Psykologiliiton kannanottoja

Eri tahot pyytävät Suomen Psykologiliitolta kantaa lainsäädäntö- ja muista hankkeista. Liitto on yhteyksissä päättäjiin myös oma-aloitteisesti.
20.3.2018 12.30

Suomen Psykologiliiton lausunto: Hallituksen esitys varhaiskasvatuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi sekä luonnos varhaiskasvatusasetukseksi, OKM004:00/2018

1. Varhaiskasvatukseen tarvitaan psykologi

Suunnitellut uudistukset varhaiskasvatuslakiin ovat hyviä. Tavoitteet edistää osallistumista varhaiskasvatukseen, vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua ja vaikuttavuutta sekä nostaa henkilökunnan osaamistasoa sekä uudistaa kirjaamista ja tiedonsiirtoa ovat kannatettavia. Henkilökunnan kelpoisuusehtojen selkiyttäminen on myös hyvä asia.

Psykologiliitto haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota lakiluonnoksen keskeiseen puutteeseen, joka asettaa varhaiskasvatuksen täysin eriarvoiseen asemaan muiden kouluasteiden kanssa: varhaiskasvatuksesta puuttuu lakisääteinen oikeus psykologin palveluihin.

Suomessa astui 1.8.2014 voimaan uusi yhtenäinen oppilas- ja opiskelijahuollon laki, joka takaa psykologipalvelut kaikille kouluasteille esiopetukseen, perusopetukseen sekä lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin. Tämä oli historiallinen ja tärkeä uudistus.

On välttämätöntä, että sama oikeus psykologipalveluun koskee myös varhaiskasvatusta. Tämä on ehdottoman tärkeää

  • sekä varhaiskasvatuksessa olevien lasten ja heidän perheidensä
  • että varhaiskasvatuksen vaativaa työtä tekevien ammattilaisten kannalta.

Ei ole mitään perustetta sille, että lainsäädäntö takaa psykologipalvelut esiopetuksesta alkaen aina toisen asteen oppilaitoksiin saakka, mutta herkimmässä kehitysvaiheessa olevat alle kouluikäiset lapset ja heidän kanssaan työskentelevät jäävät vaille kasvuyhteisössä olevaa psykologin asiantuntijuutta. Psykologi osana varhaiskasvatuksen arkea tukee henkilöstön osaamista ja jaksamista ja varmistaa näin osaltaan päivähoidon laatua.

Suomen Psykologiliitto vaatii, että uuteen varhaiskasvatuslakiin sisällytetään velvoittava maininta varhaiskasvatuksen psykologista vastaavalla tavalla, kuin lakiehdotuksen 23, 25 ja 30 §:ssä on jo mainittu varhaiskasvatuksen erityisopettaja. 

2. Perustelut varhaiskasvatuksen psykologin tarpeelle

Lasten hyvinvoinnin kannalta parasta on, kun apua ja tukea tuodaan suoraan kasvuympäristöihin, kotiin ja päiväkotiin. Tämä on keskeistä myös lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa (LAPE). Varhaiskasvatuksen psykologityö on välttämätöntä, kun tavoitteena on lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääminen, oppimisen ja kehityksen tukeminen, ongelmien ja syrjäytymisen ehkäisy ja varhaisen tuen järjestäminen. Uuteen varhaiskasvatuslakiin tulee sisällyttää velvoite varhaiskasvatuksen psykologipalvelusta.

Psykologi on lapsen psykososiaalisen ja kognitiivisen kehityksen sekä vuorovaikutusilmiöiden asiantuntija. Psykologin asiantuntijuus on varhaiskasvatuksessa välttämätön, jotta lakiehdotuksen 3 §:ssä mainitut varhaiskasvatuksen tavoitteet voivat toteutua. Myös varhaiskasvatusympäristön ikätasoisten tarpeiden mukaisten vaatimusten (kehittävä, oppimista edistävä sekä terveellinen ja turvallinen) täyttäminen sekä lasten suojaaminen väkivallalta, kiusaamiselta ja muulta häirinnältä edellyttävät psykologin asiantuntijuutta osana henkilöstöä.

Pienen lapsen oppiminen, taitojen kehitys ja vertaissuhteiden harjoittelu ei ole mahdollista, ellei lapsi voi psyykkisesti hyvin. Hyvinvoinnin perusta on perusturvallisuuden tunne. Se on lapsilla hyvin herkkä ympäristön vaikutuksille, koska omat tunteiden säätely- ja käsittelykeinot ovat vielä riittämättömät. Tämän takia varhaiskasvatuksen pedagogista asiantuntijuutta sekä sosiaali- ja hoitoalan osaamista (26 § - 31 §) täydentämään tarvitaan psykologi.

Lakiehdotuksen 7 §:ssä mainittu monialainen yhteistyö ei nykyisellään vastaa varhaiskasvatuksen psykologiasiantuntijuuden tarpeeseen riittävässä määrin eikä mielekkäällä tavalla. Esimerkiksi neuvolapsykologin (terveyskeskuspsykologin) palvelut keskittyvät pääsääntöisesti yksittäisten lasten ja perheiden ongelmien tutkimiseen ja hoitamiseen.

  • Varhaiskasvatuksen psykologityön keskiössä on hyvinvoinnin edistäminen, ongelmien ennaltaehkäisy sekä varhainen toiminta kehitys- ja kasvatusongelmissa. 
  • Varhaiskasvatuksen psykologin tulee olla läsnä päiväkodin arjessa, konsultoida varhaiskasvatuksen henkilöstöä ja johtoa sekä osallistua suunnittelu- ja kehittämistyöhön.
  • Psykologityön tarve varhaiskasvatuksessa on luonteeltaan jatkuvaa ja suunnitelmallista, ei tilapäistä tai harvoin esiintyvää.

Varhaiskasvatukseen liittyvä ohjaus ja neuvonta (16 §) edellyttää psykologin asiantuntijuuden hyödyntämistä. Psykologin asiantuntijuutta tarvitaan, jotta lapsen ikätasoiset tarpeet ja perheen tilanne tulevat huomioiduiksi, kun suunnitellaan lapsen varhaiskasvatuksen toteutumista ja järjestämistä sekä mahdollista tuen tarvetta varhaiskasvatuksessa.

Varhaiskasvatuksen psykologiasiantuntijuus on välttämätöntä, jotta varhaiskasvatuksen suunnittelu ja arviointi lapsen kehityksen ja oppimisen tueksi (21 § - 24 §) voivat toteutua. Myös muilla kouluasteilla psykologit ovat keskeisesti mukana tuen tarpeen arvioinnissa, suunnittelussa, toteutuksessa sekä kehittymisen arvioinnissa. Kehityksen ja oppimisen tuki on välttämätöntä toteuttaa moniammatillisesti niin, että myös psykologi tuntee paitsi lapsen kehityksen ja tarpeet myös kyseisen toimintaympäristön edellytykset ja mahdollisuudet. Psykologin tulee olla mukana niin varhaiskasvatuksen yleisessä suunnittelu- ja arviointityössä kuin tarpeen mukaan myös yksittäistä lasta koskevassa suunnittelutyössä.

Esityksen mukaan on huolehdittava siitä, että palvelujen avulla tuetaan vanhempia kasvatuksessa ja saadaan selville erityisen tuen tarve. Tarvittaessa on järjestettävä erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria tukevaa toimintaa. Tämä turvataan esityksessä 23 § siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten olisi osallistuttava tuen tarpeen arvioinnin tekemiseen varhaiskasvatuksen järjestäjän pyynnöstä. Perheellä ei olisi kuitenkaan (subjektiivista) oikeutta saada sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden tukea lapselle ja tämän varhaiskasvatussuunnitelman laadintaan. Psykologi on keskeinen asiantuntija tuen tarpeen arvioinnissa ja tukea suunniteltaessa. Pedagoginen asiantuntemus on tässä välttämätöntä, ja laki korostaa aivan oikein sitä, mutta se ei yksin riitä. Varhaiskasvatuksen psykologilla on riittävät resurssit ja asiantuntemus osallistua lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tekoon.

 3. Pykälätason esitykset ja palvelun järjestäminen

Varhaiskasvatuksen psykologin tehtävä tulee määritellä lain luvussa 6 Henkilöstö ja kelpoisuusvaatimukset omana pykälänään.

Varhaiskasvatuksen psykologi on toiminto, joka käytännössä järjestetään paikallisiin olosuhteisiin parhaiten soveltuvalla tavalla. Varhaiskasvatuksen psykologi voi olla varhaiskasvatuksen omaa toimintaa, tai palvelu voidaan järjestää osana lakisääteisen esi- ja perusopetuksen koulupsykologin, kasvatus- ja perheneuvolapsykologin tai neuvolapsykologin (terveyskeskuspsykologin) työtä.

Pykälämuutokset ja -lisäykset

23 §

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Päiväkodissa tai perhepäivähoidossa olevalle lapselle on laadittava henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma lapsen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon toteuttamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan on kirjattava tavoitteet lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevalla tavalla sekä toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan lapsen tuen tarve, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan yhteistyössä henkilöstön ja lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa. Päiväkodeissa sen laatimisesta vastaa varhaiskasvatuksen opettajaksi kelpoinen henkilö. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja varhaiskasvatuksen psykologi osallistuvat lapsen tuen tarpeen, tukitoimenpiteiden tai niiden toteuttamisen arviointiin tarpeen mukaan. Lapsen mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen voivat osallistua lapsen kehitystä ja oppimista tukevat muut viranomaiset, asiantuntijat ja muut tarvittavat tahot. Jos tuen tarpeen arviointi edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten asiantuntemusta, on näiden osallistuttava arvioinnin tekemiseen varhaiskasvatuksen järjestäjän pyynnöstä.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista sekä lapsen tuen tarvetta, riittävyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta on arvioitava ja suunnitelma on tarkistettava vähintään kerran vuodessa. Tätä useammin se on tarkistettava, jos lapsen tarpeet sitä edellyttävät.

25 §

Riittävä henkilöstö

Kunnan, kuntayhtymän ja yksityisen palvelujen tuottajan on huolehdittava, että varhaiskasvatuksessa on riittävä määrä tässä luvussa säädettyä henkilöstöä, jotta varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voi-daan saavuttaa. Kunnan käytettävissä on oltava varhaiskasvatuksessa esiintyvää tarvetta vastaavasti varhaiskasvatuksen erityisopettajan ja varhaiskasvatuksen psykologin palveluja. Lisäksi varhaiskasvatuksessa voi olla lasten tarpeet ja varhaiskasvatuksen tavoitteet huomioiden myös muuta henkilöstöä. Lain 1 §:ssä tarkoitetulla päiväkodilla tulee olla toiminnasta vastaava johtaja.

UUSI PYKÄLÄ
31 § Varhaiskasvatuksen psykologi

Kelpoisuusvaatimuksena varhaiskasvatuksen psykologin tehtäviin on oikeus toimia laillistettuna psykologina ja laillistetun psykologin ammattinimike.

 4. Kustannuslaskelma

Varhaiskasvatuksen psykologityön ensi vaiheen jalkauttaminen Suomen 311 kuntaan niin, että joka kunnassa on (keskimäärin) yksi varhaiskasvatuksen psykologin vakanssi.

Kuntasektorin psykologin keskimääräinen vuosittainen palkkakustannus on 59 800 e (v. 2017).

5,98 milj e vuonna 2019       100 uutta psykologia psykologia varhaiskasvatukseen

11,96 milj e vuonna 2020     200 psykologia, 100 jatkaa + 100 uutta

17,94 milj e vuonna 2021      300 psykologia, 200 jatkaa ja 100 uutta

18,60 milj e vuonna 2022     311 psykologia, 300 jatkaa ja 11 uutta

Ensi vaiheen täyden kattavuuden (= keskimäärin yksi psykologi peruskuntaa kohden) vuosikustannukset ovat siis 18,6 miljoonaa euroa.

 5. Muut huomiot lakiluonnoksesta

1 § Erinomaista, että varhaiskasvatusta voisivat saada myös oppivelvollisuusikäiset lapset, milloin erityiset olosuhteet sitä vaativat (esim. vuorotyötä tekevän yksinhuoltajan lapset).

Lain perusteluissa s. 8 kiinnitetään huomiota keskeiseen laatutekijään, pysyviin vuorovaikutussuhteisiin. Hyvää on se, että laissa säädetään lapselle oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen tilanteessa, jossa vanhemman/vanhempien työtilanne vaihtelee (12 §). Tällaisessa tilanteessa oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan myös säilyy (15 §), mikä on lapsen ja perheen kannalta tärkeä asia. Hyvää on myös se, että kaksi osa-aikaisesti varhaiskasvatukseen osallistuvaa lasta voidaan katsoa suhdelukuja laskettaessa yhdeksi vain, jos he eivät (juuri) koskaan ole yhtaikaa paikalla. Kuitenkin jos ryhmän lapsista osalla on oikeus kokoaikaiseen, osalla 20 viikkotunnin varhaiskasvatukseen, vuorovaikutussuhteiden pysyvyyttä on käytännössä vaikea taata.

Lapsen kehitykselle on tärkeää saada varhaiskasvatusta äidinkielellään. Miten turvataan oikeus tähän tilanteessa, jossa kunnassa on esim. vain yksi ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuva lapsi? Ehdotuksessa mainitaan (8 §), että varhaiskasvatusta voidaan antaa myös viittomakielellä, mutta se ei ole samanlainen oikeus, vaikka viittomakielisen lapsen sosioemotionaalinen, kielellinen ja kognitiivinen kehitys sekä identiteetin rakentuminen edellyttäisivät mahdollisuutta kommunikoida äidinkielellään.

35 § Mikäli säädettäisiin vain velvoite ottaa lapsen erityistarpeet huomioon henkilöstömitoituksessa, eikä tarkasti, kuinka paljon ryhmää on pienennettävä, se voisi antaa varhaiskasvatuksen järjestäjälle mahdollisuuden olla pienentämättä lapsiryhmää tai järjestämättä lisähenkilöstöä resurssipulaan vedoten.

Helsingissä 16.3.2018

Annarilla Ahtola, PsT, erikoispsykologi

Puheenjohtaja                                                                                    

Suomen Psykologiliitto ry


Lausunto


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Psykologiliiton kannanottoja liitetiedostoina

Alla on liitetiedostoina Psykologiliiton, sen toimielimien sekä yliopistoverkosto Psykonetin kannanottoja. 

2017

Suomen Psykologiliitto ry:n lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle 22.6.2017HE 47/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta ja HE 15/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi

Lausunto Liikenneministeriölle ajokorttilain muuttamiseksi_Suomen Psykologiliiton liikennepsykologian työryhmä 22.6.2017

Laki julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista

HE 15/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi

Psykologiliitto kasvupalvelulaista: Psykologinen osaaminen työvoimapalveluissa säilytettävä

Lausunto sote-uudistukseen liittyvästä valinnanvapauslakiesityksestä

Vankilapsykologien on sijoituttava oikeusministeriön alaisen Rikosseuraamuslaitoksen organisaatioon myös jatkossa    

2016

Psykologiliiton lausunto koskien asiakirjaa Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 19.12.2016

Paperittomille on turvattava välttämättömät mielenterveyspalvelut

Psykologiliiton liikennepsykologian ammatillisen työryhmän lausunto kuljettajakoulutusuudistuksesta LVM/1310/03/2016

Psykologiliiton lausunto koskien sote- ja maakuntauudistuksen lakiluonnoksia 8.11.2016

Järjestöjen yhteinen kannanotto opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluihin sote-uudistuksessa

Suomen Psykologiliitto: TE-toimistojen psykologipalvelut on turvattava asiakkaille maakuntauudistuksessa Liite: ehdotus työvoimapalveluiden kehittämiseksi maakuntahallinnon uudistuksen yhteydessä 

Suomen Psykologiliitto ja Akavan opiskelijat: Epävarmuus toimeentulosta on uhka opiskelijan mielenterveydelle


Suomen Psykologiliiton, Suomen Psykiatriayhdistyksen ja Mielenterveyden keskusliiton lausuma: Psykososiaalinen hoito ja psykoterapiat on turvattava

Suomen Psykologiliiton ja Psykologianopettajan PSOP ry:n lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle lukion tuntujakokokeilusta

Suomen Psykologiliiton lausunto: Oppilas- ja opiskelijahuollon psykologien sijoituttava sivistystoimeen myös sote-uudistuksen jälkeen

OAJ, Koulukuraaattorit ja Psykologiliitto: Oppilas- ja opiskelijahuollon psykologi- ja kuraattoripalveluiden on sijoituttava opetuksen ja koulutuksen järjestäjälle sote-uudistuksen jälkeen

2015

Suomen Psykologiliiton lausunto koskien hallituksen esityksiä varhaiskasvatuslain ja -asetuksen muutoksiksi

Lasten ja nuorten hyvä kuntoutus – kannanotto SLNY:n suosituksen johdosta
Kannanotto: Varhaiskasvatuksen laatu tärkeä lapsen psyykkiselle kehitykselle

Kannanotto opintopsykologien määrän lisäämisestä
Liite edelliseen kannanottoon: Opintopsykologimäärät korkeakouluissa

Psykologiliiton ja Psykologian opettajien lausunto opetushallitukselle lukion opetussuunnitelmasta

Suomen Psykologiliiton lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi

Paperittomille on turvattava välttämättömät terveyspalvelut

Lausunto: Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen, OKM/83/010/2014 

2014

Kannanotto Kelan vaikeavammaisten kuntoutusta koskevaan lakimuutosesitykseen
Lausunto erikoistumiskoulutusta koskevista asetusmuutoksista – Psykonet ja Psykologiliitto 2014

Lausunto eduskunnalle avioliittolaista / tieteellisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Wahlström 23.4.2014

Työterveyshuollon psykologinen kehittäminen

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki astui voimaan 1.8.2014

Lausunto OKM:lle erikoispsykologikoulutuksen asemasta 2014

Lausunto eduskunnalle asiantuntija-avusteisesta huoltoriitamenettelystä 2014

Lausunto lukion tuntijaosta psykologian osalta

2013

Suomen Psykologiliiton lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle oppilas- ja opiskelijahuoltolakiesityksen HE 67/2013 johdosta

Suomen Psykologiliiton tiedote eduskunnan sivistysvaliokunnalle: Epäselvä oppilashuoltolakiesitys vaarantaa koulupsykologien työn
Suomen Psykologiliitto ry:n lausunto ja lisälausunto luonnoksesta ohjeeksi Terveyden- ja sairaanhoidon arvonlisäverotuksesta

Suomen Psykologiliiton lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle oppilas- ja opiskelijahuoltolaista

Psykonet: Lausunto korkeakoulujen erikoistumiskoulutus-työryhmän muistiosta 2013
Ehdotus STM:lle kuntoutuspsykoterapian korvaustasojen nostamisesta 2013

Suomen Psykologiliiton kannanotto: Itsemääräämisoikeuslaki ja toimintakyvyn määrittäminen

Suomen Psykologiliiton lastensuojelupsykologien työryhmän kannanotto koskien Helsingin kaupungin lasten ja nuorisokotien muutoshanketta ja tehtäväksiantoa koskien pitäaikaislaitoksia 2013

Suomen Psykologiliiton lausunto: Hallituksen esitys oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi

2012

Psykologinen valmennus kuntoon Suomen urheilussa 2012 Kannanotto Sosiaali- ja terveysministeriön luonnokseen asetukseksi hyvistä työterveyshuoltokäytännöistä 2012

2011

Aloite Valtioneuvostolle ja vastaavalle ministerille (Paula Risikko) kuntoutuspsykoterapioiden korvaustason nostamisesta 2012 aikana

Ammattieettisen neuvottelukunnan kannanotto nuorisopsykiatrian potilaiden tietosuojaa koskevaan asiaan 2011Kannanotto ns. työlähtöisten menetelmien käytöstä työterveyshuollossa 2011
Kirje ministereille varhaiskasvatuspsykologeista 2011

Psykologiliiton eko- ja ympäristöpsykologian toimikunnan suositus 2011: Psykologian keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.

2010

Kannanotto viheralueiden merkityksestä 2010
Kannanotto työterveyshuollon kehittämisestä 2010 Kannanotto kuntoutuspsykoterapioiden korvauksista 2010
Kannanotto opiskeluhuoltolakiin 2010
Lausunto terveydenhuoltolakiesityksestä
Lausunto perusopetuksen tuntijaosta 2010

Kannanotto psykoterapeuttikoulutuksesta 2010
Kannanotto kuntoutuslaista 2010

Kirje ministeri Virkkuselle perusopetuslain uudistamisesta


2009

Lausunto perusopetuksen kriteereistä
Kelan tukemat käynnit työterveyspsykologilla