Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023 – Tavoitteena ikäystävällinen Suomi

Sosiaali- ja terveysministeriö Lausuntopyyntö 04.06.2020 VN/13947/2020 Iäkkäiden laatusuositus 2020–2023

SUOMEN PSYKOLOGILIITON LAUSUNTO

1. Onko suosituksen pohjaksi esitetty riittävästi tilasto- ja tutkimustietoa ikääntymisestä ja palveluista?

Laatusuosituksen tavoitteeksi on määritelty hyvän ikääntymisen sekä laadukkaiden ja vaikuttavien palveluiden mahdollistaminen niitä tarvitseville iäkkäille henkilöille. Hyvän ikääntymisen mahdollistaminen on laaja tavoite, joka kytkeytyy terveyteen, toimintakykyyn, hyvinvointiin, voimavaraisuuteen sekä merkitykselliseksi koettuun elämään. Suosituksissa on kuitenkin vahva toimintakyvyn painotus tavalla, joka jättää mielen hyvinvoinnin katveeseen. Suosituksessa haetaan ratkaisuja koko ikääntyneen väestön terveyden ja toimintakyvyn turvaamiseen. Ratkaisulähtöisyydessä laaja hyvinvoinnin perusta, myönteisen ikääntymiskuvan vahvistaminen sekä voimavaralähtöinen tarkastelutapa ovat tarpeellisia. Ikääntyneet ovat moninainen joukko niin iältään, toimintakyvyltään kuin elämäntilanteiltaan. Haastavissakin elämäntilanteissa voimavaraisuuden tavoittaminen ja mielen hyvinvoinnin tukeminen on keskeistä. Tämän näkökulman painottaminen laatusuosituksessa on oleellista hyvän ikääntymisen mahdollistamiseksi.

Suosituksen pohjan muodostavat tieto väestön ikääntymiskehityksestä, kaikkein iäkkäimpien määrän kasvusta, alueelliset erot ja huoltosuhteen muutos tulevina vuosina. Samoin on tuotu esiin omaishoidon ja palvelujen käytön näkökulmat ja muistisairaudet sosiaali- ja terveyspalvelujen käytön keskeisenä syynä. Ikäihmisten toimintakykyisyyteen ja palvelujen käyttöön vaikuttavat mm. mielenterveyden ongelmat ja liikkumiskyvyn heikentyminen. Toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä olisi voitu tekstiosassa avata monisyisemmin, nyt keskeiset indikaattorit on kuvattu liitetaulukossa.

Hyvän ikääntymisen tavoitteen näkökulmasta perustaksi olisi voinut nostaa myös positiivista mielenterveyttä, voimavaraisuutta ja resilienssiä kuvaavia teemoja. Näin olisi saatu kuvaa ikääntymisen myönteisistä puolista, joiden tukeminen on keskeistä eri toimintaympäristöissä ja elämäntilanteissa.

2. Onko suositukseen valittu oikeat aihealueet väestön ikääntymisen ja siihen varautumisen sekä palvelujen järjestämisen ja tuottamisen näkökulmista?

Aihealueet ovat keskeisiä ja hyvin perusteltuja. Toimintakyvyn edistäminen on ydinteema, hyvinvoinnin ja sen edistämisen näkökulma olisi rikastanut huomattavasti suosituksen sisältöä ja tuonut ratkaisuja elämänlaadun tukemiseen. Vapaaehtoisuuden esiin nostaminen on merkityksellistä niin ikäihmisten tuen kuin osallistumisen ja osallisuuden sekä merkityksellisen elämänsisällön puolesta. Sen kytkeminen toimintakyvyn ylläpitämiseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen olisi ollut hyödyllistä. Vapaaehtoisuuden tukemiseen ja mahdollistamiseen järjestöissä tarvitaan monipuolisia ja uudenlaisia ratkaisuja sekä näissä ratkaisuissa ikäihmisten oman äänen kuuleminen on keskeistä.

Digitalisaation ja teknologian hyödyntäminen on tärkeää, mutta nykyisellään laatusuosituksessa sen painoarvo on varsin suuri. Teknologian hyödyntämisessä on otettava huomioon se, että siitä ei muodostu syrjäyttävää tekijää. Asumisen ja asuinympäristön kehittämisestä tuotetun tiedon hyödyntäminen sekä yhteisöllisyyttä rakentavat ja osallistumista tukevat käytännöt ovat keskeisiä ikääntymiseen varautumisen näkökulmasta. Palveluiden kokonaisuus tuottamisesta ja järjestämisestä aina henkilöstön ja laadun näkökulmiin on kuvattu kattavasti.

3. Ovatko suositukset ymmärrettäviä ja tukevatko ne toiminnan uudistumista?

Eri teemoihin liittyviä suosituksia on yhteensä noin 60. Sinänsä suositukset ovat ymmärrettäviä ja perusteltuja, mutta niiden toimeenpano on keskeinen ja ratkaiseva kysymys. Laatusuosituksessa halutaan tarjota ratkaisuja, mutta suositukset jäävät osiltaan varsin yleisiksi ja kauas käytännön tasosta. Niiden konkretisointi olisi tukenut toiminnan uudistamista.

4. Tukevatko esille nostetut hyvät käytännöt suositusten toimeenpanoa?

Suositukseen on koottu lähes 50 hyvää käytäntöä. Ne eivät kaikilta osin kiinnity suositusten toimeenpanoon. Suositusten esittäminen jäntevällä rakenteella, johon myös käytännöt kiinnittyvät, olisi tukenut suositusten toimeenpanoa. Esimerkiksi käytäntöjen teemoittelu/ryhmittely olisi ollut hyödyllistä.

5. Ovatko suositusten toimeenpano mittareineen ja indikaattoreineen riittävä nostamaan esiin vaikutuksia?

Positiivista mielenterveyttä kuvaavat mittarit ja indikaattorit rikastaisivat vaikutusten osoittamista. Häiriölähtöinen näkökulma jää kapeaksi lähestymistavaksi toimintakykyisyyteen ja hyvään ikääntymiseen.

6. Onko suosituksissa jotain turhaa ja puuttuuko jotain olennaista?

Suosituksista jää puuttumaan mielen hyvinvoinnin näkökulma ja sen vahvistamisen merkitys. Laatusuosituksessa psyykkisen toimintakyvyn painopiste on ainoastaan muistisairauksissa. Mielen hyvinvointi on keskeinen teema toimintakyvyn tukemisessa ja kokonaishyvinvoinnissa. Ikäihmisten mielenterveyden ja mielen hyvinvoinnin näkökulma on jäänyt usein katveeseen tarkasteltaessa toimintakykyä, terveyttä ja hyvinvointia. Suosituksissa keskeisiin asioihin tulisi nostaa siis ikäihmisten mielenterveyden edistäminen ja riittävät mielenterveyspalvelut iäkkäille. Mielenterveys on aivan olennainen asia toimintakyvyn ja terveyden näkökulmasta ikäännyttäessä. Mielenterveyden huomioinnissa tulee muistaa niin kotona asuvat kuin ympärivuorokautisen palveluasumisen asukkaat erityistarpeineen elämän loppuun saakka.

Ikääntymisen myötä tapahtuvat muutokset ja menetykset vaikuttavat mielen hyvinvointiin. Hyvä mielenterveys puolestaan vaikuttaa siihen, miten ikäihmiset pitävät huolta hyvinvoinnistaan. Mielen hyvinvointiin panostamalla edistetään kotona asumista. Jos ikäihmisiä koskevissa linjauksissa mielenterveyden näkökulmaa ei ole huomioitu, ei käytännön toimenpiteiden tasolla sitä huomioida riittävässä määrin.

Psyykkinen pahoinvointi romahduttaa iäkkäillä nopeasti myös fyysisen toimintakyvyn ja terveyden ja altistaa muistisairauksille, mitä pitäisi kaikin tavoin ennaltaehkäistä. Tulisi varmistaa ikääntyneiden riittävät mielenterveyspalvelut, koska esimerkiksi Kelan työikäisille tukemaan kuntoutuspsykoterapiaan ei eläkeläisten ole mahdollista päästä. Keinoja voisivat olla esimerkiksi palveluseteli ja sairausvakuutuskorvaus koskemaan psykologin/psykoterapeutin käyntejä. Ei voi olla niin, että psykoterapian saaminen on kiinni asiakkaan omasta kyvystä kustantaa sitä.

Myös osaamisen kehittämisessä painottuvat muistisairaudet. Geropsykologian laajempaa hyödyntämistä ja kehittämistä tarvitaan mm. silloin, kun arvioidaan muistisairauksia ja muuta psyykkistä ongelmatiikkaa. Geropsykologian näkökulma tulisi mainita osana moniammatillisuutta.

Uudessa mielenterveysstrategiassa ikäihmisten mielenterveys on vähäisesti huomioitu, vaikka väestön ikääntyessä ikäihmisten näkökulma tulisi olla keskiössä kaikissa hyvinvointia, toimintakykyä ja terveyttä koskevissa asiakirjoissa, linjauksissa ja suosituksissa. Laatusuosituksessa olisi ehdottomasti nostettava ikäihmisten mielen hyvinvoinnin vahvistamisen ja mielenterveyshäiriöiden tunnistamisen ja hoitamisen näkökulmat mukaan osana toimintakykyisyyden tukemista ja palveluiden kokonaisuutta. Koronakriisin aikana todentui se, miten tärkeitä ovat ikäihmisten mielenterveystaidot ja mielen hyvinvoinnin vahvistaminen.

7. Onko jotain muuta, mihin haluaisit kiinnittää huomiota laatusuosituksessa?

Laaja kokonaisuus edellyttää riittävän konkreettisia ja selkeitä toimenpiteitä, jotta suositukset kääntyisivät käytännöksi.

8. Mitä toivoisit jatkossa laatusuositukselta?

Laatusuosituksissa tarvitaan hyvä nykytila-analyysi, jonka pohjalta suositukset kiteytetään. Tarvitaan teemojen ja käytännön hyvää vuoropuhelua, selkeä perusta arvioinnille ja suuntaviivat käytännön kehittämiselle. Tarvitaan kokonaisvaltaista kuvaa ikäihmisten toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämisestä, jossa mielen hyvinvointi on otettu huomioon.

Jätetty Lausuntopalveluun Rovaniemellä 26.6.2020

Pohjana Geropsykologian ammatillisen työryhmän lausunto 22.6.2020