Koulupsykologi kuuluu kouluun sote-uudistuksen jälkeenkin

Psykologiliitto on 22.9.2020 antanut lausuntonsa hallituksen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta koskevista lakiluonnoksista. Lausunnossa kiitetään palvelujen parempaa yhteensovittamista. Sen sijaan Psykologiliitto suhtautuu erittäin kriittisesti esitykseen opiskeluhuollon psykologien siirtämisestä sote-maakuntiin.

Opiskeluhuolto on erottamaton osa koulun arkea

Hallituksen esitysluonnos siirtäisi koulupsykologit pois kouluilta niin fyysisesti, työn sisällön osalta kuin organisatorisessa mielessä. Psykologiliitto vaatii, että opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattorityön järjestämis- ja tuottamisvastuu säilyy koulun tai oppilaitoksen sijaintikunnalla.

Tavoitteena opiskeluhuollon psykologin työssä on edistää koko ikäluokan tasolla mielenterveyttä ja oppimista ja ehkäistä ongelmien syntyä ja pahenemista. Tärkein painopiste on yhteisöllisessä työssä, jota tehdään koko koulun ja sen väen kanssa. Sen lisäksi koulupsykologi työskentelee yksittäisten oppilaiden tai opiskelijoiden kanssa. Opiskeluhuollon perusajatus on, että arjessa on saatavilla apua ja tukea. Koulupsykologin luo on helppo ja turvallinen hakeutua, kun työntekijä on tuttu koulun arjesta. 

– Esitys osoittaa, että opiskeluhuollon psykologin työtä ei ymmärretä. Jos koulupsykologit siirrettäisiin sote-palveluihin, yhteys kouluun ja oppilaitokseen sekä lapsiin ja nuoriin katkeaa täysin. Samoin katkeaisi yhteys opettajiin ja rehtoreihin, joiden kanssa opiskeluhuoltotyötä tehdään, kertoo Suomen Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola.

Koulupsykologeja puuttuu jo nyt 500 – viekö sote loputkin?

Lakiluonnoksissa ei huomioida ollenkaan sote-palveluissa lukuisissa eri tehtävissä toimivia psykologeja, vaikka kyse on sote-palvelujen uudistamisesta. Ainoat psykologeja koskevat maininnat esityksessä koskevat koulujen ja oppilaitosten psykologeja. Psykologiliitto onkin huolissaan siitä, pyritäänkö opiskeluhuollon psykologien ja kuraattorien siirtämisellä hallinnollisesti ja fyysisesti sote-maakuntiin itse asiassa siirtämään opiskeluhuollon resurssit sote-palveluille.

– Koulupsykologin vakansseja puuttuu Suomesta noin 500 tällä hetkellä. Miten ihmeessä nykyiset koulupsykologit voisivat jatkossa sekä hoitaa opiskeluhuollon toiminnan että olla lisäresurssina sote-maakuntiin, ihmettelee Ahtola.

Psykologit sote-keskusten tiimeihin

Sosiaali- ja terveyspalvelujen integroiminen on Psykologiliiton mielestä tarpeen, samoin perustason ja erikoissairaanhoidon palvelujen parempi yhteensovittaminen. Perusterveydenhuolto on järjestettävä siten, että ihminen kohdataan kokonaisvaltaisesti ja lähtökohtana on terveyden ja toimintakyvyn tukeminen.

Tulevaisuuden sote-keskuksiin tarvitaan oma perustason mielenterveystyö, jonka muodostaa hoitajan, psykologin ja lääkärin tiimi sosiaalityön osaamisella täydennettynä. Sote-palvelujärjestelmässä psykologeja tarvitaan sekä erikoissairaanhoidon kaikilla erikoisaloilla että perustason sote-palveluissa niin mielenterveystyössä, somaattisen terveyden- ja sairaanhoidon tukena kuin lastensuojelussa ja muussa sosiaalityössäkin. 

– Sote-keskuksen psykologityötä ei voi järjestää tai korvata lainaamalla sinne psykiatrian psykologeja, joilla on oma työnsä, tai ostamalla pelkästään lyhyitä hoitojaksoja palvelusetelillä. Sote-keskus tarvitsee omat psykologinsa, jotka tulee ottaa mukaan myös palveluiden suunnittelu- ja kehittämistyöhön, painottaa Ahtola.

Lue Psykologiliiton lausunto kokonaisuudessaan täältä.