Kouluissa kehitettävä mielenterveysoireiden käsittelemistä
Pauliian Parhiala, Jyväskylän yliopisto 18.1.2020
Psykologian maisteri Pauliina Parhiala osoittaa psykologian väitöstutkimuksessaan, että joka kymmenennellä nuorella on useita pahoinvoinnin oireita peruskoulun päättövaiheessa. Koulun oppilashuollossa ei kuitenkaan ole riittävästi keinoja masennuksen tukemiseen.
Pauliina Parhiala selvitti väitöstutkimuksessaan lasten ja nuorten kouluhyvinvointia motivaation, uupumuksen ja mielialan näkökulmasta.
Tulokset osoittivat, että jopa yksi neljäsosa nuorista kokee ongelmia jollakin tutkituista hyvinvoinnin osa-alueista. Hyvinvoinnin ongelmia havaittiin myös hyvin koulussa suoriutuvilla ja motivoituneilla oppilailla, joista monet olivat tyttöjä. Sen sijaan oppimisen vaikeudet eivät aina liittyneet kouluhyvinvointiin.
– Osalla nuorista oli heikko koulumotivaatio ja oppimisen ongelmia erityisesti lukemisessa, mutta ei emotionaalisessa hyvinvoinnissa. Motivaatio ja emotionaalinen hyvinvointi tulee huomioida osana kouluhyvinvointia – pelkästään oppimistulosten tuijottaminen voi johtaa harhaan, Parhiala kertoo.
Lapsilla, joilla ilmeni kouluiässä lukivaikeutta, havaittiin alle kouluikäisinä heikommat sosiaaliset taidot tyypillisesti lukeviin lapsiin verrattuna. Lukemisen vaikeuksia potevien lasten sosiaaliset taidot kehittyivät kuten muillakin lapsilla, kun he siirtyivät kouluun.
– Suomalaisessa koulujärjestelmässä, ainakin ensimmäisinä kouluvuosina, onnistutaan tukemaan oppilaita niin, etteivät oppimisvaikeudet aiheuta muita ongelmia, Parhiala toteaa.
Tutkimuksen kohteena olivat koulutiensä alussa olevat 4–9-vuotiaat lapset sekä jo yläluokille ehtineet nuoret. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin yhdessä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kanssa koulussa toteutettavan lyhyen intervention mahdollisuuksia lieventää nuorten masennusoireita ja sen soveltuvuutta osaksi oppilashuollon palveluja.
Oppilashuollolta puuttuu tukemisen keinoja
Tutkimuksen mukaan joka viides nuori potee masennusoireita.
– Tukea saa koulun oppilashuollosta, mutta yhtenäistä toimintatapaa masennusoireiden hoitoon ei ole, Parhiala kertoo.
Osana väitöstutkimusta verrattiin kahta kuuden kerran työmenetelmää nuorten masennusoireiden hoitoon. Toisessa mallissa keskitytään ihmissuhteisiin ja masennusoireisiin ja toisessa hyödynnetään oppilashuollon tavanomaista tukea, mutta kohdistamalla se masennusoireisiin.
– Taustalla oli ajatus, että masennusoireita potevia nuoria kohdataan kouluissa väistämättä, ja oppilashuollon työntekijöillä on halu tukea heitä, mutta ei välttämättä keinoa, Parhiala selittää.
Tulokset osoittivat, että tiivis, määrämittainen, masennusoireisiin kohdennettu, nuoren vointia usein arvioiva sekä varhainen tapaamisjakso lieventää nuorten masennusoireita ja soveltuu osaksi oppilashuollon palveluja.
– Mahdollisuus tukeutua valmiiseen työmenetelmään sekä työnohjauksen tukeen lisäsivät oppilashuollon työntekijöiden luottamusta hoitaa masennusoireita potevia nuoria, Parhiala huomasi.
Väitöskirja osa laajaa yhteistyötä
Väitöskirjan kaksi ensimmäistä osatutkimusta ovat osa Lasten kielen kehitys (LKK) ja Familiaalinen dysleksiariski -pitkittäistutkimusta ja kolmas on osa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä Espoon kaupungin yhteistä Nuorten parempi mielenterveys -hanketta.
Pauliina Parhiala kirjoitti ylioppilaaksi Ylivieskan lukiosta ja valmistui psykologian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2013. Väitöskirjan ohella Parhiala on työskennellyt koulupsykologina pääkaupunkiseudulla. Nykyisin hän työskentelee HUS nuorisopsykiatrialla psykologina ja nuorten psykososiaalisten hoitojen osaamiskeskuksessa. Väitöskirjan tekemistä ovat rahoittaneet Jyväskylän yliopisto sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto.
PsM Pauliina Parhialan psykologian väitöskirja The role of learning difficulties and brief treatment for student well-being tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 18.1.2020. Vastaväittäjänä on professori Marja Vauras Turun yliopistosta ja kustoksena apulaisprofessori Minna Torppa Jyväskylän yliopistosta.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8028-3