Alue- ja kuntavaalit 2025

Alue- ja kuntavaalit käydään yhtä aikaa sunnuntaina 13.4.2025.
Ennakkoäänestys Suomessa 2.–8.4.2025 

Psykologiliiton tavoitteet aluevaaleihin

Mielenterveys vaikuttaa elämänlaatuun sekä työ- ja toimintakykyyn. Mielenterveyden häiriöistä johtuvat sairauspoissaolot ovat jatkaneet kasvuaan 1990-luvulta lähtien, mikä aiheuttaa yhteiskunnalle miljardien eurojen kustannukset. Silti mielenterveyden palvelut ovat edelleen hajanaisia, eikä apua tarvitseva saa tarkoituksenmukaista ja oikea-aikaista hoitoa. 

Mielenterveyspalvelut myös jäävät usein hyvinvointialueen rahanjaossa somaattisia sairauksia vähemmälle huomiolle. Mielenterveyspalveluiden kehittämisen tulisi olla seuraavan valtuustokauden keskeinen tavoite jokaisella hyvinvointialueella, myös taloudellisesta näkökulmasta. 

Hyvinvointialueilla on ratkaiseva rooli asukkaiden mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyssä, varhaisessa tunnistamisessa ja nopeassa hoitoon pääsyssä. 

Psykologit ovat yliopistokoulutettuina mielenterveyden erityisasiantuntijoina oikeita ammattilaisia kehittämään mielenterveyden hoitoa tieteelliseen tietoon perustuen, vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti. 

Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistäminen ja toimintatapojen vakiintuminen on monilla alueilla vielä kesken. Sosiaali- ja terveyspalvelut saadaan toimiviksi, kun keskitytään hyvään johtamiseen, toimivaan vuoropuheluun johdon ja henkilöstön välillä, yhteiseen kehittämisen sekä henkilöstön palkkaamiseen ja sitouttamiseen. 

Vaikuttava mielenterveyden tukeminen ja hoito alkaa aina ennaltaehkäisystä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa ongelmat havaitaan ja niihin päästään puuttumaan, sitä vähemmän kehittyy vakavia ja pitkäaikaisia ongelmia sekä niiden aiheuttamia kustannuksia. Ennaltaehkäisyn puutteiden taustalla ei ole aina resurssien vähäisyys – usein kyse on toimintatapojen kehittämisestä ja voimavarojen tehokkaasta hyödyntämisestä. Ennaltaehkäisyn kannalta on myös tärkeää tehdä tiivistä yhteistyötä kuntien kanssa.

• Kaikki palvelut ennaltaehkäisystä hoitoon ja kuntoutukseen on saatava helposti ilman turhia raja-aitoja. 
• Opiskeluhuollon psykologimitoitus on otettava vakavasti ja psykologin toimet on täytettävä. Palvelut on tuotettava lain tarkoittamalla tavalla lähipalveluina.
• Kuntien ja hyvinvointialueiden yhdessä toteuttamalla ennaltaehkäisevällä työllä on oltava selkeät tavoitteet, joista seuraa konkreettisia tekoja. Tehokkaan mielenterveyden edistämisen suunnittelussa ja arvioinnissa tarvitaan mielenterveyden korkeakoulutettuja erityisasiantuntijoita eli psykologeja ja työlle riittävät resurssit.

Mielenterveyden palveluvalikoiman on vastattava ihmisten tarpeisiin. Alueen asukkaiden on saatava palveluita tasavertaisesti ennaltaehkäisystä aina vaativimpiin hoitoihin asti. Psykososiaalisen tuen on oltava laadukasta, näyttöön perustuvaa ja riittävän pitkäkestoista paranemisen ja kuntoutumisen varmistamiseksi. Hoitoon käytettävissä olevat resurssit on jaettava tarkoituksenmukaisesti. Hoidon valinta ja mahdollinen rajaus on terveydenhuollon ammattilaisen tehtävä, ei hallinnon. 

Psykologipalveluita on tarjottava kaikille ikäryhmille. Hyvinvointialueilla tarvitaan selkeä perustason palvelupaikka lasten ja nuorten mielenterveyspalveluille. Lasten ja nuorten mielenterveyden hoidossa tärkeää on koko perheen tukeminen.  Myös aikuisten mielenterveyspalveluja tulee kehittää nopeammiksi ja joustavammiksi.  Monipuoliset mielenterveyspalvelut parantavat ikääntyneen väestön toimintakykyä, ja näin kustannuksilta voidaan säästyä toisaalla.  

• Psykologin asiantuntemus varmistaa mielenterveyden hoidon laadun ja tieteelliseen näyttöön perustuvan toiminnan perustason palveluissa. Eri ammattiryhmien yhteistyössä tulee hyödyntää syvällisesti psykologin osaamista. 
• Tarpeenmukainen hoito on vaikuttavaa. Ammattilaisen arvio tehokkaasta hoidosta on ratkaiseva palvelujen oikein kohdentamiseksi. 
• Hyvinvointialueiden on voitava täydentää omia palveluitaan joustavasti ostopalveluilla erityisesti silloin, kun hoitoon pääsy muutoin viivästyisi.  Hankinnat on tehtävä niin, että myös pienyrittäjien on mahdollista osallistua palveluiden tuottamiseen. 

Se, että alueen asukkaat saavat laadukkaita mielenterveyspalveluita edellyttää koulutettuja ammattilaisia, jotka viihtyvät työssään. Asialliset työehdot, hyvä johtaminen, ammattitaidon täysimääräinen hyödyntäminen ja arvostaminen sekä mahdollisuudet ammatilliseen etenemiseen ja kehittymiseen lisäävät henkilöstön työmotivaatiota ja sitoutumista. Psykologit tuovat mielenterveyspalveluihin merkittävää lisäarvoa, näkökulmia ja tukea, aina arvioinnista hoitoon asti.  

• Oma organisaatio kuntoon – hyvä johtaminen luo perustan päivittäiselle työlle ja vaikuttavuuden kasvattamiselle. Hyvät strategiat ja ohjelmat henkilöstön sitoutumisen ja työn houkuttelevuuden lisäämiseksi on vietävä käytäntöön arjessa ja siihen on oltava riittävät resurssit. 
• Osaaminen täyteen käyttöön – psykologien erityisosaamista tulee hyödyntää nykyistä tehokkaammin aina arvioinnista hoitoon ja kuntoutukseen. Psykologien ammattitaitoa pitää käyttää myös muiden ammattiryhmien konsultaatioihin ja työnohjaukseen, mikä osaltaan parantaa palveluiden laatua. 
• Kehittämistyö täytyy ottaa hyvinvointialueilla vakavasti. Liian usein yhdessä kehitetyt ideat jäävät toteuttamatta tai kehittämistä tehdään vain erillisenä hanketyönä ilman, että hyvät käytännöt vakiintuvat osaksi työtä.