Nykyisten työmarkkinakeskusjärjestöjen johdossa Löfgren avaa latua ensimmäisenä naispuheenjohtajana. Sitä hän teki myös avoimella ja keskustelevalla kampanjallaan ennen puheenjohtajavaalia. Hän kertoi ajatuksiaan ja tavoitteitaan muun muassa somessa sekä keskusteli aktiivisesti ja tapasi liittojen väkeä kuullen tarkasti heidän ajatuksiaan Akavan kehittämisestä. Löfgrenille oli tärkeää, että liitot tuntevat hänen painotuksensa ja tutustuvat häneen. Liittojen näkemykset ja yhteistyö liittojen kanssa ovat hänelle keskeisiä puheenjohtajan työssä. 

Avoimuus, asiantuntijuus ja arvovalinnat kunniaan

– Teen töitä Akavan puheenjohtajana ennen kaikkea osaamiseni ja kokemukseni pohjalta. Tein avoimesti ja paljon työtä valintani eteen. Iloitsen siitä, että olen ensimmäinen naispuheenjohtaja nykyisissä työmarkkinajärjestöissä. Työni ja johtamistapani perustuu osaamiseeni, arvoihini ja pitkään kokemukseen työmarkkina- ja työelämäasioista sekä akavalaisten työstä ja merkityksestä yhteiskunnassa, Löfgren kuvailee.  

– Minut on otettu hyvin vastaan uudessa tehtävässä sekä Akavan toimistossa että Akava-yhteisössä, mutta myös sidosryhmien joukossa. Alku on ollut varsin vauhdikas, mihin tietä tasoitti se, että tunnen toimintaympäristön ja sen ihmiset hyvin jo pitkältä ajalta, sillä työskentelin Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn toiminnanjohtajana ja sitä ennen Akavassa.

Ajankohtaisessa työssä painottuu hallitusohjelmavaikuttaminen 

– Työssämme ajankohtaista on muun muassa vaikuttaa hallitusohjelmaan, jonne tavoittelemme työturvallisuuslain uudistusta, joka parantaa asiantuntijoiden ja esihenkilöiden työssäjaksamista sekä TKI-panostusten kasvattamista. Työlistallamme ovat lisäksi työehtosopimusjärjestelmää koskevien lakien kehittäminen ja sosiaaliturvauudistukseen vaikuttaminen. Pyrimme vaikuttamaan myös laadulliseen työllisyyteen: koulutusta ja osaamista vastaavaa työtä pitää olla saatavilla mahdollisimman monelle. 

– Osaaminen ja koulutus ovat yhteiskunnan kulmakivi, jolle rakennetaan työllisyyttä, kilpailukykyä ja hyvinvointia. Painotamme hallitusohjelmatavoitteissamme osaamista: koko koulutusketju pitää saada kuntoon osaamistason ja työllisyysasteen nostamiseksi. 

– Työikäisten osaamisen kehittämisestä jää usein vähäiselle huomiolle se puoli, että sen avulla tuetaan työhyvinvointia ja työkykyä, joilla tehdään tuottavuutta ja talouskasvua. Hyvän elämän, jossa on tasapaino opintojen ja muun elämän välillä, pitää olla opiskelijoillekin mahdollinen. Tämä rakentaa samalla sujuvaa siirtymää työelämään. 

Koulutuksen kunnianpalautus vaatii pitkäjänteistä kehittämistä ja sitoutumista

Löfgren ehdottaa, että Suomeen muodostetaan parlamentaarinen koulutuksen rahoituksen ja kehittämisen suunnitelma, joka ulottuu yli vaalikausien. Viimeaikaiset selvitykset ja raportit ovat tuoneet korostetusti esiin, että koulutustasomme luisuu kansainvälisessä vertailussa yhä alemmas. 

– Koulutusta koskevaan tavoitteeseen nivoutuu TKI-panostuksia koskeva tavoitteemme. Mielestämme pitää varmistaa konkreettiset toimet, joilla nostetaan TKI-panostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttää sekä yksityistä että julkista rahoitusta. Panostuksia saatava hyöty voi kuitenkin jäädä pienemmäksi, jos emme ratkaise osaajapulaa. 

– Talouskasvu, työllisyys ja julkisen talouden kestävyys määrittelevät uudistumiskykymme ja politiikan kehikon nyt ja tulevina vuosina. Kaikissa tilanteissa pitää varmistaa, että Suomen sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen sekä yhtenäiseen ja vahvaan EU:hun panostetaan. Uskottavuutemme eurooppalaisena oikeusvaltiona säilyy, kun panemme oikeudenhoidon resurssit kuntoon. Riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen on perusoikeuskysymys. 

Akava-yhteisöä kuunnellen, liittoja ja jäseniä arvostaen

– Työyhteisöissä tulokset syntyvät yhteisymmärryksestä ja yhteistyöstä, joilla pyritään yhteiseen päämäärään. Näin on myös Akavassa ja Akava-yhteisössä. Liittojemme ja akavalaisten alojen moninaisuus ja osaaminen on mielestäni suuri mahdollisuus ja voimavara, mutta tavoitteiden yhteensovittaminen vaatii toisinaan sitkeää työtä. 

– Minulle keskeisiä arvoja ovat avoimuus, asiantuntijuus ja arvolähtöisyys. Toisten ihmisten arvostaminen on tärkeä arvo työssäni. 

– On välttämätöntä, että keskustelemme ja mietimme yhdessä, millaisilla arvovalinnoilla varmistamme hyvän elämän ja kestävän kehityksen edellytykset. Talouskasvu ei ole itseisarvo, jota voitaisiin rajattomasti tavoitella.

– Miten toiminnallamme edistämme tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, osallisuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastotoimia, kestävää kehitystä ja oikeudenmukaista siirtymää? Pitämällä hyvää huolta ihmisistä ja heidän edellytyksistään tulla toimeen työllään, panostamalla kestävään työllisyyteen ja talouskasvuun varmistamme nuorille mahdollisuudet hyvinvointiin ja tulevaisuudenuskon. 

Kuva: Liisa Takala