Hoitotakuun pidennys ei helpota hyvinvointialueiden henkilöstöpulaa, vaan heikentää mielenterveyspalveluita
Psykologiliitto toteaa lausunnossaan, että hoitotakuun pidennys olisi terveydenhuollon rahoitusleikkaus. Erityisesti on huomioitava, että hallituksen yksityisiin terveyspalveluihin kohdistamat lisärahat eivät käytännössä kohdistu juurikaan mielenterveyspalveluihin, sillä psykologit ja psykoterapeutit on jätetty niiden ulkopuolelle. Näin ollen hoitotakuun pidentäminen heikentäisi erityisesti mielenterveyspalveluita.
Hoitotakuun pidentämisellä ei Psykologiliiton käsityksen mukaan ole juurikaan vaikutusta henkilöstötilanteeseen hyvinvointialueilla. Henkilöstötilanne on jo nyt erittäin heikko, minkä lisäksi säästöpaineet ovat saaneet hyvinvointialueet asettamaan rekrytointikieltoja. Tilanteessa, jossa henkilöstöä on jo liian vähän, ei ole realistisesti mahdollista vähentää henkilöstöä, vaikka hoitotakuu pitenisikin.
Nykyinen perusterveydenhuollon hoitotakuu on toteutunut hyvinvointialueilla vaihtelevasti erityisesti mielenterveyspalvelujen osalta. Hoitoon pääsy on kuitenkin nyt voimassa olevan seitsemän päivän hoitotakuun voimassaolon aikana parantunut. Tässä on onnistuttu, vaikka hyvinvointialueiden toiminta on ollut käynnistysvaiheessa ja taloudellinen tilanne alueilla on tiukka. Onkin oletettavaa, että mikäli hoitotakuu jätetään ennalleen, hoitoon pääsy helpottuisi edelleen nykyisillä resursseilla. Sen sijaan hoitotakuun heikentäminen pidentäisi Psykologiliiton näkemyksen mukaan merkittävästi aikaa, jonka hoitoa joutuisi jatkossa odottamaan.
Esityksen mukaan lapsilla ja alle 23-vuotiailla nuorilla kuitenkin edelleen säilytettäisiin 14 vuorokauden hoitotakuu. Psykologiliitto pitää tätä lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa erityiskohtelua perusteltuna. Hoitotakuun pidentäminen kuitenkin lisäisi eriarvoisuutta myös eri puolilla Suomea asuvien kesken sekä eri väestöryhmien kesken. Osa hyvinvointialueista turvaisi edelleen nopean hoitoon pääsyn, mutta toisilla alueilla tästä luovuttaisiin. Erot työterveyshuollon kautta palveluja saavien ja hyvinvointialueiden palvelujen käyttäjien välillä kasvaisivat entisestään.
Positiivista esityksessä on, että lakiin halutaan kirjata, että hoitotakuun piirissä olevan hoidon antajan täytyy olla laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö. Psykologiliitto painottaa, että hoitotakuun pituudesta riippumatta hyvinvointialueilla tulisi hyödyntää vahvemmin sekä psykologien että psykoterapeuttien osaamista. Nämä ammattiryhmät ovat keskeisiä mielenterveysongelmien arvioinnin ja sitä myöten oikea-aikaisen ja tarpeenmukaisen hoidon tarjoamiseksi hyvinvointialueilla.