AKY ja Psykologiliitto: Soteri-rekisterin käyttöönotosta on tehty 23 kantelua
AKY – Akavalaiset yrittäjät ry:n sote-liitot (ml. Psykologiliitto) tekivät oikeuskanslerille 24.6.2024 kantelun, jossa arvosteltiin sosiaali- ja terveysministeriön reagointia ja menettelyä uudessa laissa sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta (741/2023) ja laissa edellytetyn ammatinharjoittajien rekisteröinnin ruuhkautumisen seurauksista. Oikeuskansleri on nyt siirtänyt kantelun eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaistavaksi.
Eduskunnan oikeusasiamiehelle on saapunut 25.1.–21.11.2024 välisenä aikana 23 kantelua, joissa arvostellaan Valviran ja aluehallintovirastojen toimintaa Soteri-rekisterin käyttöönotossa. Kantelut koskivat tiedottamista, käsittelyruuhkia ja pitkiä käsittelyaikoja.
Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalaki astui voimaan vuoden 2024 alussa, jolloin Soteri-rekisteri otettiin käyttöön. Rekisteröinti on edellytys palveluntuottajien toiminnan aloittamiselle tai muuttamiselle. Kantelujen mukaan hakemusten käsittely kestää kuukausia aiheuttaen kohtuutonta haittaa palveluntuottajille, jotka eivät voi toimia ennen rekisteröintiä. Viiveet johtavat tulonmenetyksiin, turhiin kiinteisiin kuluihin ja estävät työttömyyskorvauksen saamisen, sillä yrittäjät katsotaan työllistyviksi. Valtiokonttori ei maksa korvauksia, sillä rekisteröinti pitää tehdä kohtuullisen ajan puitteissa, mutta kohtuullisuudelle ei ole ilmoitettu määräaikaa.
Tilanteella on myös merkittäviä vaikutuksia potilaisiin. Hoitoon pääsy ruuhkautuu, ja kesken olevat terapiat voivat keskeytyä esimerkiksi toimitilamuutosten vuoksi, kun rekisteröinti viivästyy. Terveydenhuollon ammattihenkilöt eivät pysty tarjoamaan palvelujaan, mikä pahentaa hoidon saatavuusongelmia.
Kuukausien pituiset käsittelyajat eivät ole kohtuullisia
12.12.2024 antamassaan päätöksessä EOAK/600/2024 Soteri-rekisterin käyttöönotto ja käsittelyn ruuhkautuminen apulaisoikeusasiamies linjaa, että valvontalaissa ei ole erityissäännöstä Soteri-rekisteröintiä koskevien hakemusten käsittelyajasta, joten sen viivytyksettömyyttä ja kohtuullisuutta arvioidaan hallintolain yleisten säännösten perusteella. Arvioinnissa otetaan huomioon asian laajuus, vaikeus, erityislaatu ja sen merkitys henkilön oikeusasemalle. Mitä suurempi merkitys ratkaisun lopputuloksella on henkilön jokapäiväiseen elämään, sitä ripeämpään käsittelyyn asiassa tulisi pyrkiä.
Valvontalain mukaan valvontaviranomaisen on ennen rekisteröintipäätöksen tekemistä varmistuttava, että rekisteröinnin edellytykset täyttyvät. Lain esitöissä (HE 299/2022 vp, s. 104) todetaan, että viranomaisen tulee arvioida vaatimusten täyttyminen viipymättä saatuaan tarvittavat tiedot. Hallituksen esityksen mukaan arviointi tulisi lähtökohtaisesti suorittaa noin 2–3 viikon kuluessa lakisääteisten tietojen saamisesta.
Käsittelyajan pituudella on merkittävä vaikutus rekisteröintiä hakevien palveluntuottajien asemaan, mikä edellyttää hakemusten nopeaa käsittelyä. Ottaen huomioon asian merkitys palveluntuottajalle, Valviran ja aluehallintovirastojen useiden kuukausien käsittelyaikoja ei voida pitää kohtuullisina. Viivästyksillä on merkittäviä vaikutuksia hakijoiden toimeentuloon sekä perustuslain 18 §:ssä turvatun elinkeinovapauden toteutumiseen apulaisoikeusasiamies toteaa.
Psykologiliitto toivoo lakimuutoksen sujuvoittavan rekisteröintikäytäntöjä nopeasti
Valvontalain tilapäinen muutos on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä, ja se tuo helpotusta osalle yrityksiä, kun rekisteröintipäätöksiä ei tarvitse enää odottaa ennen toiminnan aloittamista. Osa yrittäjistä jää kuitenkin ilmoitusmenettelyn ulkopuolelle. Viranomaisen on yhä käsiteltävä hakemukset ja tehtävä rekisteröintipäätökset. Psykologiliitto toivoo, että lakimuutoksen ohella viranomaisen käsittelyaikoihin saadaan pysyvä parannus.