AKY – Akavalaiset yrittäjät: Kelan ja hyvinvointialueiden ehdot hankinnoissa ovat kohtuuttomia

helmi 20, 2025 | Tiedotteet

Yle uutisoi hiljattain, kuinka Kela velvoittaa osassa kuntoutusmuotojaan palveluntarjoajat käytännössä maksamaan oman työnsä tekemisestä pakottamalla käyttämään tilaajavastuupalvelu Vastuu Groupin Luotettava Kumppani -palvelua. Palveluun kerätään tilaajavastuulain mukaisia tietoja yhteen paikkaan, josta ne ovat ostajan kätevästi tarkistettavissa. Ongelmana palvelussa on, että se maksaa yrittäjälle, palvelupaketista riippuen, 160–300 euroa vuodessa (+ alv). Näin palveluntuottajalle syntyy kuluja siitä, että se täyttää ostajan vaatimuksia. Yle on haastatellut Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professoria Timo Voutilaista, jonka mukaan tällainen järjestely haastaa hyvän hallinnon perusteet. Professori Voutilainen arvostelee sitä, että Kela tekee näin asiakashankintaa yksityiselle yritykselle.

– Kelan vaatimukset palveluntuottajia kohtaan kasvavat vuosi vuodelta, kun taas samaan aikaan Kelan korvaukset palveluntuottajille pienenevät. Kela myös muuttaa hankintojen ehtoja, luopuu laadusta hankintojen kriteerinä ja pienentää korvauksia matkustamisesta. Kela ottaa tietoisen riskin, että kokeneimmat ja osaavimmat palveluntuottajat jäävät hankinnoista pois, arvioi Puheterapeuttiliiton toiminnanjohtaja Heta Piirto.

Myös monet hyvinvointialueet ovat alkaneet vaatia Luotettava Kumppani -palvelun käyttöä omissa hankinnoissaan. Kela perustelee omaa toimintaansa myös hyvinvointialueiden esimerkillä.

– On erikoista, että julkisrahoitteiset suuret toimijat, joilla on isoin vastuu sote-palveluiden ja kuntoutuksen järjestämisestä, eivät lainkaan ymmärrä, mikä osuus pienyrittäjillä on palveluiden toteuttamisen kokonaisuudessa. Kelalla sentään on vuosikymmenien kokemus pienyrittäjien kanssa toimimisesta, joten miksi se seuraa toisen toimijan huonoa esimerkkiä, kummastelee asiantuntija Sara Kiskola Toimintaterapeuttiliitosta.

AKY – Akavalaiset yrittäjät ry ihmettelee myös sitä, että Luotettava Kumppani -palvelun käytölle ei tällä hetkellä tunnu löytyvän vaihtoehtoja. Palvelun käyttömaksu voi muodostua kohtuuttoman suureksi pienyrittäjälle, joka osallistuu ehkä yhteen tai kahteen kilpailutukseen vuodessa, eikä välttämättä tule edes valituksi palveluntuottajaksi. Vaikka AKY onkin neuvotellut pienen alennuksen palvelun käytön aloitusmaksusta jäsenilleen, se silti paheksuu hyvinvointialueiden hankintayksiköiden ja Kelan linjauksia siitä, että juuri tämän palvelun käyttö olisi ainoa vaihtoehto palveluntuottajille.

– Satojen eurojen vuosikustannus jonkun pakollisen palvelun käytöstä on pienyrittäjälle iso raha. Samat asiakirjat pitäisi voida halutessaan toimittaa hankintayksikköön myös itse ilman välikäsiä, esittää erityisasiantuntija Jarmo Mäkelä Suomen Fysioterapeuteista.

AKYn mukaan palvelu soveltuisi paljon paremmin esimerkiksi rakennusfirmojen tai ylipäätään isojen toimijoiden käyttöön kuin sote-alan pienyrittäjille.

– On suoranaista laiskuutta hankintayksiköiltä, jos ne hankintojen ehdoissa käyttävät samoja vaatimuksia sekä kuntoutus- tai psykologipalveluita tuottavilta yksinyrittäjiltä kuin satoja miljoonia suuremmissa rakennushankkeissa. Esimerkiksi kohtuuttomat, jopa miljoonan euron vastuuvakuutusten vaatimukset eivät ole missään linjassa ostetun palvelun kokoluokkaan nähden saatikka siihen, minkä suuruisia vahinkoja kalustolle tai laitteille kuntoutus- tai psykologipalveluissa voidaan ylipäätään aiheuttaa, paaluttaa puolestaan Psykologiliiton erityisasiantuntija Katja Vähäkangas.

Perusteluja ylisuurille vastuuvakuutuksille tai Luotettava Kumppani -palvelun käytölle ei tunnu palveluiden ostajilta löytyvän. Ostajalla on toki oikeus asettaa hankinnoilleen ehtoja, mutta hankintalain mukaan myös pienyrittäjillä tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet osallistua kilpailutuksiin, joten tällaiset ehdot voivat olla heidät poissulkevia, ja siten hankintalain vastaisia.

– Sote-hankintojen osalta olisi tärkeää käydä markkinavuoropuhelua yrittäjien kanssa. Akavalaisissa liitoissa on erittäin hyvä ymmärrys yrittäjien tilanteesta ja toiveista, joten liittojen osaamista ja tietämystä tulisi hyödyntää nykyistä paljon enemmän. On myös tärkeää, että liittojen ehdotukset huomioidaan ja yhteistyö on aitoa, toteaa AKY – Akavalaiset yrittäjät ry:n puheenjohtaja Timo Saranpää. 

Jarmo Mäkelä, AKYn sote-työryhmän puheenjohtaja
Suomen Fysioterapeutit
jarmo.makela@suomenfysioterapeutit.fi 

Timo Saranpää, puheenjohtaja
AKY – Akavalaiset yrittäjät ry 
timo.saranpaa@ekonomit.fi   

Jari Lipsanen, puheenjohtaja
Suomen Psykologiliitto ry
jari.lipsanen@psyli.fi

Heta Piirto, toiminnanjohtaja
Suomen Puheterapeuttiliitto ry
heta.piirto@puheterapeuttiliitto.fi

Tove Lassenius, toiminnanjohtaja
Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
tove.lassenius@toimintaterapeuttiliitto.fi