Psykologiliiton kannanottoja

Eri tahot pyytävät Suomen Psykologiliitolta kantaa lainsäädäntö- ja muista hankkeista. Liitto on yhteyksissä päättäjiin myös oma-aloitteisesti.
16.3.2018 16.00

Psykologiliiton kannanotto: Psykologian ammatillisen näkymän (PSL) erityissuojattavuus potilastietojärjestelmissä

 THL:n tavoite ja ohje on, että erityistyöntekijät, joilla on olemassa kansallinen ammatillinen näkymä (kuten psykologit), kirjaavat pääsääntöisesti kaiken asiakkaille antamansa palvelun tälle näkymälle. Tällä hetkellä ainoastaan psykiatrian ja perinnöllisyyslääketieteen päivittäis- ja yhteenvetomerkinnät tulee potilasasiakirja-asetuksen mukaan suojata sähköisessä potilaskertomuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisestä asiakastietojen käsittelystä annetun lain 6 §:n 2 momentissa tarkoitetulla erillisellä vahvistuspyynnöllä muiden kuin näiden erikoisalojen palvelutapahtumissa tai palvelukokonaisuuksissa. 

Psykologiliitto esittää kantanaan, että psykologien kirjauksille tarkoitettu PSL-näkymä tulisi olla psykiatrian ja genetiikan erikoisalanäkymien tavoin erityissuojattu, eli psykologia tulisi lisätä potilasasiakirja-asetuksessa määriteltyjen erityissuojattavien näkymien joukkoon. Perustelut kannalle ovat seuraavat: 

1. Psykologin vastaanotolla käsiteltävät aiheet ovat usein hyvin arkaluonteisia, ja pitävät sisälläänpsykologin organisatorisesta sijainnista riippumatta hyvin samankaltaisia aiheita kuin psykiatrianvastaanottokäynnit. Tavallisimpia työskentelyn kohteita ovat esimerkiksi mielenterveys, psyykkisten sairauksien arviointi ja hoito, elämänhistoria ja kehityshistoria, ihmissuhteet, psyykkinen toimintakyky ja työ- tai opiskelukyky sekä erityisen arkaluonteiset aiheet, kuten yksilön traumaattiset kokemukset.

  • Psykologin vastaanottokäynneillä käsiteltävät asiat eivät monilta osin ole oleellista tietoaasiakkaan somaattisen hoidon kannalta, sillä psykologit eivät esimerkiksi vastaa asiakkaan lääkityksistä. Niiltä osin, kun tieto on oleellista myös somaattisen hoidon kannalta, tulisi psykologin kirjaukset liittää myös avoimesti muiden terveydenhuollon ammattilaisten käytössä oleviin näkymiin.

2. Euroopan psykologiliittojen federaatio EFPA velvoittaa psykologeja noudattamaan eurooppalaisten psykologien ammattieettisiä yleisperiaatteita. Suomessa käytössä olevien Pohjoismaisten ammattieettisten periaatteiden mukaisesti psykologi pitää salassa asiakkaiden ja muiden asioista saamansa luottamukselliset tiedot (2.1 Yksilön oikeudet ja arvo), mistä poiketaan ainoastaan, jos asiakas tai muut ovat ilmeisessä vaarassa tai tilanteissa joissa laki velvoittaa antamaan tietoja. Luottamuksellisuus on yksi keskeisimpiä tekijöitä psykologisen työskentelyn mahdollistamiseksi. Mikäli luottamuksellisuutta ei pystytä takaamaan, on vaarana että työskentely jää pinnalliseksi, koska työskentelyn kannalta juuri olennaisimpia asioita ei haluta saattaa kenenkään tietoon vastaanoton ulkopuolella. Tämä vaikuttaa väistämättä myös psykologin tekemien arvioiden luotettavuuteen sekä hoitointerventioiden vaikuttavuuteen.

  • Jokaisella asiakkaalla on oltava oikeus työstää esimerkiksi oma seksuaalisuuttaan ja läheissuhteitaan luottamuksellisesti.

3. Kaikki asiakkaat, joilla on psyykkistä problematiikkaa tai tarve keskustella mielen sisäisistä psyykkisistä prosesseista, eivät ole psykiatrisen erikoissairaanhoidon tarpeessa, joten asiakkailla tulisi olla tasavertainen mahdollisuus keskustella arkaluonteisista asioistaan luottamuksellisesti psykologin kanssa.

  • Esimerkiksi perusterveydenhuollossa psykologit tekevät osan asiakkaista kanssa tiivistä yhteistyötä psykiatrisen erikoissairaanhoidon kanssa, ja potilasasiakirjamerkinnät voivat pitää sisällään täysin samoja tietoja kuin psykiatrian erikoisalanäkymällä (PSY), jolloin samat perustelut erityissuojaukselle sekä palvelukokonaisuuteen kuulumattomien ammattilaisten tekstin katsomiselle tulisivat koskea yhtä lailla PSL-näkymää kuin PSY-näkymää. 

4. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (24§, 29mom) määrittelee, että salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat muun muassa asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilölle suoritetusta psykologisesta testistä tai soveltuvuuskokeesta tai sen tuloksesta taikka asevelvollisen sijoittamista tai työntekijän valintaa tai palkkauksen perustetta varten tehdyistä arvioinneista. Näin ollen psykologisten testien tulokset ovat erityisen salassa pidettävää tietoa, joten psykologisten tutkimusten tuloksia koskevat psykologien lausunnot tulisi selkeästi myös potilastietojärjestelmissä erityisesti suojata. 

Edellä mainittuihin perusteluihin viitaten voidaan todeta, että PSL-lehden suojaus olisi asiakkaiden edun sekä lain ja psykologeja velvoittavan ammattieettisen ohjeistuksen mukaista, eikä perusteita asiakkaiden arkaluonteisten tietojen suojaamatta jättämiselle ole myöskään psykiatrian toimialan ulkopuolella. Erityissuojattavuus ei millään tapaa estä psykologien laatimien kirjausten tarpeenmukaista käyttöä, sillä erityissuojattavuus käytännössä ainoastaan asettaa erillisen vahvistuspyynnön muiden kuin psykologien tai palvelukokonaisuuksien ulkopuolisten toimijoiden suorittamalle tietojen avaamiselle. 

Oma erityiskysymyksensä kirjaamisen näkökulmasta ovat myös esimerkiksi seksuaalirikos- ja pahoinpitelyepäilyt erityisesti alaikäisiin kohdistuen, sekä lastensuojelutyössä kirjattavat arkaluonteiset tiedot, joiden osalta tiedonsiirrossa tulee noudattaa myös muun muassa rikoslakia sekä lastensuojelulakia. Esimerkiksi lasten oikeuspsykologiset haastattelut toteuttaa pääosin juuri psykologien ammattiryhmä, mutta näissä tilanteissa valtakunnallista ohjeistusta kirjaamisesta on tärkeä tarkentaa psykologien lisäksi myös muiden työskentelyyn osallistuvien ammattilaisten osalta. On myös huomioitava, että monet rikosepäilyt osoittautuvat aiheettomiksi, eikä kirjauksissa myöskään voi olla merkintää syyteharkinnan tai tuomioistuimen lopputulemasta. 

Tällä hetkellä kirjaamiskäytännöt eri toimialoilla ja organisaatioissa ovat hyvin vaihtelevat, ja Psykologiliiton tavoitteena on THL:n rinnalla ohjeistaa psykologien kirjaamiskäyntäntöjä nykyistä tarkemmin, jotta käytännöt yhtenäistyisivät valtakunnallisesti. Tiedustelun pohjalta ainakaan viidestä yliopistosairaalasta yksikään ei noudata nykyistä THL:n kirjaamisohjetta psykologien osalta, mihin keskeisimpänä syynä on näkymän erityissuojauksen puute. 

Mikäli siirrytään käytäntöön, jossa kirjaukset tulee tehdä PSL-näkymään ilman erityissuojausta, on vaarana että tilanne johtaa hyvin pinnallisiin ja epäinformatiivisiin kirjauskäytäntöihin, mikä ei ole asiakkaiden tai myöskään hoitoon osallistuvien ammattilaisten etu. Lisäksi vaarana saattaa olla, että asiakkaat jotka ovat huolissaan luottamuksellisuudesta ja tietojen näkyvyydestä, saattavat jatkossa hakeutua nykyistä useammin epäpätevien terapeuttien, life coachien yms. vastaanotolle terveydenhuollon ammattihenkilöiden sijaan välttääkseen tietojen näkymisen, jolloin asiakkaiden oikeusturva ja hoidon laatu vaarantuu voimakkaasti. 

Vera Gergov 
Ammattiasioista vastaava psykologi 
Suomen Psykologiliitto ry 
vera.gergov@psyli.fi 
p. 040 809 8028 

Annarilla Ahtola 
Puheenjohtaja 
Suomen Psykologiliitto ry 
annarilla.ahtola@psyli.fi 
p. 040 687 7677 

Kannanoton laatimiseen ovat osallistuneet myös Psykologiliiton aikuisten mielenterveystyön, kuntoutuspsykologien, lastensuojelupsykologien sekä oikeuspsykologian ammatilliset työryhmät. 

Kannanotto


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja


Psykologiliiton kannanottoja liitetiedostoina

Alla on liitetiedostoina Psykologiliiton, sen toimielimien sekä yliopistoverkosto Psykonetin kannanottoja. 

2017

Suomen Psykologiliitto ry:n lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle 22.6.2017HE 47/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta ja HE 15/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi

Lausunto Liikenneministeriölle ajokorttilain muuttamiseksi_Suomen Psykologiliiton liikennepsykologian työryhmä 22.6.2017

Laki julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista

HE 15/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi

Psykologiliitto kasvupalvelulaista: Psykologinen osaaminen työvoimapalveluissa säilytettävä

Lausunto sote-uudistukseen liittyvästä valinnanvapauslakiesityksestä

Vankilapsykologien on sijoituttava oikeusministeriön alaisen Rikosseuraamuslaitoksen organisaatioon myös jatkossa    

2016

Psykologiliiton lausunto koskien asiakirjaa Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 19.12.2016

Paperittomille on turvattava välttämättömät mielenterveyspalvelut

Psykologiliiton liikennepsykologian ammatillisen työryhmän lausunto kuljettajakoulutusuudistuksesta LVM/1310/03/2016

Psykologiliiton lausunto koskien sote- ja maakuntauudistuksen lakiluonnoksia 8.11.2016

Järjestöjen yhteinen kannanotto opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluihin sote-uudistuksessa

Suomen Psykologiliitto: TE-toimistojen psykologipalvelut on turvattava asiakkaille maakuntauudistuksessa Liite: ehdotus työvoimapalveluiden kehittämiseksi maakuntahallinnon uudistuksen yhteydessä 

Suomen Psykologiliitto ja Akavan opiskelijat: Epävarmuus toimeentulosta on uhka opiskelijan mielenterveydelle


Suomen Psykologiliiton, Suomen Psykiatriayhdistyksen ja Mielenterveyden keskusliiton lausuma: Psykososiaalinen hoito ja psykoterapiat on turvattava

Suomen Psykologiliiton ja Psykologianopettajan PSOP ry:n lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle lukion tuntujakokokeilusta

Suomen Psykologiliiton lausunto: Oppilas- ja opiskelijahuollon psykologien sijoituttava sivistystoimeen myös sote-uudistuksen jälkeen

OAJ, Koulukuraaattorit ja Psykologiliitto: Oppilas- ja opiskelijahuollon psykologi- ja kuraattoripalveluiden on sijoituttava opetuksen ja koulutuksen järjestäjälle sote-uudistuksen jälkeen

2015

Suomen Psykologiliiton lausunto koskien hallituksen esityksiä varhaiskasvatuslain ja -asetuksen muutoksiksi

Lasten ja nuorten hyvä kuntoutus – kannanotto SLNY:n suosituksen johdosta
Kannanotto: Varhaiskasvatuksen laatu tärkeä lapsen psyykkiselle kehitykselle

Kannanotto opintopsykologien määrän lisäämisestä
Liite edelliseen kannanottoon: Opintopsykologimäärät korkeakouluissa

Psykologiliiton ja Psykologian opettajien lausunto opetushallitukselle lukion opetussuunnitelmasta

Suomen Psykologiliiton lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi

Paperittomille on turvattava välttämättömät terveyspalvelut

Lausunto: Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen, OKM/83/010/2014 

2014

Kannanotto Kelan vaikeavammaisten kuntoutusta koskevaan lakimuutosesitykseen
Lausunto erikoistumiskoulutusta koskevista asetusmuutoksista – Psykonet ja Psykologiliitto 2014

Lausunto eduskunnalle avioliittolaista / tieteellisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Wahlström 23.4.2014

Työterveyshuollon psykologinen kehittäminen

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki astui voimaan 1.8.2014

Lausunto OKM:lle erikoispsykologikoulutuksen asemasta 2014

Lausunto eduskunnalle asiantuntija-avusteisesta huoltoriitamenettelystä 2014

Lausunto lukion tuntijaosta psykologian osalta

2013

Suomen Psykologiliiton lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle oppilas- ja opiskelijahuoltolakiesityksen HE 67/2013 johdosta

Suomen Psykologiliiton tiedote eduskunnan sivistysvaliokunnalle: Epäselvä oppilashuoltolakiesitys vaarantaa koulupsykologien työn
Suomen Psykologiliitto ry:n lausunto ja lisälausunto luonnoksesta ohjeeksi Terveyden- ja sairaanhoidon arvonlisäverotuksesta

Suomen Psykologiliiton lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle oppilas- ja opiskelijahuoltolaista

Psykonet: Lausunto korkeakoulujen erikoistumiskoulutus-työryhmän muistiosta 2013
Ehdotus STM:lle kuntoutuspsykoterapian korvaustasojen nostamisesta 2013

Suomen Psykologiliiton kannanotto: Itsemääräämisoikeuslaki ja toimintakyvyn määrittäminen

Suomen Psykologiliiton lastensuojelupsykologien työryhmän kannanotto koskien Helsingin kaupungin lasten ja nuorisokotien muutoshanketta ja tehtäväksiantoa koskien pitäaikaislaitoksia 2013

Suomen Psykologiliiton lausunto: Hallituksen esitys oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi

2012

Psykologinen valmennus kuntoon Suomen urheilussa 2012 Kannanotto Sosiaali- ja terveysministeriön luonnokseen asetukseksi hyvistä työterveyshuoltokäytännöistä 2012

2011

Aloite Valtioneuvostolle ja vastaavalle ministerille (Paula Risikko) kuntoutuspsykoterapioiden korvaustason nostamisesta 2012 aikana

Ammattieettisen neuvottelukunnan kannanotto nuorisopsykiatrian potilaiden tietosuojaa koskevaan asiaan 2011Kannanotto ns. työlähtöisten menetelmien käytöstä työterveyshuollossa 2011
Kirje ministereille varhaiskasvatuspsykologeista 2011

Psykologiliiton eko- ja ympäristöpsykologian toimikunnan suositus 2011: Psykologian keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.

2010

Kannanotto viheralueiden merkityksestä 2010
Kannanotto työterveyshuollon kehittämisestä 2010 Kannanotto kuntoutuspsykoterapioiden korvauksista 2010
Kannanotto opiskeluhuoltolakiin 2010
Lausunto terveydenhuoltolakiesityksestä
Lausunto perusopetuksen tuntijaosta 2010

Kannanotto psykoterapeuttikoulutuksesta 2010
Kannanotto kuntoutuslaista 2010

Kirje ministeri Virkkuselle perusopetuslain uudistamisesta


2009

Lausunto perusopetuksen kriteereistä
Kelan tukemat käynnit työterveyspsykologilla