Monikanavarahoituksen purku ei saa uhata kuntoutusta

Psykologiliitto vastustaa Kelan kuntoutustehtävän ja rahoituksen siirtämistä hyvinvointialueille. Kelan kuntoutuspsykoterapia ja vaativa lääkinnällinen kuntoutus tulee säilyttää ja kehittää niitä hyvinvointialueiden psykoterapia- ja psykologipalvelujen rinnalla. Lähtökohtana tulee olla rinnakkaisten, toisiaan tukevien järjestelmien kehittäminen. 

Monikanavarahoituksen purkamisessa on tärkeää erottaa toisistaan hoito ja kuntoutus. Hyvinvointialueella hoidetaan mielenterveyden ongelmia, kun taas kuntoutuksen tavoitteena on palauttaa ja tukea työ- ja opiskelukykyä.

Korvamerkitty rahoitus on välttämätöntä kuntoutuspalveluiden turvaamiselle. Kuntoutuksen siirron riskinä on, että kuntoutukseen varatut rahat saattavat ohjautua hyvinvointialueen muihin tarpeisiin. Terveydenhuollon, kuntoutuksen ja ennaltaehkäisevien palveluiden riittävä rahoitus ja rahoituksen kohdentuminen oikein pitää varmistaa. Kuntoutuksen rahoituksen siirtäminen hyvinvointialueelle ei tuo kokonaisuudessa lainkaan lisäresursseja.

Hyvinvointialueilla on välttämätöntä olla riittävät omat psykososiaalisen hoidon, psykologin ja psykoterapian palvelut. Mikäli sairausvakuutuskorvaukset säilyvät jatkossa tai käyttöön tulee palvelusetelijärjestelmä, niiden pitää koskea myös psykologin hoito- ja tutkimuskäyntejä. 

Kelan kuntoutuspalvelujen toteuttajina toimivia yksityisiä palveluntuottajia on tärkeä hyödyntää jatkossakin. Monet näistä ovat pieniä, itsenäisesti toimivia ammatinharjoittajia, ja varsin merkittävä osa myös eläkeiän jo ylittäneitä. Monikanavarahoituksen purkamisen vaikutuksia erityisesti pieniin yrityksiin ei ole arvioitu riittävästi. Selvää kuitenkin on, että suuretkaan yritykset eivät tarjoa psykologien kuntoutuspalveluita mittakaavassa, jolla nykyiset Kelan kuntoutuspalvelut saataisiin katettua. Monet pienyrittäjät eivät myöskään ole välttämättä halukkaita siirtymään Kelan palveluiden tuottamisesta hyvinvointialueille, eikä sen varaan näin ollen voi laskea. Vaarana on, että hyvinvointialueet jäävät ilman palveluntuottajia.

Kelan valtakunnallisesti järjestämä kuntoutus takaa laadukkaan ja tasa-arvoisen kuntoutuksen kaikkialla Suomessa. Mikäli kuntoutus siirrettäisiin hyvinvointialueiden toteutettavaksi, kuntoutuksen tarvitsijat joutuvat eriarvoiseen asemaan asuinpaikkansa vuoksi. Hyvinvointialueen taloudellisen tilanteen tai sijainnin takia kaikkia kuntoutuksen muotoja ei olisi saatavilla tai niiden tilalla tarjottaisiin epätarkoituksenmukaista hoitoa. Kelaa valtakunnallisena toimijana tarvitaan myös jatkossa turvaamaan alueellinen yhdenvertaisuus palveluiden sisällössä ja niiden saamisessa.

Vasta hyvinvointialueiden toiminnan vakiinnuttua pystytään arvioimaan hyvinvointialueen mahdollisuudet järjestää kuntoutuspalvelut. Kuntoutuksen uudistamiskomitean raportissa (2017) ja Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelmassa todetaan, että Kelan järjestämän kuntoutuksen asemaa tulisi tarkastella aikaisintaan vuonna 2025. 

Monikanavarahoituksen purkaminen hallitusti vaatii riittäviä vaikutusarviointeja, pilotointia ja riittävää siirtymäaikaa.