Psykologiliiton kannanottoja

Eri tahot pyytävät Suomen Psykologiliitolta kantaa lainsäädäntö- ja muista hankkeista. Liitto on yhteyksissä päättäjiin myös oma-aloitteisesti.
3.5.2018 11.00

Suomen Psykologiliiton lausunto mallista sote-keskusten palvelukuvaukseen: Tulevista sote-keskuksista puuttuu mielenterveysosaaminen

Sosiaali‐ ja terveysministeriössä on valmisteltu asiakirjamalliluonnoksia sote‐ ja maakuntauudistukseen liittyen. Luonnosten lausuntoaika päättyi torstaina 3.5.2018. Kokonaisuuteen kuuluu Palvelukuvausasiakirja, jossa kuvataan tulevien sote‐keskusten tehtäviä ja tavoitteita.

Psykologiliitto on tyrmistynyt huomatessaan, että psykologit puuttuvat kokonaan Palvelukuvausasiakirjasta ja siten niistä palveluista ja henkilökunnasta, jota tuleviin sote‐keskuksiin esitetään.

Mikäli sote‐ ja maakuntauudistus toteutuu, on ensiarvoisen tärkeää, että psykologin osaaminen on sote-keskuksissa saatavilla sekä kansalaisille että muille ammattilaisille helposti ja matalalla kynnyksellä. Mielenterveysongelmat ovat keskeinen syy työkyvyttömyyseläkkeisiin ja sairauspoissaoloihin. Ne aiheuttavat suuria taloudellisia ja inhimillisiä kustannuksia.

On olennaista huomata, että ihmisen mielenterveys ja sen ongelmat eivät ole vain psykiatrian erikoisala. Psykiatria on mielen sairauksien erikoisala, mielenterveys taas on keskeinen osa perusterveydenhuoltoa. Kansalaisten tulee päästä vastaanotolle yhtä vaivattomasti kuin somaattisen sairauden tutkimuksiin silloin, kun yksilö kokee elämänkriisejä tai kuormittuu psyykkisesti, ja saada hyvinvointia tukevaa keskusteluhoitoa jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta voitaisiin ennaltaehkäistä mielenterveyden häiriöiden kehittymistä.

Psykologi on terveydenhuollon ammattilainen, jolla on laaja osaaminen ihmisen mielenterveydestä ja sen ongelmista, tiedonkäsittelystä, oppimisesta ja muistista, motivaatiosta, sosiaalisista suhteista ja ryhmädynamiikasta. Psykologin ammattitaitoon kuuluu tilanteiden ja ongelmien arviointi, tutkiminen, psykodiagnostiikka, hoitaminen (yksilöt, parit, perheet, ryhmät), moniammatillinen yhteistyö ja konsultaatio sekä suunnittelu‐ ja kehittämistyö. Psykologin työ kohdistuu sekä hyvinvoinnin edistämiseen ja ongelmien ehkäisemiseen että ongelmien tutkimiseen, korjaamiseen ja hoitoon.

Palvelukuvaus‐asiakirjassa esitetyt sote‐keskusten tavoitteet ja palvelut ovat myös mielenterveyden osalta erittäin laajat ja vaativat, eivätkä ne mitenkään voi toteutua ilman psykologin asiantuntijuutta. Kuvauksen mukaan palveluntuottajan on osallistuttava kansansairauksien ehkäisyyn, terveyttä edistävien elintapojen ja ennaltaehkäisevien menetelmien tukemiseen, mielenterveyden edistämiseen ja tulemiseen, itsemurhien ehkäisemiseen, ikääntyvien toimintakyvyn edistämiseen, tapaturmien vähentämiseen, syrjäytymisen ja työelämän ulkopuolelle joutumisen ehkäisemiseen sekä työllisyyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen sekä tunnistettava väestön terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia riskitekijöitä kuten alkoholin riskikäyttö, tupakointi ja nikotiinituotteiden käyttö, ylipaino ja vähäinen liikkuminen sekä psykososiaaliset kuormitustekijät, ja näitä palvelutuottajan pitää tunnistaa. Nämä tavoitteet edellyttävät sote‐keskukseen myös psykologin ammattitaitoa.

Myös ”asiakas kerralla kuntoon”‐periaate edellyttää moniammatillista osaamista sekä suoraan potilastyöhön että ammattilaisten yhteistyöhön ja keskinäiseen konsultaatioon. Psykologia tarvitaan niin mielenterveyden edistämistyöhön, itsemurhien ja muiden mielenterveysongelmien ehkäisemiseen ja mielenterveyden hoitamiseen, toiminnallisten ongelmien tunnistamiseen, tutkimiseen ja hoitoon sekä somaattisten sairauksien kohdalla esimerkiksi asiakkaiden motivoimiseksi hoitotoimenpiteisiin ja elämäntapamuutoksiin. Psykologi tekee hoidollisten interventioiden lisäksi myös psykologin tutkimuksia ja psykodiagnostiikkaa, joita usein tarvitaan esimerkiksi hoidon tarpeen arvioimiseksi tai oikean lääketieteellisen diagnoosin asettamiseksi. Tähän sisältyy mm. mielenterveys, psyykkistä kuormitusta aiheuttavien ja ylläpitävien tekijöiden arviointi, mieliala, tiedonkäsittely ja muisti.

Kuten palvelukuvauksessakin todetaan, esimerkiksi masennus‐ ja ahdistuneisuushäiriöiden, unettomuuden ja päihteiden haitallisen käytön sekä lievien riippuvuuksien hoidon tulee olla osa sote‐keskuksissa toteutettavaa hoitoa – riippumatta siitä, onko sote‐keskuksessa käytössä psykiatrian erikoisalan vastaanottopalveluita vai ei. Kyseisten ongelmien hoito on määritelty yleislääketieteen erikoislääkäreiden tai erikoistumattomien laillistettujen lääkäreiden tehtäväksi. Heillä ei kuitenkaan ole erityisasiantuntemusta nimenomaan lääkkeettömien psykososiaalisten hoitojen tarjontaan, jotka erimerkiksi Käypä hoito ‐suosituksen mukaisesti ovat yhtä tehokkaita lääkehoidon kanssa lievissä ja keskivaikeissa depressioissa, joissa niitä voidaan käyttää vaihtoehtoisina tai yhtäaikaisesti. Psykososiaalisen hoidon tarpeen arviointiin ja lyhyiden interventioiden toteuttamiseen tarvitaan erityisammattilainen eli psykologi osaksi sote‐keskuksen perushenkilökuntaa.

Lisäksi sote‐keskuksen yleislääketieteen alaan olennaisesti kuuluviksi palveluiksi palvelukuvauksessa määritetään myös toiminta‐ ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointi ja niihin mahdollisesti liittyvän asiakassuunnitelman laadinta. Työkyvyn arviointitutkimukset edellyttävät usein moniammatillista arviota, ja mielenterveyspainotteisiin moniammatillisiin työkykyarvioihin tälläkin hetkellä esimerkiksi Kelan palvelukuvauksessa kuuluu olennaisena osana mahdollisuus psykologin ammattitaidon hyödyntämiseen. Tämä tulee turvata myös tulevissa sote‐keskuksissa toteutettavissa työkyvyn arviointitutkimuksissa.

Liikelaitoksen erikoissairaanhoidon osaamisen jalkauttaminen ja sote‐keskuksiin tulevat erikoisalat, esimerkiksi psykiatria, ovat eri asia kuin sote‐keskuksen perusterveydenhuollon osaaminen. Psykologin osaaminen on perusterveydenhuollon osaamista, joka on oltava helposti ja nopeasti saatavilla sotekeskuksissa niin kansalaisille kuin muulle ammattihenkilöstöllekin. Näin merkittävä asia ei voi jäädä palvelukuvauksessa täysin huomiotta ja maakuntien itsensä päätettäväksi.

Kaikki toimivat terveydenhuoltomme osat (äitiys‐ ja lastenneuvola, koulu‐ ja opiskelijaterveydenhuolto, YTHS, työterveyshuolto) rakentuvat terveydenhoitajan, lääkärin ja psykologin osaamisen perustalle. Sotekeskuksissa on syytä noudattaa samaa hyväksi koeteltua monitieteistä ja moniammatillista mallia. Tämän lisäksi psykologin osaamista tarvitaan tietenkin maakunnan liikelaitosten toiminnassa ja sen itse tuottamissa palveluissa, joissa se on oltava mukana sekä suunnittelutasolla että yksilökohtaisessa työssä erityisesti psyykkisen tuen tarpeen arvioinnin, järjestämisen ja tuottamisen osalta. Lisäksi psykologiosaamista tulee olla maakunnissa hankittavissa asiakassetelillä (mm. psykoterapiajaksot ja neuropsykologin tutkimukset).

Sote‐keskuksissa tulee olla psykologi.

Vera Gergov 
PsL, erikoispsykologi, psykoterapeutti 
Ammattiasioista vastaava psykologi 
Suomen Psykologiliitto ry 
vera.gergov@psyli.fi 
p. 040 8098 028 

Annarilla Ahtola
PsT, erikoispsykologi
Puheenjohtaja
Suomen Psykologiliitto ry
annarilla.ahtola@@psyli.fi
p. 040 6877 677


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja


Psykologiliiton kannanottoja liitetiedostoina

Alla on liitetiedostoina Psykologiliiton, sen toimielimien sekä yliopistoverkosto Psykonetin kannanottoja. 

2017

Suomen Psykologiliitto ry:n lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle 22.6.2017HE 47/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta ja HE 15/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi

Lausunto Liikenneministeriölle ajokorttilain muuttamiseksi_Suomen Psykologiliiton liikennepsykologian työryhmä 22.6.2017

Laki julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista

HE 15/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi

Psykologiliitto kasvupalvelulaista: Psykologinen osaaminen työvoimapalveluissa säilytettävä

Lausunto sote-uudistukseen liittyvästä valinnanvapauslakiesityksestä

Vankilapsykologien on sijoituttava oikeusministeriön alaisen Rikosseuraamuslaitoksen organisaatioon myös jatkossa    

2016

Psykologiliiton lausunto koskien asiakirjaa Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 19.12.2016

Paperittomille on turvattava välttämättömät mielenterveyspalvelut

Psykologiliiton liikennepsykologian ammatillisen työryhmän lausunto kuljettajakoulutusuudistuksesta LVM/1310/03/2016

Psykologiliiton lausunto koskien sote- ja maakuntauudistuksen lakiluonnoksia 8.11.2016

Järjestöjen yhteinen kannanotto opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluihin sote-uudistuksessa

Suomen Psykologiliitto: TE-toimistojen psykologipalvelut on turvattava asiakkaille maakuntauudistuksessa Liite: ehdotus työvoimapalveluiden kehittämiseksi maakuntahallinnon uudistuksen yhteydessä 

Suomen Psykologiliitto ja Akavan opiskelijat: Epävarmuus toimeentulosta on uhka opiskelijan mielenterveydelle


Suomen Psykologiliiton, Suomen Psykiatriayhdistyksen ja Mielenterveyden keskusliiton lausuma: Psykososiaalinen hoito ja psykoterapiat on turvattava

Suomen Psykologiliiton ja Psykologianopettajan PSOP ry:n lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle lukion tuntujakokokeilusta

Suomen Psykologiliiton lausunto: Oppilas- ja opiskelijahuollon psykologien sijoituttava sivistystoimeen myös sote-uudistuksen jälkeen

OAJ, Koulukuraaattorit ja Psykologiliitto: Oppilas- ja opiskelijahuollon psykologi- ja kuraattoripalveluiden on sijoituttava opetuksen ja koulutuksen järjestäjälle sote-uudistuksen jälkeen

2015

Suomen Psykologiliiton lausunto koskien hallituksen esityksiä varhaiskasvatuslain ja -asetuksen muutoksiksi

Lasten ja nuorten hyvä kuntoutus – kannanotto SLNY:n suosituksen johdosta
Kannanotto: Varhaiskasvatuksen laatu tärkeä lapsen psyykkiselle kehitykselle

Kannanotto opintopsykologien määrän lisäämisestä
Liite edelliseen kannanottoon: Opintopsykologimäärät korkeakouluissa

Psykologiliiton ja Psykologian opettajien lausunto opetushallitukselle lukion opetussuunnitelmasta

Suomen Psykologiliiton lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi

Paperittomille on turvattava välttämättömät terveyspalvelut

Lausunto: Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen, OKM/83/010/2014 

2014

Kannanotto Kelan vaikeavammaisten kuntoutusta koskevaan lakimuutosesitykseen
Lausunto erikoistumiskoulutusta koskevista asetusmuutoksista – Psykonet ja Psykologiliitto 2014

Lausunto eduskunnalle avioliittolaista / tieteellisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Wahlström 23.4.2014

Työterveyshuollon psykologinen kehittäminen

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki astui voimaan 1.8.2014

Lausunto OKM:lle erikoispsykologikoulutuksen asemasta 2014

Lausunto eduskunnalle asiantuntija-avusteisesta huoltoriitamenettelystä 2014

Lausunto lukion tuntijaosta psykologian osalta

2013

Suomen Psykologiliiton lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle oppilas- ja opiskelijahuoltolakiesityksen HE 67/2013 johdosta

Suomen Psykologiliiton tiedote eduskunnan sivistysvaliokunnalle: Epäselvä oppilashuoltolakiesitys vaarantaa koulupsykologien työn
Suomen Psykologiliitto ry:n lausunto ja lisälausunto luonnoksesta ohjeeksi Terveyden- ja sairaanhoidon arvonlisäverotuksesta

Suomen Psykologiliiton lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle oppilas- ja opiskelijahuoltolaista

Psykonet: Lausunto korkeakoulujen erikoistumiskoulutus-työryhmän muistiosta 2013
Ehdotus STM:lle kuntoutuspsykoterapian korvaustasojen nostamisesta 2013

Suomen Psykologiliiton kannanotto: Itsemääräämisoikeuslaki ja toimintakyvyn määrittäminen

Suomen Psykologiliiton lastensuojelupsykologien työryhmän kannanotto koskien Helsingin kaupungin lasten ja nuorisokotien muutoshanketta ja tehtäväksiantoa koskien pitäaikaislaitoksia 2013

Suomen Psykologiliiton lausunto: Hallituksen esitys oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi

2012

Psykologinen valmennus kuntoon Suomen urheilussa 2012 Kannanotto Sosiaali- ja terveysministeriön luonnokseen asetukseksi hyvistä työterveyshuoltokäytännöistä 2012

2011

Aloite Valtioneuvostolle ja vastaavalle ministerille (Paula Risikko) kuntoutuspsykoterapioiden korvaustason nostamisesta 2012 aikana

Ammattieettisen neuvottelukunnan kannanotto nuorisopsykiatrian potilaiden tietosuojaa koskevaan asiaan 2011Kannanotto ns. työlähtöisten menetelmien käytöstä työterveyshuollossa 2011
Kirje ministereille varhaiskasvatuspsykologeista 2011

Psykologiliiton eko- ja ympäristöpsykologian toimikunnan suositus 2011: Psykologian keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.

2010

Kannanotto viheralueiden merkityksestä 2010
Kannanotto työterveyshuollon kehittämisestä 2010 Kannanotto kuntoutuspsykoterapioiden korvauksista 2010
Kannanotto opiskeluhuoltolakiin 2010
Lausunto terveydenhuoltolakiesityksestä
Lausunto perusopetuksen tuntijaosta 2010

Kannanotto psykoterapeuttikoulutuksesta 2010
Kannanotto kuntoutuslaista 2010

Kirje ministeri Virkkuselle perusopetuslain uudistamisesta


2009

Lausunto perusopetuksen kriteereistä
Kelan tukemat käynnit työterveyspsykologilla