Psykologiliitto on psykologien ammatti- ja edunvalvontajärjestö

Psykologiliitto edistää jäsentensä palkka- ja ammatillisia etuja sekä työllisyyttä. Liitto pyrkii myös vaikuttamaan siihen, että ihminen ja mielenterveys tulisivat paremmin huomioiduiksi päätöksenteossa. Siksi olemme mukana psykologeja ja mielenterveyttä koskevassa yhteiskunnallisessa keskustelussa ja vaikutamme valmistelussa, päätöksenteossa ja lainsäädäntötyössä.

Liitto lukuina

• Suomen Psykologiliitto ry on perustettu vuonna 1957.
• Liiton jäsenmäärä on yli 8000. Työelämässä jäseniä on noin 5500.
• Yli 85 % suomalaisista psykologeista on järjestäytynyt Psykologiliittoon.
• Myös opiskelijat ja eläkeläiset ovat täysivaltaisia jäseniä.
• Toimistossa on 12 työntekijää. Liiton toimisto sijaitsee Helsingissä.
• Vakavaraisen liiton toiminta rahoitetaan pääosin jäsenmaksuilla.

Vuosikertomus

• Mitä liitossa tehtiin viime vuonna? Lue vuosikertomus.

Mitä psykologi tekee?

• Psykologi on yliopistokoulutettu terveydenhuollon ammattihenkilö, jonka asiantuntijuutta ovat kasvu ja kehitys, tunne-elämä, käyttäytyminen, muisti, oppiminen ja tiedonkäsittely, ihmissuhteet ja kriisitilanteet.
• Vain laillistetut psykologit voivat käyttää psykologin nimikettä ja tehdä psykologin työtä. Sosiaali- ja terveysalan alan lupa- ja valvontavirasto Valvira myöntää laillistukset ja valvoo psykologien toimintaa yhdessä aluehallintovirastojen kanssa. Näin taataan asiakkaille, että jokaisella psykologin työtä tekevällä on riittävä koulutus ja ammattitaito.

Työkenttä

• Psykologeja on työmarkkinoilla noin 5500. Heistä noin 4200 työskentelee toisen palveluksessa ja 1300 yrittäjänä. Lisäksi osa on osa-aikaisia yrittäjiä.
• Psykologeilla on käytännössä täystyöllisyys, ja työvoimapulaa on joillain alueilla.
• Suurin osa psykologeista työskentelee hyvinvointialueiden palveluksessa. Työpaikkana on esimerkiksi terveyskeskus, päiväkoti, koulu tai oppilaitos, perheneuvola, psykiatrian poliklinikka tai sairaala.
• Yksityisen työnantajan palveluksessa psykologit toimivat esimerkiksi työterveyshuollossa, kuntoutuslaitoksissa, psykoterapeutteina sekä työ- ja organisaatiopsykologian alalla.
• Korkeakouluissa psykologeja työskentelee opettajina, tutkijoina sekä opintopsykologeina.
• Valtion palveluksessa psykologeja on esimerkiksi te-toimistoissa ja vankiloissa.
• Psykologeja toimii myös seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä perheneuvojina.
• Huomattava osa psykologeista työskentelee yrittäjänä joko osa- tai kokoaikaisesti esimerkiksi psykoterapeuttina, neuropsykologina, kouluttajana, työnohjaajana tai konsulttina.

Työmarkkinasektorit

Liiton jäsenet työskentelevät eri sektoreilla seuraavasti: (2023)

• 50 % hyvinvointialuesektori
• 17 % yksityinen sektori
• 5 % valtiosektori
• 3 % yliopistosektori
• 1 % kuntasektori
• alle 1 % kirkon sektori
• 24 % toimii päätoimisina yrittäjinä

Palkkaus

• Psykologien palkkaus vaihtelee työtehtävän mukaan.
• Hyvinvointialueilla psykologi-nimikkeellä vakituisessa kokopäivätyössä työskentelevien keskipalkka oli 4327 €/kk (2023).
• Valtiolla psykologin tehtävissä vakituisessa kokopäivätyössä työskentelevien keskipalkka oli 4467 €/kk (2023).
• Yliopistoissa vakituisessa kokopäivätyössä työskentelevien keskipalkka oli 4396 €/kk (2023).
• Yksityisellä sektorilla kokoaikatyössä vakituisessa kokopäivätyössä työskentelevien keskipalkka oli 4658 €/kk (2023).

Koulutus

• Psykologian maisteriksi voi opiskella Jyväskylän yliopistossa, Helsingin yliopistossa, Itä-Suomen yliopistossa, Turun yliopistossa, Tampereen yliopistossa, Oulun yliopistossa ja Åbo Akademissa.
• Aloituspaikkoja on noin 400, joista ruotsinkielisiä noin 20.
• Psykologien yleisimmät täydennyskoulutukset ovat erikoispsykologikoulutus ja psykoterapeuttikoulutus.