Laiton uhkaus työtehtävän vuoksi on nyt virallisen syytteen alainen rikos

Laiton uhkaus, joka kohdistuu henkilöön hänen työtehtävänsä vuoksi, on 1.10. voimaan tulleen rikoslain muutoksen jälkeen virallisen syytteen alainen.

Laittomasta uhkauksesta on kyse muun muassa silloin, kun työntekijää uhataan rikoksella niin, että hänellä on perusteltu syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuutensa tai omaisuutensa olevan vakavassa vaarassa. Syyttäjä voi vastedes nostaa syytteen laittomasta uhkauksesta, jos teko kohdistuu henkilöön esimerkiksi asiakaspalvelu- tai hallintotehtävissä, terveydenhuollon ja sosiaalialan työssä, kaupallisessa työssä, opetustehtävissä tai oikeus- ja poliisihallinnossa. Merkitystä ei ole sillä, onko laiton uhkaus tehty uhrin työpaikalla vai esimerkiksi sähköpostitse tai sosiaalisessa mediassa.

Käytännössä lakimuutos tarkoittaa sitä, että poliisi voi aloittaa esitutkinnan ja syyttäjä voi syyttää, vaikka uhri eli asianomistaja ei vaatisi rangaistusta. Jotta tutkinta voi käynnistyä, poliisin tulee saada ilmoitus teosta. Rikosilmoituksen tekemiseen ei ole velvollisuutta, mutta arvio rikosilmoituksen tarpeesta on syytä tehdä aina. 

Psykologiliitto on muutokseen tyytyväinen. Lakimuutos on vahva viesti lainsäätäjältä siitä, ettei uhkailu ole hyväksyttävää eikä sen eteenpäin vieminen ole yksittäisen työntekijän asia. Laiton uhkaus on ollut aiemmin asianomistajarikos. Nyt voimaan tullut lainmuutos on osa isompaa kokonaisuutta, jolla on tarkoitus ehkäistä nykyistä vahvemmin järjestelmällistä häirintää ja maalittamista, joka uhkaa sananvapautta, viranomaistoimintaa, tutkimusta ja tiedonvälitystä.

Työnantajaa velvoittaa lisäksi työturvallisuuslaki. Työssä esiintyvä väkivalta ja sen uhka ovat aina työntekijän työhön liittyviä terveys-, kuormitus- ja turvallisuusriskejä, joiden ennakointi ja joihin puuttuminen käytettävissä olevin keinoin on työnantajan vastuulla. 

Työpaikoilla tulee olla ohjeistus uhkailutilanteista ilmoittamiseen, käsittelyyn ja eteenpäinviemiseen.