Psykoterapia

Tietoa psykoterapiasta

Erilaiset mielenterveyden ongelmat ovat hyvin yleisiä. Ne ovat jo suurin yksittäinen työkyvyttömyyseläkkeiden syy.

Psyykkiset ongelmat aiheuttavat ihmisille erilaista kärsimystä: masennusta, pahaa oloa, itsemurha-ajatuksia, pelkoja, unihäiriöitä ja ihmissuhdeongelmia. Ongelmat voivat myös näkyä eristäytymisenä tai käytöshäiriöinä. Joskus ongelmat voivat ilmetä myös  erilaisina ruumiillisina oireina.

Psykoterapian vaikuttavuus yleisimpien mielenterveysongelmien hoidossa on todistettu lukuisissa tutkimuksissa. Psykoterapian avulla voi saavuttaa muun muassa parempaa ymmärrystä itseä kohtaan. Onnistunut psykoterapia antaa keinoja käsitellä vaikeita tunteita, ajatuksia ja ihmissuhdeongelmia. Se antaa myös ongelmanratkaisutaitoja ja kykyä havainnoida omaa toimintaa.


Psykoterapia auttaa myös näkemään yhteyksiä menneisyyden tapahtumien ja tämänhetkisten ongelmien välillä. Psykoterapian avulla ihmiset kokevat usein itsetuntonsa parantuneen, ongelmien lievittyneen tai poistuneen ja uskon tulevaisuuteen palautuneen.

Psykoterapia vaatii kuitenkin aina vaivaa ja sitoutumista – se ei ole hokkuspokkustemppu onneen.

Kolme koulutustasoa

Psykoterapeutin nimike on rekisteröity ammattinimike, jonka myöntää Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. Vain rekisteröidyt psykoterapeutit voivat käyttää tätä nimikettä. Psykoterapeuteilla on erilaisia pohjakoulutuksia, joista tavallisin on psykologin koulutus.

Psykologian maisterin tutkinto (PsM) on ylempi akateeminen loppututkinto, jonka suorittaminen kestää yleensä 5–6 vuotta. Psykologin koulutuksen lisäksi tässä rekisterissä olevilla on psykoterapeutin koulutus. 

Psykoterapeuttikoulutusta järjestävät yliopistot sekä yksityiset psykoterapiakoulutusyhteisöt. Psykologit ovat voineet suorittaa psykoterapiakoulutuksen myös osana erikoispsykologikoulutusta ja psykologian lisensiaatin tutkintoa (PsL).

Psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeuteen johtava koulutus 

Psykoterapeutin nimikesuojatun ammattinimikkeen käyttämisen edellytyksenä on, että asianomainen henkilö on suorittanut yliopiston tai yliopiston yhdessä muun kouluttajaorganisaation kanssa järjestämän psykoterapeuttikoulutuksen. Järjestävällä yliopistolla tulee olla psykologian tai lääketieteellisen alan koulutusvastuu. Yliopisto ottaa opiskelijat psykoterapeuttikoulutukseen.

Psykoterapeuttina toimimisen edellyttämä osaaminen hankitaan vähintään 60 opintopisteen laajuisilla opinnoilla, jotka koostuvat teoriaopintojen, työnohjauksessa tapahtuvan psykoterapeuttisen potilastyön, koulutuspsykoterapian ja opinnäytetyön opintokokonaisuuksista. Osaaminen osoitetaan näytöllä.

Ammattinimikkeen käyttöönoton edellytyksenä on vähintään kahden vuoden työkokemus mielenterveyspalveluissa tai sitä vastaavassa tehtävässä ja että ennen psykoterapeuttikoulutusta on suoritettu:

1) soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto; tutkintoon tulee sisältyä tai sen lisäksi olla suoritettuna yhteensä 30 opintopisteen psykologian tai psykiatrian opinnot;

2) sairaanhoitajan opintoasteen tutkinto ja tutkinnon lisäksi erikoistuminen psykiatriaan, jos tutkintoon ei ole sisältynyt psykiatrisia opintoja; tai

3) muu 1 ja 2 kohtaa vastaava ulkomailla suoritettu koulutus.

Yliopisto antaa opiskelijalle todistuksen koulutuksen suorittamisesta. Todistukseen merkitään koulutuksen ajankohta, laajuus, opintokokonaisuudet ja osaamisesta annettu näyttö.

(Finlex 1120/2010; 2 a §)

Psykologi psykoterapiakoulutuksessa

Psykologit, jotka ovat parhaillaan psykoterapiakoulutuksessa, voivat myös tarjota palveluita ja heihin voi ottaa yhteyttä. Heidän kohdallaan luettelossa on merkintä *) Koul.

Erilaisia suuntauksia

Psykoterapiamuotoja ja -suuntauksia on useita erilaisia. Erilaiset psykoterapiamuodot lähestyvät ihmismieltä ja sen hoitamista hieman erilaisista näkökulmista. Suuntausten moninaisuus voi tuntua psykoterapiaan hakeutuvasta jopa hämmentävältä.

Tutkimusten mukaan psykoterapiasuuntauksien väliset tuloksellisuuserot eivät kuitenkaan ole kovin merkittäviä. Tärkeintä on, että psykoterapeutin ja asiakkaan yhteistyö toimii, ja työskentelytapa sopii asiakkaalle.

Suomessa yleisiä psykoterapian viitekehyksiä ovat psykodynaaminen/ psykoanalyyttinen psykoterapia, kognitiivinen psykoterapia ja kognitiivis-analyyttinen psykoterapia sekä systeeminen perheterapia. Myös integratiivinen, eli eri lähestymistapoja yhdistelevä psykoterapia on nopeasti yleistymässä.

Lisää tietoa psykoterapiasta hoitomuotona saat muun muassa Stakesin oppaasta numero 29, Psykoterapia Suomessa.  Myös muita alan opaskirjoja on julkaistu.

Näin hakeudut

Kelan kuntoutuspsykoterapiaan hakeudutaan oheisen kaavion mukaisella tavalla. Ohjeen on laatinut Kela. Lataa PDF-muodossa oleva kaavio koneellesi tästä