Kela tarjoaa heikennettyjä ehtoja vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen avoterapiapalvelujen tuottajien erillissopimuksiin – heikoimmassa asemassa olevien potilaiden terapioiden jatko uhattuna

Kela toteutti vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen avoterapiapalveluiden hankinnan kilpailutuksen vuonna 2022. Psykologiliitto totesi kannanotossaan 21.3.2022 hankintaa koskevaan kriteeristöön liittyvän monenlaisia ongelmia muun muassa lisä- ja täydennyskoulutusten huomioimisen osalta. Kriteeristössä esimerkiksi myönnettiin laatupisteitä ainoastaan perustutkinnon jälkeisistä koulutuksista. Näin ollen esimerkiksi psykologian perusopinnoista saattoi saada lisäpisteitä, mikäli oli suorittanut ne lisäkoulutuksena, mutta valmistuneet psykologit jäivät vaille lisäpisteitä, koska ovat suorittaneet samat opinnot osana peruskoulutustaan. Tämä asetti palveluntuottajat epätasa-arvoiseen asemaan toisiinsa nähden. 

Sekä neuropsykologisessa kuntoutuksessa että psykoterapiassa kysyntä on selkeästi ylittänyt tarjonnan jo pitkään. Monet kuntouttajat ovat jo valmiiksi niin työllistettyjä, että eivät ikävä kyllä ole katsoneet tarpeelliseksi osallistua vuoden 2022 kilpailutukseen erityisesti siinä asetettujen reunaehtojen vuoksi. Kilpailutusta pidettiin byrokraattisena ja palveluntuottajien osaamista väheksyvänä. Esimerkiksi ehdoton uhkasakko, mikäli ei kykenekään tuottamaan palveluita kilpailutuksessa luvatun mukaisesti, karkotti monta palveluntuottajaa kilpailutuksen ulkopuolelle. 

Myös edellisen kilpailutuksen (v. 2018) epäonnistuminen karkotti palveluntuottajia Kelan listoilta ja silloisten kilpailutusehtojen vuoksi moni asiantunteva ja osaava terapeutti jäi myös vaille sopimusta. Kela paikkasi tilannetta solmimalla runsaasti erillissopimuksia palveluntuottajien kanssa, jotta asiakkaiden terapiat jatkuivat ja täydellinen kaaos vältettiin. 

Nyt myös nämä Kelan solmimat erillissopimukset ovat katkolla. Kela on lähestynyt erillissopimuksen tehneitä palveluntuottajia tarjoamalla entistä selvästi heikompia sopimusehtoja. Kela on tarjonnut erillissopimuksiin alhaisinta juuri päättyneessä kilpailutuksessa hyväksyttyä hintaa, mikä tarkoittaisi palveluntuottajille jopa kymmenien prosenttien hinnanalennusta. 

Erillissopimuksen solmineet palveluntuottajat ovat tyypillisesti erityisasiantuntijoita, joiden puoleen Kela kääntynyt etsiessään palveluntuottajaa, jolla olisi juuri kuntoutujan tarpeen mukaista osaamista. Usein Kela on jopa erikseen pyytänyt henkilöä palveluntuottajaksi erillissopimuksella, koska kilpailutukseen osallistuneiden joukosta ei ole löytynyt juuri kyseiselle asiakkaalle sopivaa tai tiettyä erityisosaamista tarjoavaa palveluntuottajaa. Kela on siis tehnyt paljon töitä, että on saanut nämä palveluntuottajat erillissopimuksen piiriin. On selvää, että jos nämä erityisosaajat olisivat kilpailutukseen osallistuneet, heidän hintansa ei varmasti olisi ollut se kilpailutuksen alhaisin hyväksytty hinta. 

Tähän saakka Kela on etsinyt kompromissia sopimushinnassa, joka on saattanut lopulta asettua esimerkiksi lähelle kilpailutukseen osallistuneiden keskihintaa. Nyt Kela on asettanut erillissopimuksella kuntoutuspalveluja tuottavat ja heidän potilaansa todella tukalaan asemaan – joko terapeutti jatkaisi terapiaa huomattavasti alhaisemmalla hinnalla, kuin millä muutoin palvelua tuottaa, tai kuntoutus keskeytyy. Potilaat saattavat jäädä kokonaan vaille hoitoa, jos heille ei löydy kilpailutukseen osallistuneiden keskuudesta sopivaa osaajaa. Mikäli toinen osaaja löytyy, joutuvat potilaat hyvin nopealla aikataululla ja yhtäkkiä vaihtamaan terapeuttia, mikä uhkaa heidän terveyttään ja saattaa romuttaa kuntoutuksen jo saavutetut tulokset. Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen potilaat ovat vaativa asiakaskunta ja nämä kyseiset potilaat vielä tässäkin joukossa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia. 

Lain Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 10 §:n mukaan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapioiden tulee perustua hyvään kuntoutuskäytäntöön ja erityisasiantuntemukseen. Hankintalain 108 § edellyttää edellä mainitun erityisasiantuntemuksen turvaamista hankinnoissa.

Psykologiliitto katsoo, että Kelan ennakoimaton ja harkitsematon toiminta vaarantaa potilasturvallisuuden ja aiheuttaa ammattilaisille eettistä kuormitusta. Nyt toteutettu kilpailutus ja sitä seurannut erillissopimusten ehtojen polkeminen eivät toteuta lain henkeä tai kirjainta, vaan antavat Kelasta poukkoilevan ja epäammattimaisen kuvan hankintojen toteuttajana.

Psykologiliitto painottaa, että jatkossa liittoja tulee kuulla ja hyödyntää niiden asiantuntemusta eri kuntoutusmuotojen vaatimusten ja tarpeiden suhteen aiempaa tiiviimmin ‐ esimerkiksi mahdollista tulevaa rekisteröitymismenettelyä valmisteltaessa. Näin voidaan välttyä vastaavan kaltaisilta hankaluuksilta, ja järjestää asiakkaille kuntoutuspalveluita parhaalla mahdollisella tavalla.

Suomen Psykologiliitto ry
Katja Vähäkangas
Järjestökoordinaattori
katja.vahakangas@psyli.fi