ajankohtaista2017_Erik Solin

Ajankohtaista

Ajankohtaista-osiosta löydät liiton ajankohtaiset uutiset, tiedotteet, blogi-kirjoitukset, tapahtumat ja niiden tallenteet. Medialle-osiosta löytyvät lehdistökuvat sekä Psykologiliiton asiantuntijoiden yhteystiedot toimittajien käyttöön.

Psykologi-lehden tiedot sekä liiton kannanotot ja muut julkaisut löytyvät Psykologiliitto-osiosta.


Uutiset

14.7.2017

Suomalaiset tarvitsevat matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita

Tukea mielen hyvinvoinnille tarvitaan läpi elämän. Tuen saamista edistäisi se, että sote-keskuksissa psykologit kuuluisivat perushenkilöstöön. TE-toimistojen kattavat palvelut, jotka ovat joka kansalaisen saatavilla olevaa matalan kynnyksen psykologipalvelua, tulisi säilyttää myös jatkossa, asiantuntijat totesivat paneelikeskustelussa 10.7.2017 SuomiAreenassa Porissa.

Suomen suurimmassa yhteiskunnallisessa keskustelutapahtumassa SuomiAreenassa maanantaina 10.7.2017 teemalla Hyvinvoiva mieli – hyvinvoiva Suomi keskustelivat Psykologiliiton puheenjohtaja, PsT Annarilla Ahtola, sisäministeri, TtT Paula Risikko, toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen ja työterveyspsykologi, kouluttajapsykoterapeutti, KM Arto Pietikäinen. Tilaisuuden juonsi MTV:n uutisankkuri Kirsi Alm-Siira. Puuvillan kauppakeskukseen paneelikeskustelua oli kerääntynyt seuraamaan runsaasti yleisöä.

Lisää resursseja mielenterveyspalveluihin

Suomessa on hyvinvointia enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Kuitenkin on perheitä, lapsia, nuoria ja aikuisia, jotka voivat entistä huonommin. Esimerkiksi jopa 42 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu nimenomaan mielenterveysongelmista.

Mielenterveyden palveluita tarvitaan läpi elämän. Ministeri Paula Risikon mukaan meillä ei ole yhteiskunnassa tarpeeksi resursseja vastata tähän tarpeeseen. Lisäksi mielenterveyspalveluiden tarjonnassa on suuria alueellisia eroja.

– Varsinkin pitkät odotusajat ovat erittäin harmittavia, koska ihmisen pitäisi saada juuri silloin sitä hoitoa tai apua, kun tulee se tunne, että nyt minä olen valmis lähtemään hakemaan apua, Risikko sanoo.

Yksi keino edistää hoidon tai tuen saamista olisi hänen mukaansa antaa terveyskeskuksesta palveluseteli, jolla hoitoa voi saada.

Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola pitää palveluseteliä tärkeämpänä, että jokaisessa sote-keskuksessa perushenkilöstöön kuuluisi psykologi, joka on paitsi kansalaisten käytössä myös muiden työntekijöiden konsulttiapuna.

– Opettajat, hoitajat ja sosiaalityöntekijät tarvitsevat taustatueksi mielenterveyden osaamista.

Apua myös muissa kuin kriisitilanteissa

Mielen terveyden edistämisessä ja hoitamisessa kannattaa ensisijaisesti ottaa yhteyttä psykologiin. Psykologien työtä säätelee laki, ja myös viranomainen valvoo psykologien toimintaa. Pitkä yliopistotason koulutus takaa sen, että psykologien toiminnan takana on paljon kokemus- ja tutkimustietoa. Psykologit käyttävät työssään menetelmiä, jotka pohjautuvat näyttöön.

– Psykologia perustuu tieteeseen, Ahtola korostaa.

Psykologiliitto kysyi ennen paneelikeskustelua Facebook-seuraajiltaan, missä tilanteessa he todennäköisimmin ottaisivat yhteyttä psykologiin. Suurin osa kyselyyn vastanneista (76 %) valitsi kriisistä ulos pääsemisen. Muut vastaukset jakaantuivat seuraavasti: elämänvalinnat ja elämän käännekohdat (13 %), itsetuntemuksen lisääminen (8 %) ja onnellisuuden lisääminen (3 %). Kyselyyn vastasi kaikkiaan 156 henkilöä.

Kriisien lisäksi psykologeilla on hyviä eväitä myös muihin elämäntilanteisiin. Psykologiliitto korostaa edistämisen ja ennaltaehkäisyn merkitystä mielen terveydessä. Pääasiassa työikäisten kanssa työtä tekevää kouluttajapsykoterapeutti Arto Pietikäistä huolettaa erityisesti työuupumusriski ja stressioireilu.

– Unettomuus, uniongelmat, mielialan lasku, ärtyisyys ja keskittymisvaikeudet kertovat siitä, että kaikki ei ole kunnossa. Onneksi kynnys hakea apua on madaltunut ja myös miehet ovat lähteneet hakemaan apua.

Ahtolan mukaan uniongelmia on viime vuosiin saakka hoidettu ensisijaisesti lääkkeillä.

– On paljon näyttöä siitä, että psykologisista hoitomuodoista on hyötyä, hän sanoo.

Mielenterveyspalvelut mukaan sote-keskusteluun

Ahtola toivoo, että myös mielenterveyspalvelut otettaisiin mukaan sote-keskusteluun: nyt ne eivät siellä juurikaan näy, vaan puhutaan lähinnä fyysisestä terveydestä. Ahtola pitää sote-uudistuksessa alun perin esitettyä tavoitetta integroida perus- ja erikoissairaanhoitoa ja sosiaali- ja terveyspalveluita erittäin hyvänä.

– Toivon, että nämä ajatukset siellä säilyvät jatkossakin. Kokonaisuudessaan hallitus on jo tehnyt tosi hyviä linjauksia, muun muassa päättäen säilyttää koulupsykologit ja -kuraattorit peruskunnissa. On myös huolestuttavia asioita, esimerkiksi TE-toimistojen tilanne. Siellä on kattavat palvelut, ja se on ollut sellaista joka kansalaisen saatavilla olevaa matalan kynnyksen psykologipalvelua silloin, kun uraan ja työhön liittyvät asiat ovat pinnalla. Mitä tässä tapahtuu, jos lähdetään yksityistämään?, Ahtola kysyy.

Ahtolan mukaan sote- ja maakuntauudistus tulee toteutuessaan korostamaan peruskuntiin jääviä palveluita, joista tärkeimmät ovat varhaiskasvatus ja koulu. 

– Siihen, että mielen terveyttä voi opettaa ikään kuin taitojen näkökulmasta jo lapsuusiästä lähtien, ei ole kiinnitetty aikaisemmin huomiota. Esimerkiksi taidosta säädellä ja rauhoittaa omia tunteitaan on hyötyä elämän joka vaiheessa. 

Mielen taitoja voi harjoittaa

– Mielen hyvinvointi rakentuu muustakin kuin palveluista käsin, esimerkiksi kyvystä iloita arjen pienistä asioista, hyvistä ihmissuhteista ja elämän merkityksellisyyden kokemuksesta. Ihminen on kokonaisuus. Jokainen voi myös tehdä asioita, joilla voi vahvistaa omaa ja toisten mielen hyvinvointia, toimialapäällikkö Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutista muistuttaa.

Arto Pietikäisen mukaan pienet päivittäiset valinnat vaikuttavat ajan myötä merkittävästi hyvinvointiin, esimerkiksi nukutaanko riittävästi ja käytetäänkö alkoholia. Voi aloittaa ihan pienistä teoista heti tänään ja kysyä itseltään esimerkiksi, mikä tuo minulle mielen hyvinvointia ja teenkö niitä asioita, joista saan merkitystä elämään.

– Mielen taitoja, psykologista joustavuutta, voisi verrata fyysiseen joustavuuteen. Samalla tavalla kuin voi harjoittaa joogaa ja keho voi tulla joustavammaksi, myös mielen taitoja voi harjoittaa. Kyse ei ole poppakonsteista – tarvitaan vain vähän sitkeyttä ja arvostusta omalle mielen hyvinvoinnille. Sellaisia harjoitteita ja taitoalueita on, joista näyttöön pohjaavasti on varmasti hyötyä, Pietikäinen vakuuttaa.

Tallenne keskustelusta Hyvinvoiva mieli – hyvinvoiva Suomi on katsottavissa tästä linkistä.

SuomiAreena-keskustelutapahtuma päättyi perjantaina 14.7.2017. Tapahtuma järjestetään seuraavan kerran 16.–20.7.2018 Porissa.


Palaa otsikoihin



Vesa Nevalainen_Mauri Helenius_rajattu
Blogi

Perheistä vapaita

Vesa Nevalainen