Kannanotot

PSYKOLOGINEN TUTKIMUS

Testaaminen vs. psykologintutkimus

Todettiin että julkisessa sanassa ja arkikielenkäytössä puhutaan usein testaamisesta silloin kun tarkoitetaan psykologintutkimusta. Tämä johtaa arkiajattelussa usein käsitykseen, että psykologin työ on vain testaamista. Päätettiin kiinnittää asiaan huomiota ja suositella etenkin julkisessa sanassa käytettäväksi psykologin tutkimus -käsitettä, koska tämä kuvaa psykologin työtä tarkemmin.
LAUTAKUNNAN KOKOUS 3/97

Psykologi testaa toista psykologia

Voiko psykologi tutkia toista psykologia testeillä esimerkiksi työkyvyttömyyseläkepäätöksen yhteydessä: Periaatteessa tämä on vaikeaa, suositellaan kahden riippumattoman tutkijan lausuntoa, jossa erityisesti korostetaan tilanteen epätavallisuutta. Tämä ongelma kuuluu myös ammattieettiselle lautakunnalle.
LAUTAKUNNAN KOKOUS 4/96

PSYKOLOGISTEN TESTIMENETELMIEN JULKISUUS

Testin osien julkistaminen

Keskusteltiin testin tai testin osien julkistamisesta osana opinnäytetyötä tai tutkimusraporttia. Todettiin, että myös psykologian laitosten julkaisusarjoissa testejä julkistetaan jopa kokonaan liitteinä. Tälle ei lautakunnan mielestä löydy perusteluja, joten lautakunta esittää, että julkistamista pyrittäisiin välttämään myös näissä julkaisuissa.
LAUTAKUNNAN KOKOUS 5/98

Testisalaisuus moniammatillisessa oppimisympäristössä

Kysyttiin testisalaisuuden säilyttämistä n.n. moniammatillisen opetusklinikan oppimisympäristössä.

NN:ssa on rajattu, että muut ammattiryhmät (logopedian tai sosiaalityön opiskelijat ja ohjaajat) eivät ole päässeet seuraamaan psykologisten testien käyttöä. Testilautakunta suosittaa tämän rajauksen jatkamista. Psykologiset testit on tarkoitettu yksinomaan psykologien käyttöön. Moniammatillinen yhteistyö ei testilautakunnan mielestä edellytä muiden ammattiryhmien menetelmien hallintaa tai niiden käyttöön perehtymistä, ja lisäksi psykologiset testit ovat suojattuja. Moniammatillinen yhteistyö sinänsä on merki-tyksellistä ja eri ammattiryhmien toimintaan perehtymiseen löytyy muita tapoja ja käytäntöjä, jotka eivät vaaranna testisalaisuutta, psykologisen tutkimustilanteen luottamuksellisuutta ym.
Katso koko kannanotto tästä.

Testien kuvien käyttö opinnäytetyössä

Keskusteltiin N.N:n lähettämästä tiedustelusta, joka koskee MAPS-testin kuvien käyttämistä pro gradu -työssä. Todettiin, että tässä yksittäis-tapauksessa kuvien käyttämisestä ei ole varsinaista haittaa. Kuitenkin on tullut esiin selviä tapauksia, joissa kuva- tai tekstimateriaalin julkaiseminen on haitannut yksittäisten testien käyttöä. Lisäksi kuva- ja tekstimateriaalin julkaiseminen on aina ongelmallista tekijänoikeuslain kannalta. Käytännössä on vaikea määrittää, mikä julkaiseminen on haitallista ja mikä ei. Näistä syistä lautakunta esittää kantanaan, että aktiivikäytössä olevien testien kuva- tai tekstimateriaalia ei pitäisi sellaisenaan julkaista opinnäytetöissä, oppikirjoissa tai muissa julkaisuissa. Tässä tapauksessa suositellaan, että kirjoittaja piirtää tai jäljentää kuvat tekstinsä oheen siten, että ne eivät ole suoranaisia kopioita alkuperäisistä. Esimerkiksi tausta voi olla viitteellinen ja henkilöhahmot ääriviivapiirroksia.
LAUTAKUNNAN KOKOUS 4/97

Testien kuvien käyttö tutkimusraportissa

Psykologia-lehdestä on tiedusteltu, voiko tutkimusraportin ohessa käyttää Reyn testin kuvaa. Todettiin, että annettu vastaus on lautakunnan aiemman linjan mukainen: julkaisuissa ja tutkimusraporteissa ei pidä käyttää testimenetelmien aitoja osioita niin että alkuperäisen testin käyttö vaarantuu.
LAUTAKUNNAN KOKOUS 2/98

Testilomakkeiden luovuttaminen ei-psykologeille

Kannanottopyyntö koski tilannetta, jossa sairaalan eettinen toimikunta pyysi kopioita kaikista käytetyistä tiedonkeruulomakkeista ja haastattelurungoista. Psykologi halusi Testilautakunnan avustavan häntä perustelemaan, miksi WAIS:n (kykytestistö) ja WMS:n (muistitestistö) tutkimuslomakkeita ei voida kopioida toimikunnalle.
Lautakuntaa ihmetytti se, että eettinen toimikunta pyytää copyright-suojattua menetelmää osittain arvioitavaksi. Aikaisemmin on aina riittänyt kuvaus menetelmästä ja tarvittava lähdeviite.
Testilomake ei ole sama asia kuin testi. Sen perusteella ei pystytä arvioimaan menetelmän käytettävyyttä. Kyseessä on psykologikunnalle julkaistu menetelmä ja sen käyttökelpoisuuden arviointi perustuu tutkimustietoon. Psykologisten menetelmien käyttökelpoisuuden arvioinnin osalta Lautakunta viittaa aiempaan ohjeistukseensa.
Testisalaisuus tarkoittaa sitä, että psykologista testimenetelmää tai sen osia ei luovuteta ammattikunnan ulkopuolelle. Jos testimenetelmiä koskevia tietoja pääsisi vuotamaan esimerkiksi Internetiin, seurauksena voisi olla se että tutkittavat tutustuvat menetelmiin etukäteen ja harjoittelevat vastauksia. Sen seurauksena olisi menetelmän luotettavuuden kärsiminen. Viime kädessä vaarantuisi potilasturvallisuus, koska epäluotettavan menetelmän käyttö voisi johtaa esimerkiksi virheellisiin hoito-, kuntoutus- ja eläkepäätöksiin, erityisopetuspäätöksiin ja virherekrytointeihin.
Tietosuojavaltuutettu on kannanotossaan 27.7.2010 ottanut kantaa testisalaisuuteen ja tutkittavan tiedonsaantioikeuteen: Tietosuojavaltuutetun kannanotto (s. 12, kohta 4).
Lautakunta suosittelee asianosaista psykologia ilmaisemaan eettiselle toimikunnalle, että psykologit eivät luovuta testilomakkeita tai muita testimenetelmien osia psykologikunnan ulkopuolelle. Kuitenkin psykologit voivat ilman muuta esitellä eettiselle toimikunnalle käytettyjä menetelmiä ja niitä koskevaa tutkimustietoa yleisemmällä tasolla.
LAUTAKUNNAN KOKOUS 22.10.2012

Mitä tehdä testeille kun virka lakkautetaan

Testivälineiden kohtelu, kun työpaikassa lakkautetaan psykologin virka: Psykologin tehtävä on huolehtia välineiden asianmukaisesta säilytyksestä, vastuuhenkilön nimeämisestä ja tarvittaessa välineiden tuhoamisesta.
LAUTAKUNNAN KOKOUS 4/96

PSYKOLOGISTEN TESTIMENETELMIEN KÄYTTÖOIKEUS

Testin osto- ja käyttöoikeus

Keskusteltiin N.N:n anomuksesta saada psykologisten testien osto- ja käyttöoikeus soveltuvuustutkimuskäyttöön. Todettiin, että anoja varmasti täyttää kokemuksen ja käyttötaidon osalta testien käyttövaatimukset, mutta koska hän ei ole virallisesti psykologi, ei hänelle tällaista oikeutta voi antaa. Perusteluna todetaan, että psykologin nimike ja siihen oikeuttava tutkinto on selvä raja psykologin työvälineiden käyttöoikeudelle. Tästä rajasta poikkeaminen olisi ennakkotapaus, joka siirtää selvästi sovittua rajaa, eikä seuraavan anomuksen käsittelyssä enää ole selvää tietoa siitä kuinka paljon kokemusta ja taitoa vaaditaan testien osto- ja käyttöoikeuden saamiseen.
LAUTAKUNNAN KOKOUS 3/98

Henkilön, joka ei ole psykologi, osallistuminen psykologisten testimenetelmien käytön koulutuksiin

Lautakunnan jäsen tiedusteli lautakunnan kantaa tilanteeseen, jossa Rorschachin Comprehensive System -kurssilla on henkilö, joka ei ole psykologi. Ao. henkilö on lukenut pääaineenaan sosiaalipsykologiaa, ja aikoo käyttää Ro:ta myöhemmin terapiatyössään. Keskustelun jälkeen lautakunnan kanta oli, että ensi sijassa ao. henkilölle tulisi suositella psykologin tutkinnon suorittamista, mikä olisi kaikkien kannalta toivottavin ratkaisu. Ammatillisen edunvalvonnan uskottavuuden kannalta ei ole toivottavaa, että muut kuin psykologit käyttävät tutkimusmenetelmiä, joiden asianmukainen käyttö edellyttää vähintään psykologin tutkintoa.
LAUTAKUNNAN KOKOUS 2/97

Lauseentäydennystestien käyttö

Keskusteltiin esille nousseesta kysymyksestä, onko lauseentäydennystesti sen tyyppinen tutkimusmenetelmä, joka on tarkoitettu vain psykologien käyttöön. Todettiin, että lautakunnan aiemman kannan mukaan useita tutkimusmenetelmiä voidaan käyttää monella tavalla, niin myös lauseentäydennystestiä. Jos testiä käytetään siten, että jonkin teoreettisen mallin avulla muodostetaan psykologisia käsitteitä käyttäviä muuttujia, ja näitä muuttujia käytetään asiakkaan arvioimisessa, vaaditaan tähän käyttöön psykologin pätevyys. Jos taas lauseentäydennystä käytetään keskustelun avaajana ja kontaktipinnan laajentajana, ei menetelmän käyttö välttämättä vaadi psykologin pätevyyttä. Näiden käyttötapojen välillä on tietenkin erilaisia sekamalleja, jotka on arvioitava tapauskohtaisesti.
LAUTAKUNNAN KOKOUS 4/2002