Siirry sisältöön

kuraattori, oppilashuolto, lakiesitys, koulupsykologi

Koulujen ja oppilaitosten psykologien henkilöstömitoitus lakiin

Oppilas- ja opiskelijahuolto vahvistuu, kun lakiin tuodaan säädökset opiskeluhuollon psykologien ja kuraattorien sitovasta mitoituksesta. Hallitus antoi eduskunnalle 8.10.2021 esityksen laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta. Oppilas- ja opiskelijahuollon kuraattorien ja psykologien palkkaamiseen varataan valtiontalouden kehyksissä vuodesta 2023 alkaen 29 miljoonaa euroa.

Suomen Psykologiliitto pitää tärkeänä, että lakiin saadaan nyt sitova mitoitus opiskeluhuollon työntekijöistä. Sitovalla kuraattori- ja psykologipalveluiden henkilöstömitoituksella turvataan oppilaiden ja opiskelijoiden tarvitsemien opiskeluhuoltopalvelujen tasa-arvoisempi saatavuus ja laatu eri puolilla Suomea. Lisäksi on hyvä, että esityksessä henkilöstömitoitus on sama perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Vaikka oppilashuollollinen työ saattaa olla hyvin erilaista esiopetuksessa, eri luokka-asteilla ja toisen asteen opinnoissa, tarve palveluille ja niiden saatavuudelle on hyvin samanlainen.

Esitetty mitoitus ei vielä kata tarvetta

Sekä perusopetuksessa että toisella asteella tulisi hallituksen esityksen mukaan jatkossa olla vähintään yksi kuraattori 670:tä oppilasta/opiskelijaa kohti ja yksi psykologi 780:tä oppilasta/opiskelijaa kohti. Psykologiliitto on lausunnossaan korostanut, että mitoituksen tulisi olla esitettyä tiukempi. Tavoitteena tulee olla, että yhtä psykologia kohti on korkeintaan 500 oppilasta tai opiskelijaa.

– Psykologiliiton näkemyksen mukaan nyt esitetty mitoitus tarkoittaa sitä, että psykologin vastaanotolle saattaisi päästä hiukan nykyistä paremmin, toteaa Psykologiliiton järjestökoordinaattori Katja Vähäkangas. – Esitetty mitoitus riittää kuitenkin ainoastaan paikkaamaan akuuttia vajetta, eikä edelleenkään varmista riittävässä määrin lain ensisijaiseksi määrittelemää yhteisöllistä työtä.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Oppilaalla tai opiskelijalla on myös oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon. Mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa tulee tarjota viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen, kun tätä on pyydetty. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä.

– Esityksen henkilöstömitoitusta on perusteltu sillä, että nykyisellään psykologien työtaakka on suuri, mikä vähentää työn houkuttelevuutta ja luo rekrytointiongelmia, Vähäkangas kertoo. – Tämä mitoitus ei kuitenkaan vielä vähennä työtaakkaa niin merkittävästi, että lainsäätäjän toive rekrytoinnin helpottumisesta välttämättä toteutuisi.

Opiskeluhuollon siirtoa hyvinvointialueille seurattava tarkkaan

Osana sote-uudistusta koulupsykologit ja kuraattorit on päätetty siirtää koulujen ja oppilaitosten organisaatioista osaksi hyvinvointialueita. Tämän siirron vaikutuksia tulee seurata erityisen tarkasti.

Siirto hyvinvointialueille on opiskeluhuollon työn tavoitteiden toteutumisen kannalta riski. Hyvinvointialueilla tehdään pääasiassa korjaavaa yksilötyötä, jolloin on vaara, että opiskeluhuollon ensisijaiseksi painopisteeksi lailla säädetty yhteisöllinen ennaltaehkäisevä ja tukeva yhteisöllinen työ ei toteudu vaan jää yksilötyön jalkoihin. 

Hyvinvointialueille tulee varmistaa omat erilliset psykologiresurssit, jotta nyt opiskeluhuoltoon varattu henkilöresurssi ja siihen tarkoitettu rahoitus ei päädy vastaamaan muihin hyvinvointialueen tarpeisiin.

– Nyt kun tuen kolmiportaisuutta ollaan laajentamassa myös varhaiskasvatukseen, tulisi siellä olla samanlaiset lakisääteiset psykologipalvelut kuin perusopetuksessa, jotta oppimisen tuen hyvä suunnittelu, toteutus ja jatkumo esiopetuksen kautta kouluun voidaan varmistaa, korostaa Vähäkangas.

Hallituksen esitys liittyy valtion vuoden 2022 talousarvioesitykseen sekä hallitusohjelman linjaukseen oppilas- ja opiskelijahuollon palveluiden vahvistamisesta kaikilla koulutusasteilla. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2022 alusta. Psykologipalveluiden henkilöstömitoitusta koskisi siirtymäaika siten, että se tulisi voimaan 1.8.2023.

Lue Psykologiliiton lausunto

Lue lisää Valtioneuvoston sivuilla

Aiheeseen liittyvää