Perusopetuksen päättöarvioinnin on oltava oikeudenmukaista myös haastavissa tilanteissa
Psykologiliitto antoi syyskuussa lausunnon päättöarvioinnin kriteeriluonnoksesta perusopetuksen oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnissa.
Koulupsykologien ammatillinen työryhmä oli asiantuntijana mukana kirjoittamassa lausuntoa.
– Lausunnossa kommentoimme ainoastaan oppiaineiden arviointikriteereitä, mikä kavensi kannanottoamme, joskin pyrimme myös nostamaan esiin joitain yleisesti arvioinnissa esiin tulevia haasteita, kertoo koulupsykologien ammatillisen työryhmän puheenjohtaja Anne Lakkavaara.
Pääpiirteittäin Psykologiliiton lausunto arviointikriteereistä oli myönteinen. Esitetty kriteeristö oli selkeä ja helposti ymmärrettävä.
– Päättöarviointi on oppilaiden yhdenvertaisuuden näkökulmasta tärkeä vaihe ja mahdollisimman selkeiden kriteerit ovat tärkeät, jotta oikeudenmukaisuus jatko-opintoihin ohjautumisessa toteutuisi, Lakkavaara kuvailee.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 arviointiosaan tehdyissä muutoksissa (2020) mainitaan: ”Arviointi ei kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.” Psykologiliitto kiinnitti kuitenkin lausunnossaan huomiota siihen, että tästä kirjauksesta huolimatta osassa kriteereistä viitataan vahvasti oppilaan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Esimerkiksi matematiikan osalta arvioinnissa olisi kriteeri: “Oppilas ottaa vastuuta ryhmän toiminnasta ja kannustaa omalla esimerkillään muut ryhmän jäsenet parantamaan suoritustaan.”
– Koska päättöarvioinnin tulee pohjautua kriteerien täyttymiseen, on tärkeää, että kaikilla oppilailla on yhdenvertaiset mahdollisuudet saavuttaa nämä kriteerit, eivätkä tietyt persoonallisuuden piirteet rajoittaisi hyvän arvioinnin saamista, Lakkavaara korostaa.
Arvioinnin päivitetyissä perusteissa myös todetaan, että arvioinnissa tulee ottaa huomioon oppilaan terveydentila ja erityistarpeet. Psykologien rooli näiden erityistarpeiden huomioinnissa arviointikäytänteissä voi olla tärkeä. Psykologi voi toimia oppilaan tilanteen kuvaajana ja avata toimintakyvyn rajoitteen aikaan saamia esteitä arvioinnille.
– Jos liikunnallisesti taitavalla oppilaalla on puoli vuotta jalka kipsissä, on liikunnanopettajan helppo ymmärtää, että oppilas ei pysty antamaan kaikkia näyttöjä ja arviointi on helpompaa. Mutta jos kesken 9. luokan aiemmin kiitettävän tason oppilas masentuu vakavasti tai elämäntilanne on haastava, tarvitaan usein psykologia oppilaan luvalla avaamaan tilannetta, jotta vaihtoehtoisia tapoja osoittaa osaamistaan saataisiin järjestettyä ja arviointia kohtuullistettua, Lakkavaara vertaa.
Psykologin näkökulmasta olisikin tärkeää, että arvioinnissa hyödynnetään vaikeissa tilanteissa ja tapauksissa mahdollisimman monipuolista arviointia sekä myös oppilashuollon näkemystä.
– Päättöarviointi on onnistunutta silloin, kun oppilaan todellinen osaamisen on saatu arviontiin näkyväksi ja oppilas pääsee etenemään koulupolulla oikeaan, osaamistaan vastaavaan jatko-opintopaikkaan, summaa Lakkavaara.
Lue lisää