Lausuntopyyntö vammaispalvelulainsäädännön uudistuksesta (Asia: VN/12531/2021)
Yleistä hallituksen esitysluonnoksesta
4. Vahvistaako esitys vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta?
Lakiesityksen mukaisia palveluita järjestettäisiin henkilön pitkäaikaisesta toimintakyvyn heikkenemisestä seuraavan välttämättömän ja toistuvan avun, tuen tai huolenpidon tarpeen perusteella. On erittäin kannatettavaa, että välttämättömyydellä ei tarkoitettaisi vain elämisen perusedellytysten täyttymistä, vaan ihmisarvoisen elämän edellytysten täyttymistä muuttuvana ja kehittyvänä kulttuurisidonnaisena käsitteenä. Lisäksi on keskeistä, että palveluiden järjestämisen lähtökohtana on nimenomaisesti tarve tämän lain mukaisiin erityispalveluihin, eikä tietty vamma tai diagnoosi määrittelisi oikeutta palveluun tai rajaisi henkilöä pois erityispalveluiden piiristä, vaan ratkaisevaa olisi vammaisuudesta aiheutuva toimintakyvyn heikentyminen.
On kuitenkin hyvä huomata, että vammaisten henkilöiden kirjo on kokonaisuutena varsin laaja, ja myös spesifisti kehitysvammaisten henkilöiden kirjo on laaja, joten oikea-aikaisten ja riittävien palveluiden varmistaminen kaikille lain kriteerit täyttäville henkilöille on haaste. On ensiarvoisen tärkeää varmistaa vaikeasti ja syvästi kehitysvammaisten henkilöiden oikeuksien ja palveluiden saatavuuden toteutuminen.
Lisäksi ikääntymisrajaus on iäkkäänä sairastuneita ja vammautuneita henkilöitä syrjivä suhteessa nuorempiin ja nuorempina vammautuneisiin tai sairastuneisiin. Lainsäädännön esittämät ikääntymisrajauksen kriteerit jäävät myös varsin epämääräisiksi. Ikääntymisrajaus heikentäisi monien ikääntyneiden saamia palveluita ja mahdollisuutta vammaispalveluiden turvin asua kotona.
Lakiesityksessä esiin nostettu tuettu päätöksenteko hyvä asia, mutta sen sisältöä ja laajuutta olisi hyvä lakiesityksessä vielä tarkentaa.
5. Lisääkö esitys vammaisten henkilöiden osallisuutta yhteiskunnassa?
On kannatettava muutos, että henkilökohtainen avustaja voi jatkossa olla myös asiakkaan lähiomainen. Kuljetuspalveluiden laajeneminen liikkumisen tueksi, joka huomioi sekä fyysiset, psyykkiset että kognitiiviset syyt tuen tarpeelle on kannatettava, ja lisää vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia liikkua kodin ulkopuolella.
6. Parantaako esitys vammaisen henkilön mahdollisuuksia saada yksilöllisen tarpeensa mukaisia palveluita vamman tai sairauden laadusta riippumatta?
Palveluiden järjestämisen lähtökohtana on tarve tämän lain mukaisiin erityispalveluihin, eikä tietty vamma tai diagnoosi määrittele oikeutta palveluun tai rajaa henkilöä pois erityispalveluiden piiristä, vaan ratkaisevaa on vammaisuudesta aiheutuva toimintakyvyn heikentyminen.
7. Mitä haluaisit ehdottomasti säilyttää esityksessä ja miksi (asiakokonaisuus, pykälä, kohta perusteluissa tms.)? Mainitse avovastauksessa (lyhyesti) enintään kolme asiaa.
Nykyisessä kehitysvammalaissa on määritelty psykologin rooli vaativan tuen asiantuntijaryhmän jäsenenä. Tässä lakiesityksessä jää kuitenkin epäselväksi, että olisiko tämä asiantuntijaryhmän tehtävä ja kokoonpanon vaatimukset muuttuvassa lainsäädännössä laajentumassa sellaisenaan kaikkiin vammaispalveluihin, mikä olisi kannatettavaa. Eli lakiesityksessä olisi syytä vielä tarkentaa määrittelyjä.
8. Mitä haluaisit ehdottomasti poistaa tai muuttaa esityksessä ja miksi (asiakokonaisuus, pykälä, kohta perusteluissa tms.)? Mainitse avovastauksessa (lyhyesti) enintään kolme asiaa.
Palveluiden koordinointivastuu on tarpeen määrittää selkeästi, ja koordinoinnista tulee vastata ammattilainen, joka tuntee asiakkaan ja hänen tarpeensa. Lakiesityksen pohjalta nousee huolta siitä, että vaarana olisi palveluiden pirstoutuminen kehitysvammaisten henkilöiden kohdalla.
9. Ottaako esitys riittävästi huomioon vammaisten lasten tarpeet?
Palveluiden saatavuus tuen tarpeen perusteella on kannatettavaa, jotta tarpeenmukaiset palvelut saadaan järjestettyä nykyistä nopeammin sen sijaan että täytyy odottaa diagnoosia, jonka saaminen valitettavasti saattaa viedä aikaa.
On erittäin hyvä, että lakisesitys mahdollistaa sen, että kahdessa kodissa asuvat lapset voivat saada molempiin koteihinsa esteettömän asumisen. Lisäksi on kannatettavaa, että henkilökohtaisen avustajan myöntämisessä voidaan huomioida henkilön tarve saada tukea päätöksentekoon, jotta kommunikaation vaikeudet eivät sulje pois mahdollisuutta avustajaan. Lakiluonnoksen tarkennukset voimavararajaukseen liittyen ovat hyviä, joskin edelleen jää huolta siitä, miten tätä tulkitaan ja rajaako tämä pois palvelua sitä tarvitsevilta henkilöiltä.
Soveltamisala
11. Onko lain soveltamisala tarkoituksenmukainen?
Ikääntymisrajaus on iäkkäänä sairastuneita ja vammautuneita henkilöitä syrjivä suhteessa nuorempiin ja nuorempina vammautuneisiin tai sairastuneisiin. Lainsäädännön esittämät ikääntymisrajauksen kriteerit jäävät myös varsin epämääräisiksi. Ikääntymisrajaus heikentäisi monien ikääntyneiden saamia palveluita ja mahdollisuutta vammaispalveluiden turvin asua kotona.
Palvelut
12. Ottavatko valmennusta, henkilökohtaista apua ja erityistä tukea koskevat säännökset kokonaisuutena arvioiden riittävästi huomioon eri tavoin vammaisten henkilöiden tarpeet?
Palvelut jäävät lakiesityksessä sisällöltään vielä osin epäselviksi, minkä vuoksi niihin on vaikea muodostaa tarkkaa kantaa. Mitä on esimerkiksi vaativa moniammatillinen tuki käytännössä? Mitä se pitää sisällään, ja mitkä ammattiryhmät tähän moniammatilliseen työhön tulee ottaa mukaan? Entä mitä esimerkiksi valmennus voisi konkreettisesti pitää sisällään, ja kuka palvelun tuottamisesta vammaiselle henkilölle käytännössä vastaisi?
13. Onko valmennusta koskevien pykälien (7-8 §) sisältö tarkoituksenmukainen?
Lakiesityksessä jää valitettavan epäselväksi, mitä valmennus voisi konkreettisesti pitää sisällään, ja kuka palvelun tuottamisesta vammaiselle henkilölle käytännössä vastaisi.
15. Onko henkilökohtaista apua koskevien pykälien (9-11 §) sisältö tarkoituksenmukainen?
Tarkennukset voimavararajaukseen ja henkilöön kykyyn ohjata henkilökohtaisen avun sisältöä ovat tärkeitä ja ohjaavat päätöksentekoa entistä paremmin. Voimavararajaus on kuitenkin edelleen hiukan ongelmallinen. On tärkeää, että myös henkilöt, joilla on kommunikaation vaikeutta ovat tarvittaessa oikeutettuja henkilökohtaiseen apuun. On myös merkittävä myönteinen muutos, että vammaisen henkilön perheenjäsen voi jatkossa toimia henkilökohtaisena avustajana.
16. Onko erityistä tukea koskevien pykälien (12-13 §) sisältö tarkoituksenmukainen?
Lakiesityksessä jää epäselväksi, mitä vaativa moniammatillinen tuki on käytännössä? Mitä se pitää sisällään, ja mitkä ammattiryhmät tähän moniammatilliseen työhön tulee sisällyttää? Mikä on esimerkiksi kognitiivisen tai psyykkisen tuen ja psykologien rooli? Vaikka vaativaa moniammatillista tukea on jo aiemmin ollut saatavilla kehitysvammalain perusteella kehitysvammaisille henkilöille, tulee palveluiden sisällöt kuvata yksityiskohtaisesti uudessa vammaispalveluita koskevassa lainsäädännössä, jotta vältytään esimerkiksi eri hyvinvointialueiden välille syntyvistä tulkintaeroista.
18. Onko tuetusta päätöksenteosta tarpeellista säätää palveluna (12 § 2 mom. 2 kohta)?
Kyseessä on tärkeä palvelu, jonka saatavuuteen on hyvä velvoittaa lainsäädännössä. Lakiesityksessä on todettu, että tukea pitäisi ensisijaisesti saada vammaisen henkilön läheisiltä ja lähihenkilöiltä. Tämä on lähtökohtaisesti kannatettavaa, mutta herättää kuitenkin huolen siitä, onko vaarana, että palvelua aletaan liian herkästi ulkoistamaan omaisille tai muodostamaan omaksi erilliseksi palvelukseen?
19. Onko vaativasta moniammatillisesta tuesta tarpeellista säätää palveluna (12 § 2 mom. 3 kohta)?
On kannatettavaa, että palvelu laajenee myös muihin vammaisiin henkilöihin kuin kehitysvammaisiin. Palvelun tarkempi sisältö jää lakiesityksessä kuitenkin osin epäselväksi, ja esimerkiksi työryhmään sisältyvien ammattilaisten tarkempi määrittäminen jää puuttumaan. Psykologi olisi tässä kognitiivisen ja psyykkisen erityisen tuen tarpeen arvioinnin ja palveluiden toteutuksen näkökulmasta hyvin olennainen ammattilainen.
Lakiesityksessä on todettu, että palvelua varten tulee olla käytettävissä pysyviä ja osaavia tiimejä. Ajatus on tärkeä ja kannatettava, mutta toteutus käytännössä voi tuottaa merkittäviä haasteita, mikäli alan veto- ja pitovoimaa ei saada parannettua.
Kehitysvammalaki
29. Vastaavatko kehitysvammalain (muutettuna) voimaan jäävät itsemääräämisoikeuden vahvistamista ja perusoikeuksien rajoittamista koskevat säännökset riittävästi väliaikaiseen sääntelyn tarpeeseen?
Itsemääräämisoikeuden vahvistamista ja perusoikeuksien rajoittamista koskevat säännökset ovat nykylainsäädännössä kohtalaisen hyvät ja niiden voimaanjääminen väliajaksi on kannatettavaa. Viimeistään tulevassa lainsäädännössä psykologin rooli on kuitenkin syytä tarkentaa itsemääräämisoikeutta koskevissa pykälissä myös laajemmin esimerkiksi hoidon suunnitteluun ja toteutukseen liittyen, ei pelkästään rajoitustoimenpiteitä koskevissa pykälissä.
34. Muut vapaamuotoiset huomiot esityksestä.
Esitetyn lain tarkoituksena olisi toteuttaa vammaisen henkilön yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista yhteiskunnassa sekä ehkäistä ja poistaa niiden toteutumisen esteitä. Lisäksi lain tavoitteena olisi tukea itsenäistä elämää ja itsemääräämisoikeuden toteutumista sekä turvata yksilöllisen tarpeen ja edun mukaiset, riittävät ja laadultaan hyvät palvelut. Lisäksi tavoitteena on yhdistää tällä hetkellä voimassa olevat erityislait ja määritellä vammaisen henkilön palvelujen tarve toimintakyvyn perusteella.
Edellä esitetyt tavoitteet ovat Suomen Psykologiliiton näkökulmasta erittäin kannatettavia, ja kokonaisuutena arvioiden lakiesityksessä on pyritty vastaamaan niihin kiitettävästi. Lakiesityksessä on kuitenkin syytä vielä tarkentaa käytettyjä käsitteitä ja määriteltyjä palveluita käytännön toteutuksen näkökulmasta, sillä pykälien joiltakin osin väljät muotoilut voivat herkästi johtaa erilaisiin tulkintoihin lain soveltamisessa.
Gergov Vera
Suomen Psykologiliitto – Ammattiasioista vastaava psykologi
Lausunnon laatimiseen ovat osallistuneet Suomen Psykologiliitto ry:n kehitysvamma-alan psykologien ammatillisen työryhmän jäsenet. Suomen Psykologiliitto ry:n 4.4.2022 sosiaali- ja terveysministeriölle antama lausunto löytyy kokonaisuudessaan Lausuntopalvelimelta