Koulupsykologien lääkkeet valtionhallinnon tarkastusviraston havaitsemiin pulmiin kouluterveydenhuollossa ja opiskeluhuollossa

Valtionhallinnon tarkastusvirasto VTV teki selvityksen kouluterveydenhuollon toiminnasta ja julkaisi selvityksestä raportin (3/2017 Lasten mielenterveysongelmien ehkäisy ja hyvinvoinnin tukeminen kouluterveydenhuollossa 29.8.2017). Raportissa nostettiin esiin muun muassa seuraavia epäkohtia terveydenhuollossa:

• tiedonsiirron vaikeudet
• epäselvät käytännöt opiskeluhuollon palveluissa
• riittämättömät resurssit lakisääteisissä opiskeluhuollon palveluissa.

Koulupsykologityöryhmän suositukset:

1. Riittävät lakisääteiset palvelut ennaltaehkäisyyn.

VTV:n selvityksessä todetaan, että opiskeluhuollon resurssierot ovat niin suuret, että opiskeluhuollon työ ei ole kaikkialla mahdollista opiskeluhuoltolain tarkoittamalla tavalla. Resurssipula haittaa merkittävästi opiskeluhuollon toimintaa, mikä on ollut tiedossa jo vuosia. Kouluterveydenhoidon, muun opiskeluhuollon sekä oppilaitosten ensisijainen tavoite on ehkäistä mielenterveyspulmia ja lisätä hyvinvointia, ja tämä tapahtuu ennen kaikkea yhteisöllisessä työssä. Laadukas ennaltaehkäisevä työ ja hyvinvoinnin lisääminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä ja suunnittelua, sitä ei saa jättää vain pedagogien vastuulle. Koulujen ja oppilaitosten psykologit tarjoavat myös matalan kynnyksen tukea oppilaille ja perheille. He ovat mielenterveyden ja oppimisen asiantuntijoita, jotka auttavat lapsen ja nuoren kehitykseen liittyvissä tavallisissa ilmiöissä ja ehkäiset myöhempää avun tarvetta riittävän varhaisella tuella. He tekevät myös yhteistyötä kouluterveydenhoidon ammattilaisten kanssa, kun pohditaan jatkohoidon tarvetta.

2. Toimintakulttuurin muutos: tiedonsiirrosta yhdessä tekemiseen ja suunnitteluun.

Opiskeluhuoltoa säätelevät mm. opiskeluhuoltolaki, perusopetuslaki, opsit sekä lastensuojelulaki. Kaikissa näissä on voimakas velvoite moniammatilliseen yhteistyöhön ja suunnitteluun. Lakisääteisten palveluiden ollessa oikein resursoitu on mahdollista tehdä laadukasta yhteistyötä, jossa oppilas tai opiskelija ja perhe ovat keskeisin toimija. Laadukas verkostotyö poistaa tiedonkulun vaikeuksia ja lisää hoitotyön vaikuttavuutta. Tähän toimintakulttuurin muutokseen toivotaan myös terveydenhuollon toimijoita mukaan.

3. Ymmärrystä ihmisen kehityksestä ja toiminnasta kouluihin ja oppilaitoksiin.

Psykologi on koulujen ja oppilaitosten yhteisön mielenterveyden asiantuntija, jonka tärkein tehtävä oppilaitoksissa on olla henkilökunnan apuna heidän työssä. VTV:n selvityksen mukaan oppilaiden haasteet ja tuen tarpeet tunnistetaan hyvin mutta niihin vastaamisessa on puutteita. Tähän työhön opettajien työn tueksi tarvitaan asiantuntemusta ihmisen kehityksestä ja toiminnasta, eli psykologeja. Kouluissa ja oppilaitoksissa olevien lasten ja nuorten taustat ja elämäntilanteet vaihtelevat paljon. Kaikilla lapsilla ja nuorilla on kuitenkin oikeus oppimiseen, hyvinvointiin ja oppilaitoksen yhteisöön kuulumiseen. Koulujen tehtävä ei ole seuloa ja diagnosoida lapsia ja nuoria vaan kohdata heidät ja tarjota heille tasavertaiset mahdollisuudet.

Helsingissä 12.9.2017

Suomen Psykologiliiton koulupsykologien ammatillinen työryhmä

Lisätietoja:

Suvi Eskelinen, työryhmän puheenjohtaja, suvi.eskelinen@jkl.fi, gsm 050 401 6544

Annarilla Ahtola, Suomen Psykologiliiton puheenjohtaja, annarilla.ahtola@psyli.fi,

gsm 040 687 7677