Mielenterveys on mukana hallituksen työllisyystoimissa
Mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä ja työhyvinvointia kehitetään
Hallituksen tavoitteena on ehkäistä vähintään 5 prosenttia kaikista alkaneista mielialahäiriödiagnoosin perusteella alkavista työkyvyttömyyseläkkeistä. Tavoitteeseen pyritään kehittämällä mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä ja työhyvinvointia sekä uudistamalla kuntoutusjärjestelmää ja etuuksia. Työelämän ja hyvän mielenterveyden toimenpideohjelmassa esimerkiksi kehitetään mielenterveyden tuen malli työterveysyhteistyöhön ja edistetään osaltaan hallituksen mielenterveysstrategian toimeenpanoa. Kestävän kasvun ohjelmasta puolestaan rahoitetaan nuoria tukevien Ohjaamojen toiminnan kehittämistä.
Työterveyspsykologi on määriteltävä työterveydenhuollon ammattihenkilöksi
Psykologiliitto kiittää sitä, että mielenterveyden merkitys työkyvylle ja työllisyydelle on hallituksessa tunnistettu. Työhyvinvoinnin kehittämiseksi mielenterveyden tukea tarvitaan myös työterveyshuoltoon. Psykologiliitto vaatii, että työterveyspsykologi määritellään työterveydenhuollon ammattihenkilöksi. Silloin työntekijä pääsee käyttämään psykologin palveluja suoraan ilman lähetettä, mikä vähentää turhia käyntejä työterveyslääkärin ja työterveyshoitajan vastaanotolla.
Kuntoutuksen uudistus jatkuu
Hallitus jatkaa kuntoutuksen uudistamista kuntoutuskomitean ehdotuksien pohjalta. Uudistuksessa on tarkoitus vahvistaa työllisyyspalveluiden yhteyttä asiakkaan hoito- ja kuntoutuspolkuun.
Kuntoutukseen myös ilman diagnoosia
Kuntoutuksen toimintasuunnitelmassa pyritään tuomaan kuntoutuksen piiriin työelämän ulkopuolella olevat tai osatyökykyiset henkilöt. Tämä on Psykologiliiton mukaan hyvä ja yhdenvertaisuutta edistävä tavoite. Nykyisin lääkinnällisen kuntoutuksen kriteerit ovat melko tiukat, mikä on estänyt lievemmän toimintakykyvajeen vuoksi kuntoutukseen pääsemisen, vaikka siitä hyötyisi merkittävästi. Toimintasuunnitelmassa tämä epäkohta ollaan korjaamassa ja kuntoutukseen pääsisi myös diagnostiikasta riippumattomasti.
Kelan rooli kuntoutuksessa säilytettävä
Psykologiliitto vastustaa sen sijaan Kelan kuntoutustehtävän siirtämistä hyvinvointialueille. Huolena on, että kuntoutukseen varatut rahat saattavat helposti ohjautua muihin tarpeisiin. Kelan vuosikymmenien osaaminen ja tutkimusperinne kuntoutuksesta olisi myös vaarassa hävitä. Uhkana on myös potilaiden tasa-arvon heikentyminen, kun hyvinvointialueen taloudellinen tilanne sekä esimerkiksi syrjäinen sijainti vaikuttaisivat tarjottavaan kuntoutukseen. Vaikeammin saatavissa olevat keskeiset lääkinnällisen kuntoutuksen muodot saattaisivat puuttua kokonaan tai korvautua jollakin epätarkoituksenmukaisella hoidolla, kun hyvinvointialueella haetaan säästöjä, tai palveluntarjoajia on vaikea löytää.
Vastataan erikoispsykologien tarpeeseen koulutuksen maksuttomuudella
Psykologiliitto on kiittänyt sitä, että toimintasuunnitelmassa korostetaan tarvetta mielenterveysosaamisen kehittämiseen kuntoutuksessa. Jotta kansalaisten tarvitsemaa kuntoutusta on riittävästi saatavilla, uudistuksia tarvitaan sekä kuntoutuksen järjestämiseen että ammattilaisten koulutuksen rahoittamiseen. Psykologien ja erikoispsykologien osaamista tulisi jatkossa hyödyntää enemmän myös kuntoutuksen antajina. Asiantuntijoiden saatavuuden kannalta on tarpeen muuttaa psykologien nykyisin maksulliset erikoispsykologikoulutukset opiskelijalle maksuttomiksi, kuten sosiaalityön erikoistumiskoulutus ja lääkärien erikoistuminen ovat.
TE-palvelut siirtyvät kokonaan kunnille
Hallitus päätti puoliväliriihessä, että TE-palvelut siirretään valtiolta kokonaan kunnille vuoden 2024 aikana. Päätös on jatkoa maaliskuussa 2021 käynnistyneille työllisyyden kuntakokeiluille, joissa palveluja halutaan tuoda lähemmäs asiakkaita ja tarjota tiivistä tukea työnhakuun.
Psykologiliitto muistuttaa, että työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi TE-toimistoissa tarvitaan psykologien osaamista ja sen riittävästä saatavuudesta on huolehdittava.