Aikeet kaventaa vammaispalvelulain soveltamisalaa huolestuttavat järjestöjä

Hallitus esittää vammaispalvelulain soveltamisalan kapeuttamista. Tässä on suuri riski, että muodostuu väliinputoajaryhmiä, jotka eivät pääsisi tarvitsemiensa vammaispalvelujen piiriin. Psykologiliitto on huolissaan esimerkiksi autismin kirjolla olevien pääsystä palveluiden piiriin.

Vammaispalvelulain soveltamisalaa tulisi ohjata ennen kaikkea Suomea sitova YK:n vammaisyleissopimus ja sen sisältämä määritelmä vammaisuudesta sekä perustuslain 19 §:n 1 ja 3 momenteissa asetettu välttämättömien ja riittävien sosiaalipalveluiden taso – ei Suomen tämänhetkinen ikärakenne ja julkisen talouden tilanne tai näistä johtuvat julkisten menojen säästöpaineet.  

Järjestöjen yhteinen kannanotto: 

Järjestöt eivät hyväksy vammaispalvelulain vesittämistä

Hallituksen suunnittelema, liian kapea ja epämääräinen vammaispalvelulain soveltamisala vie vammaispalvelulailta pohjan. Lakimuutos vaikeuttaisi dramaattisesti vammaisten ihmisten palveluiden saamista.

Edellinen eduskunta hyväksyi 2023 vammaispalvelulain, joka on saatettava sellaisenaan voimaan ja otettava käyttöön vuoden 2025 alussa. Vuosikausia valmistellun vammaispalvelulain kantava ajatus on tarjota yksilöllisten tarpeiden mukaista tukea vammaisille ihmisille, diagnoosiin katsomatta. Kauan odotettua lakia ei saa nyt romuttaa ennen kuin sitä on edes sovellettu käytäntöön.

Hallituksen suunnittelema soveltamisalapykälä ohjaisi vammaisia ihmisiä hyvin vahvasti yleisiin sosiaalipalveluihin, joiden ei ole edes tarkoitettu vastaavan vammasta aiheutuviin tarpeisiin ja joita ei riitä kaikille niitä tarvitseville. Laki ohjaisi yleispalveluihin huomioimatta edes niiden tosiasiallista saatavuutta ja toteutumista. Tämä ei ole oikein.

25 järjestöä vaatii, että soveltamisalan tarkentamisesta tässä tilanteessa luovutaan kokonaan. Kun lain toimeenpanosta saadaan kokemusta, sitä voidaan tarvittaessa kehittää.

Vammaispalvelulaista ei saa tehdä säästölakia. Hallitus on laskenut, että soveltamisalan rajaaminen säästäisi 60–70 miljoonaa euroa. Vammaisten ihmisten palveluista säästäminen tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Tarpeiden ohittaminen johtaa raskaampien ja kalliimpien palveluiden tarpeen lisääntymiseen ja inhimillisiin tragedioihin.

Jos laki ei selkeästi suojele vammaisten ihmisten oikeutta palveluihin, on suuri vaara, että heidän välttämättömiin tarpeisiinsa ei vastata. Tämä huoli on erityisen suuri, kun huomioidaan hyvinvointialueiden valtavat säästöpaineet.

Vammaispalveluiden keskeinen lähtökohta on YK:n yleissopimus vammaisten ihmisten oikeuksista, joka vahvistaa vammaisten ihmisten oikeuden itsenäiseen elämään ja osallisuuteen muiden ihmisten tavoin. Soveltamisalan muutos olisi ristiriidassa YK:n vammaissopimuksen kanssa.

Allekirjoittajat:

ADHD-liitto
Aivoliitto
Autismiliitto
Diakonissalaitos 
Downiaiset – Suomen Downin syndrooma ry
FDUV
Förbundet Finlands Svenska Synskadade (FSS)
Hengitystuki ry
Heta – Henkilökohtaisten avustajien työnantajien liitto
Kehitysvammaisten Tukiliitto
Kehitysvammaliitto
Kuuloliitto
Kuurojen Liitto ry
Kynnys ry
Leijonaemot ry
Lihastautiliitto ry
Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Muistiliitto
SAMS – Samarbetsförbundet kring funktionshinder
Suomen Psykologiliitto ry
Suomen Tourette- ja OCD-yhdistys ry
Tukena-säätiö
Vailla vakinaista asuntoa ry
Vamlas – Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö
Vammaisperheyhdistys Jaatinen