Monikanavarahoituksen purku ei saa uhata kuntoutusta
Hallitusohjelmaan on kirjattu monikanavarahoituksen purkamisen valmistelu parlamentaarisessa työryhmässä syksyllä 2021. Myös Kelan kuntoutuksen siirto hyvinvointialueiden vastuulle on ollut esillä valmistelussa.
Kuntoutusta on kehitettävä hoidon rinnalla
Psykologiliitto muistuttaa, että monikanavarahoituksen purkamisessa on tärkeää erottaa toisistaan hoito ja kuntoutus. Lähtökohtana tulee olla rinnakkaisten, toisiaan tukevien järjestelmien kehittäminen. Hyvinvointialueella hoidetaan mielenterveyden ongelmia, kun taas kuntoutuksen tavoitteena on palauttaa ja tukea työ- ja opiskelukykyä. Hyvinvointialueilla on välttämätöntä olla riittävät omat psykososiaalisen hoidon, psykologin ja psykoterapian palvelut.
Korvamerkitty rahoitus on välttämätöntä kuntoutuspalveluiden turvaamiselle. Kuntoutuksen siirron riskinä on, että kuntoutukseen varatut rahat saattavat ohjautua hyvinvointialueen muihin tarpeisiin. Terveydenhuollon, kuntoutuksen ja ennaltaehkäisevien palveluiden riittävä rahoitus ja rahoituksen kohdentuminen oikein pitää varmistaa. Kuntoutuksen rahoituksen siirtäminen hyvinvointialueelle ei tuo kokonaisuudessa lainkaan lisäresursseja.
Kelan kuntoutuspalvelujen toteuttajina toimivia yksityisiä palveluntuottajia on tärkeä hyödyntää jatkossakin. Monet näistä ovat pieniä, itsenäisesti toimivia ammatinharjoittajia, ja varsin merkittävä osa myös eläkeiän jo ylittäneitä. Monikanavarahoituksen purkamisen vaikutuksia erityisesti pieniin yrityksiin ei ole arvioitu riittävästi. Selvää kuitenkin on, että suuretkaan yritykset eivät tarjoa psykologien kuntoutuspalveluita mittakaavassa, jolla nykyiset Kelan kuntoutuspalvelut saataisiin katettua.
Psykologiliitto on lähettänyt parlamentaarisen työryhmän jäsenille kannanoton, joka on julkaistu kokonaisuudessaan täällä.
Monikanavarahoituksen purkaminen voi aiheuttaa vakavia ongelmia kuntoutuksen toteutumiseen
Käynnissä oleva valmistelu herättää laajasti huolta kuntoutusalalla toimivissa järjestöissä. On selvä riski, että muutokset heikentävät kuntoutuspalvelujen saatavuutta, kuntoutujien oikeuksia ja oikeusturvaa, palvelujen valtakunnallista yhdenmukaisuutta, kuntoutujien yhdenvertaisuutta, palvelujen kehittämistä ja tutkimusta ja vähentävät kuntoutukseen käytettävää rahoitusta.
Psykologiliitto on yhdessä 26 järjestön kanssa lähettänyt parlamentaariselle työryhmälle vetoomuksen sen puolesta, että kuntoutuspalvelujen järjestämisen ja rahoituksen perusteisiin ei tehdä tässä vaiheessa muutoksia. Arvioinnin tekeminen samanaikaisesti sote-uudistuksen toimeenpanon kanssa on haastavaa.
Vetoomuksessa todetaan, että vaativa lääkinnällinen kuntoutus ja kuntoutuspsykoterapia tarvitsevat korvamerkityn rahoituksen. Palveluja tarvitsevilla henkilöillä tulee olla subjektiivisen oikeus riittäviin ja tarpeenmukaisiin palveluihin sekä mahdollisuus valita heille sopiva palveluntuottaja. Järjestöjen mukaan on todennäköistä, että yleiskatteellinen rahoitus yhdistettynä sote-muutoskustannuksiin, hyvinvointialueiden tiukkaan rahoitusraamiin, ikääntyvään väestöön ja hoidon ja hoivan tarpeiden kasvuun sekä muun muassa koronaepidemian seurauksiin verottavat kuntoutuspalvelujen saatavuutta ja kehittämistä.
Epävarmuuksia, uhkia tai jopa selviä riskejä sisältäviä muutoksia järjestelmän perusteisiin ei pidä edistää kiireellä, vetoomuksessa todetaan. Järjestöt ehdottavat, että kuntoutuksen uudistamista jatketaan kuntoutuksen uudistamiskomitean mietinnön ja valmistellun toimintasuunnitelman pohjalta.