Elinkeinovapaus kuuluu myös sote-alalle
Hyvinvointialueet hankkivat sote-palveluita yksityisiltä palveluntuottajilta kilpailutusmenettelyn kautta. Useat hyvinvointialueet ovat kuitenkin rajanneet tarjouskilpailun ulkopuolelle kaikki sellaiset yksityiset terveydenhuollon palveluntuottajat, jotka työskentelevät myös palkkasuhteessa hyvinvointialueen omissa palveluissa. Suomen Psykologiliitto paheksuu hyvinvointialueiden toimintaa, ja huomauttaa, että niiden toiminta ei perustu mihinkään lakiin, vaan on päinvastoin ristiriidassa sekä hankintalain että perustuslain elinkeinovapauden kanssa.
– Tällainen menettely estää psykologeilta monimuotoisen työskentelyn. Jos julkisessa terveydenhuollossa työskentelevät psykologit rajataan ulos ostopalveluista, heille ei välttämättä jää mahdollisuuksia oman elinkeinon harjoittamiseen esimerkiksi sivutoimisena yrittäjänä, jolloin myös asiakkaiden on vaikeampi saada tarvitsemiaan palveluita.”, huomauttaa Psykologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsanen.
Hyvinvointialueet perustelevat toimintaansa julkisten hankintojen yleisillä sopimusehdoilla (JYSE 2014). Valtiovarainministeriön mukaan JYSE-ehtojen ei ole kuitenkaan tarkoitus rajoittaa sitä, kuka palveluita tuottaa. Oman henkilöstön käyttökielto ei myöskään perustu hankintalakiin. Sen mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen, ja mahdollista eturistiriitaa pitää ensisijaisesti lähteä purkamaan jotain muuta kautta kuin poissululla.
Työskentelymahdollisuudet kaventuvat ja jonot kasvavat
Psykologipalvelulle on merkittävä tarve ja monilla alueilla arviointi- ja hoitojonot ovat pitkiä. Hyvinvointialueiden harjoittama hankinta- ja työnantajapolitiikka hankaloittaa resurssien tehokasta käyttöä. Samaan aikaan asiantuntijoiden elinkeinovapaus supistuu. Aiemmin psykologit ovat voineet toimia sivutoimisina yrittäjinä tarjoten palveluja muille kuin oman toimintayksikkönsä asiakkaille. Tästä ei aiheudu hyvinvointialueille, eikä varsinkaan asiakkaille, mitään haittaa.
– Tällä tavoin toimien hyvinvointialueet näyttäytyvät kaikkea muuta kuin houkuttelevana työnantajana. Monet joutuvat valitsemaan tällaisten linjausten vuoksi päätoimisen yrittäjyyden, vaikka muutoin olisivat voineet jäädä antamaan työpanoksensa julkiselle sektorille., korostaa erityisasiantuntija Katja Vähäkangas Psykologiliitosta, ja huomauttaa myös, että hyvinvointialueiden ostopalvelujen määrä ja siihen kulutettu rahasumma on jo alkuvuoden aikana kasvanut ennakoitua korkeammaksi.
Psykologiliitto, Akavan yrittäjät AKY ry sekä Kuntoutusyrittäjät ry korostavat, että hankinta- ja henkilöstöpolitiikassa tulee lähteä siitä, mikä on oikeudenmukaista ja kohtuullista. Hyvinvointialueiden työntekijöillä tulee olla mahdollisuus monimuotoiseen työskentelyyn, eikä tarjouskilpailuista tule sulkea ulos omaa henkilöstöä.
Jari Lipsanen
puheenjohtaja
Suomen Psykologiliitto ry
Katja Vähäkangas
erityisasiantuntija
Suomen Psykologiliitto ry