Mielenterveyden tukeminen nousi esiin puoliväliriihen päätöksissä

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tuetaan 

Lasten, nuorten ja perheiden tuen tarpeet ovat koronatilanteen seurauksena kasvaneet. Pitkittynyt kriisi vaikuttaa kaikkien, mutta erityisesti jo aiemmin heikommassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin. Poikkeustilanteessa toteutetuilla kasvatuksen, opetuksen ja harrastustoiminnan rajoituksilla on ollut kielteisiä vaikutuksia lasten ja nuorten oppimistuloksiin, hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuteen. 

Suuri toimenpidekokonaisuus paikkaamaan koronan jälkiä

Hallitus on päättänyt toteuttaa laaja-alaisen toimenpidekokonaisuuden poikkeustilanteen vaikutusten lieventämiseksi opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonaloilla. Kokonaisuuden määrärahat sisällytetään vuoden 2021 kolmanteen lisätalousarvioesitykseen. Hallitus sopi lisäksi, että koulutukseen ei kohdisteta leikkauksia myöskään vuodesta 2023 alkaen.

Rahoitusta kohdennetaan muun muassa nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluihin pääsyn nopeuttamiseen ja niiden saavutettavuuden ja saatavuuden parantamiseen. Kokonaisuudessa luvataan kiinnittää erityistä huomiota perheiden ja vanhemmuuden tukemiseen, syntyneeseen palveluvelkaan mielenterveys- ja lastensuojelupalvelujen saatavuudessa sekä niiden yhteistyön kehittämiseen. Toimenpidekokonaisuus sovitetaan yhteen muun koronakriisistä toipumiseen tähtäävän valmistelun sekä kansallisen lapsistrategian toimeenpanon kanssa.

Opiskeluhuolto on tärkeä voimavara lasten ja nuorten tukemisessa

Psykologiliitto kiittää hallituksen näkemystä siitä, että ennaltaehkäisevää ja varhaista tukea sekä perustason palveluja on vahvistettava. Muuten riskinä on, että korjaavien palveluiden tarve kasvaa pitkäaikaisesti. Hallituksen suunnitelmista ei kuitenkaan nouse esille koulujen ja oppilaitosten opiskeluhuollon suuri merkitys lasten ja nuorten arjessa. 

Hallituksen esitys opiskeluhuollon psykologien ja kuraattorien siirtämisestä hyvinvointialueille on peruttava

Koronan jälkihoidossa koulujen ja oppilaitosten opiskeluhuoltoa on vahvistettava, ei ajettava sitä hallinnollisiin muutoksiin. Hallituksen esitys opiskeluhuollon psykologien ja kuraattorien siirtämisestä hyvinvointialueille veisi koulupsykologit ja -kuraattorit pois kouluyhteisöistä osaksi hyvinvointialueita, vaikka koko kouluyhteisö, niin lapset ja nuoret kuin aikuiset, nimenomaan tarvitsee tulevaisuuden uskoa lisäävää ennaltaehkäisevää opiskeluhuoltoa sekä oikea-aikaista oppimisen ja mielenterveyden tukea. Yhteisöllisyyden ja ihmissuhteiden vahvistaminen on nostettava keskiöön pandemian jälkihoidossa. Jotta tässä onnistutaan, koulupsykologien ja kuraattorien on jatkossakin oltava kiinteä osa kouluyhteisöä. 

Opiskeluhuoltoon tarvitaan sitovat mitoitukset psykologeille ja kuraattoreille

Opiskeluhuollon resurssit on myös laitettava viipymättä kuntoon: yhtä opiskeluhuollon psykologia kohti tulee olla korkeintaan 500 oppilasta tai opiskelijaa. Näin palvelut ovat oikea-aikaisesti saatavilla ja oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä koululakien tavoitteet voidaan toteuttaa. Kouluista ja oppilaitoksista puuttuu tällä hetkellä noin 500 psykologia. 

Aikuisten mielenterveyspalvelut perustasolla

Perusterveydenhuollon palvelut ovat avainasemassa mielenterveyden ja hyvinvoinnin tukemisessa myös aikuisilla. Tällä hetkellä suuri osa aikuisista ja ikäihmisistä jää kuitenkin täysin psykososiaalisen tuen ja psykologipalveluiden ulkopuolelle. Hallituksen keinoja ongelman ratkaisemisessa ovat muun muassa hoitotakuun tiukennus ja sote-keskusten kehittäminen.

Hoitotakuu tulossa eduskunnan käsittelyyn

Psykologiliitto pitää hoitotakuun tiukennusta tärkeänä. Hoitotakuun tulee koskea myös mielenterveyspalveluita, mukaan lukien psykologipalvelut. Puoliväliriihessä todettiin, että hoitotakuun tiukennuksen valmistelu jatkuu ja siitä on tarkoitus antaa hallituksen esitys eduskunnan käsiteltäväksi vuoden 2021 aikana. Hoitotakuun tiukennus seitsemään vuorokauteen on kirjattu jo hallitusohjelmaan ja siitä on tärkeää pitää kiinni.

Sote-keskusten valmistelu jatkuu – sote-keskuksissa on oltava omat psykologit

Hoitoon pääsyn ja saatavuuden kehittämistä tehdään osana Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmaa. Ohjelman täydennyshaku on tarkoitus avata keväällä 2021. Psykologiliitto muistuttaa, että peruspalveluihin tarvitaan omat psykologit. Psykologien osaamista tarvitaan niin hoitamiseen, palvelutarpeen arvioimiseen kuin ammattilaisten työnohjaukseen. Psykologien on oltava osana sote-keskusten moniammatillista tiimejä sekä potilastyössä, konsultoinnissa että suunnittelu- ja kehittämistyössä.