Opiskeluhuollon ja koulujen välisestä tiedonkulusta jätettiin eduskunnassa kirjallinen kysymys
Strandman kysyy yhdessä seitsemän muun kansanedustajan kanssa, millä tavoin ja millä aikataululla tullaan ratkaisemaan tiedonsiirtoon liittyvät ongelmat koulutuksen järjestäjän ja opiskeluhuollon toimijoiden välillä, jotta voidaan turvata opiskeluhuollon toimintaedellytykset oppilas- ja opiskeluhuoltolain mukaisesti. Toisena kysymyksenä vastuuministerille Strandman tiedustelee, minkä tahon vastuulla on ohjeistaa opiskeluhuollossa lakisääteisesti tehtävän ennaltaehkäisevän ja yhteisöllisen työn kirjaamisesta, ja milloin nämä ohjeistukset ovat tulossa.
Siirtymä hyvinvointialueille vaikeutti tiedonsiirtoa
Siirtymä hyvinvointialueiden palvelukseen on vaikuttanut tiedonsiirtoon opiskeluhuollon toimijoiden ja opetushenkilöstön sekä perheiden välillä. Kun opiskeluhuollon toimijat siirtyivät hallinnollisesti eri organisaatioon kuin koulutuksen järjestäjät, tarvitaan tiedonsiirtoon nyt erillinen suostumus huoltajilta. Tämä siitä huolimatta, että oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan koulupsykologilla on lähtökohtaisesti oikeus saada kaikki työnsä kannalta oleellinen tieto. Hyvinvointialueet ovat lisäksi tulkinneet lainsäädäntöä ja ohjeistuksia varsin eri tavoin ja ryhtyneet toimimaan toisistaan poikkeavalla tavalla.
Käytännön työ koulujen arjessa vaikeutuu, kun psykologit eivät esimerkiksi pääse lukemaan pedagogisia asiakirjoja, vaikka olisivat osallistuneet niiden sisällön laadintaan. Monilla alueilla myöskään oppilaiden poissaoloja ei voi seurata tai viestiä opettajien ja huoltajien kanssa käyttäen niitä kanavia, jossa kaikkia muita koulun ja kodin välisiä asioita hoidetaan, kuten esimerkiksi Wilmaa.
Ennaltaehkäisevä työ ei istu kirjaamisesta annettuihin ohjeisiin
Lainsäädännön näkökulmasta jokainen oppilas, jonka asioissa koulupsykologi on mukana, on lähtökohtaisesti potilas, jolle pitää avata potilaskertomus. Tämä vaatimus pätee riippumatta siitä, mistä syystä koulupsykologi oppilasta tapaa.
Opiskeluhuollon ensisijainen työtehtävä on lakisääteisesti ennaltaehkäisevä ja yhteisöllinen työ. Terveydenhuollon tietojärjestelmät eivät kuitenkaan välttämättä taivu tällaisen työn kirjaamiseen. Lisäksi on epäselvää, miten kirjataan esimerkiksi tilanteet, joissa psykologi selvittelee useamman oppilaan tai luokkien ristiriitoja, tai opettaja pyytää konsultaatiota yksittäisen oppilaan tilanteeseen, mutta psykologi ei itse tapaa oppilasta. Lainsäädäntö ja nykyiset ohjeistukset eivät ota näihin selkeää kantaa, sillä THL:n ylläpitämät terveydenhuollon kirjaamisohjeistukset koskevat ainoastaan yksilökohtaisia potilasasiakirjoja.
Mikäli jatkossa yhteisöllistä, konsultoivaa tai ennaltaehkäisevää työtä ei kirjattaisi mihinkään, lasten ja nuoren kannalta oleellisia tietoja jäisi siirtymättä. Mikäli yhteisöllinen ja ennaltaehkäisevä työ jää näkymättömämmäksi, kasvaa myös riski, että yksilöllinen hoidollinen työ vie oppilas- ja opiskelijahuoltolain vastaisesti vielä nykyistäkin suuremman osan opiskeluhuollon psykologien työstä.