Akava vaatii lisärahaa mielenterveyspalveluihin ja opiskeluhuoltoon
Akava on koonnut ehdotuksensa koronapandemian jälleenrakennusvaiheen tervehdyttämistoimiksi. Lisärahaa esitetään mm. kattavaan oppilas- ja opiskelijahuoltoon ja mielenterveyspalvelujen vahvistamiseen.
Akava on laatinut ehdotuksensa koronapandemiasta toipuvan Suomen jälleenrakennukseen. Myös Psykologiliitto on ollut mukana toimenpideohjelman valmistelussa.
Akava painottaa oppimisen tuen vahvistamista kaikilla koulutusasteilla. Tarpeellinen moniammatillinen asiantuntijuus on turvattava, ja kattavan oppilas- ja opiskelijahuollon laatu ja toimivuus pitää varmistaa sekä lisätä varhaista tukea koulunkäyntitaidoissa.
Lasten ja nuorten osalta halutaan vahvistaa myös mielenterveys- ja päihdepalveluita ja lastensuojelua osana lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin toimenpideohjelmaa korvamerkitsemällä varoja näihin palveluihin. Hallitus on myös toteuttamassa laaja-alaisen toimenpideohjelman lasten ja nuorten oppimistulosten ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Akava esittää, että ohjelman kesto on ulotettava riittävän pitkälle, jotta syrjäytyminen ja sen uhka minimoidaan.
Suomen Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola on tyytyväinen, että opiskeluhuolto on nostettu näkyvästi esiin.
– Opiskeluhuollon riittävä resursointi on aivan olennaista kriisin jatkohoidossa. Esimerkiksi psykologeja puuttuu kouluista ja oppilaitoksista noin 500, koska kunnat ja koulutuksen järjestäjät eivät ole perustaneet tehtäviä. Tämä tilanne on krooninen, ja koronakriisi vain lisää avun ja tuen tarvetta kouluissa. Viimeistään nyt on aika lyödä rahat pöytään ja tunnustaa tosiasiat: koulupsykologi mielen ja oppimisen asiantuntijana on kullanarvoinen jälleenrakennuksen aikana. Psykologin rooli koko kouluyhteisön – myös opettajien ja vanhempien tukena – on kriittinen, Ahtola painottaa.
Kela kuntoutuksen kehittäjänä
Akava esittää lisättäväksi mielenterveys- ja päihdepalveluja ja kriisiapua sekä riittävästi resursseja kansallisen mielenterveysstrategian toimeenpanoon.
Akava vaatii huolehtimaan kuntoutuksen ja terapioiden saatavuudesta. On tuotettava riittävästi sellaisia kuntoutuspalveluja, jotka tukevat toimintakykyä erityisesti niiltä osin kuin poikkeustila on vaikuttanut toimintakykyyn. Tärkeänä pidetään myös, että Kelan rooli kuntoutuksen kehittäjänä varmistetaan.
– Kuntoutuksen järjestelmän purkaminen ja rahoituksen siirtäminen maakuntiin olisi katastrofi kuntoutuspsykoterapian ja muun kuntoutuksen saatavuuden kannalta. Myös Psykologiliitto kannattaa Kelan keskeisen roolin säilyttämistä ja kehittämistä, jotta kuntoutus ja sen rahoitus voidaan turvata. Rinnalle tarvitaan matalan kynnyksen psykososiaalista tukea ja hoitoa sote-keskuksiin, mikä nyt puuttuu suurelta osin, Ahtola sanoo.
Työllisyystoimien osalta Akava esittää miljoonaa euroa korkeakoulutettujen uraneuvontaan kampuksilla. Tavoitteena on käyttää olemassa olevia virkoja, kuten TE-toimistojen psykologeja, tai ostopalveluja. Uraneuvonnalla varmistetaan laadukkaat ohjaus- ja valmennuspalvelut yhteistyössä yritysten ja kolmannen sektorin kanssa.
Akava edellyttää sote-uudistuksen viemistä ripeästi loppuun erityisesti perusterveydenhuoltoa vahvistamalla. Sosiaalihuollon ja mielenterveyspalveluiden voimavaroja tulee vahvistaa.
– Perusterveydenhuoltoon ja sote-keskuksiin on välttämätöntä saada psykologit osaksi moniammatillista tiimiä. Psykologit pystyvät antamaan psykososiaalista apua ja tukea, arvioimaan psyykkistä vointia, muistia ja oppimisen vaikeuksia sekä konsultoimaan ja tukemaan muita ammattilaisia, Annarilla Ahtola muistuttaa.
Akava edellyttää valtiolta päätöksiä toimenpiteistä kesäkuun alussa valtion neljännen lisätalousarvion yhteydessä sekä elokuun lopulla pidettävässä budjettiriihessä.