimintaansa valvotaan, ja tiedän, että heillä on tiukat ammattieettiset säännöt.

Uskomushoidoista on pitänyt tulla lakia ja säännöksiä jo melkoisen monta vuotta, mutta mitään valmista ei tunnu tulevan. Ehtiikö jopa Espoon metro valmistua aiemmin?

Miksei lakia saada aikaan? Kenen intressejä tässä yritetään suojella? Vai onko se vain kaikkien mielestä siistiä, että aikuiset ihmiset pistävät rahansa kaikenlaiseen epämääräiseen? Että se on yksilönvapauden piiriin kuuluva asia? Mutta eikö ihmisillä ole oikeus tietää, jos heidän kalliilla rahalla ostamansa hoito on sellaista, jonka toimivuudesta ei ole tieteellistä näyttöä? Eikö ihmisellä ole oikeus tietää, jos hienolta kalskahtavan ammattinimikkeen takana on pelkkä peruskoulu ja kolmen päivän nettikurssi?

Vaikka ajattelisikin, että aikuiset saavat luvan pitää huolta itsestään, niin pitäisihän meidän herranen aika sentään pelastaa edes lapset. Pahimmassa tapauksessa lapsen elämä on pilalla, kun hänet on ohjattu vastuuttoman puoskarin kynsiin. Eikö edes heidän suojelemisekseen voisi rukata ja tarkentaa lainsäädäntöä?

Asiassa on jotain perin outoa ja vaikeaa. Lakiehdotus uskomushoidoista on ollut tähän mennessä jo neljän peruspalveluministerin pöydällä. Nykyään vedotaan Soteen ja muihin kiireisiin. Minusta myös tällä asialla on kova kiire, sillä puoskarin hoitama potilas saattaa sairastua lisää, kuolla tai tappaa jonkun muun. Ihan kuin tässä pelättäisiin lukemattomien alalla työskentelevien ihmisten some- ja muualla tapahtuvaa raivoa? Vai eivätkö päättäjät itsekään luota tieteellisiin hoitoihin? Ovatko yksisarvishoidot kiehtovampia? Ovathan valtioiden päämiehetkin jääneet kiinni astrologien käytöstä neuvonantajinaan.

Vesa Nevalainen

Kirjoittaja on psykologi ja psykoterapeutti, mutta hänellä on myös  sekä I ching -kirja että Tarot-kortit.


Palaa otsikoihin | 8 Kommenttia | Kommentoi