Psykologiliiton kannanotto rauhan ja psyykkisen turvallisuuden puolesta

Suomen Psykologiliitto ry:n hallitus on syvästi huolestunut Lähi-idän kriisistä. Se aiheuttaa inhimillistä kärsimystä merkittävälle määrälle siviilejä. Moni on menettänyt henkensä tai vapautensa kriisin aikana. 

Mielivaltaista väkivaltaa ei voi perustella. Ihmisten panttivankina pitäminen, siviileihin kohdistuvat iskut tai siviilien käyttö suojakilpenä ei voi olla oikeutettua. Ihmisillä täytyy olla oikeus perustarpeisiin, kuten sähköön, ruokaan, lääkkeisiin ja yleisesti psyykkiseen turvallisuuden tunteeseen.

Suomen Psykologiliiton hallitus on vakavasti huolissaan miljoonien israelilaisten ja palestiinalaisten fyysisestä turvallisuudesta ja henkisestä terveydestä, joihin kasvava väkivallan nousu on vaikuttanut. Suomen Psykologiliiton hallitus tunnistaa ja tuomitsee aggression inhimilliset kustannukset, kuten ihmisoikeusloukkaukset, kielteiset humanitaariset seuraukset, syvän psyykkisen ahdistuksen sekä ihmisarvon ja vapauden menetyksen. Kaikilla yksilöillä on oikeus elää ilman pelkoa ja väkivaltaa, jotta heidän mielenterveytensä ja hyvinvointinsa olisi turvattu.

Tuomitsemme myös juutalaisten ja arabien vastaisen retoriikan nousun tämän viimeisimmän konfliktin seurauksena. Olemme myös huolissamme keskusteluilmapiirin polarisoitumisesta sekä henkilöihin ja organisaatioihin kohdistuneesta kasvavasta painostuksesta.

On olemassa paljon tutkimusta, joka käsittelee väkivallan ja trauman välittömiä ja pitkäaikaisia psykologisia vaikutuksia erityisesti siviileihin [2,4,5,6 ja 7]. Psykologiatieteen tutkimustulosten perusteella tiedämme, että pelolla, ahdistuksella ja traumaattisella stressillä on pitkäaikaisia vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin. Nämä vaikutukset tuntevat myös ympäri maailmaa ihmiset, joilla on perheitä ja ystäviä alueella, sekä ne, jotka ovat huolissaan sodan vaikutuksista kaikkialla. Lisäksi tiedämme, että media-altistuksella voi olla haitallisia vaikutuksia myös ihmisiin, jotka eivät itse joudu suoraan henkilökohtaisesti kokemaan konfliktia [8]. 

Psykologiyhteisö on solidaarinen kaikille, jotka työskentelevät suojellakseen ja turvatakseen ihmishenkiä tämän konfliktin aikana. Psykologit ovat ihmisten käyttäytymistieteen asiantuntijoita, joiden merkitys varsinkin kriisien jälkihoidossa on merkittävä, ja jälkityöhön on olemassa myös näyttöön perustuvia keinoja [3]. Ongelmia ei voida ratkaista ymmärtämättä niiden perimmäistä syytä. Väkivaltaisten konfliktien ehkäisy on välttämätöntä. 

Psykologiliiton hallitus kannustaa koko kansainvälistä yhteisöä ja kaikkia osapuolia pyrkimään rauhaan ja keskinäiseen vuoropuheluun. Hallituksen näkemys on yhtenäinen kansainvälisten psykologian alan toimijoiden, kuten American Psychological Association:in (APA), kannan [1] kanssa. 

Lähdeviitteet:

1. American Psychological Association, APA (2023, lokakuu). APA warns of psychological impacts of violence in Middle East. https://www.apa.org/news/press/releases/2023/10/middle-east-violence-statement
2. Charlson, F., van Ommeren, M., Flaxman, A., Cornett, J., Whiteford, H., & Saxena, S. (2019). New WHO prevalence estimates of mental disorders in conflict settings: a systematic review and meta-analysis. The Lancet, 394(10194), 240-248.
3. Coventry, P. A., Meader, N., Melton, H., Temple, M., Dale, H., Wright, K., … & Gilbody, S. (2020). Psychological and pharmacological interventions for posttraumatic stress disorder and comorbid mental health problems following complex traumatic events: Systematic review and component network meta-analysis. PLoS medicine, 17(8), e1003262.
4. Geoffrion, S., Goncalves, J., Robichaud, I., Sader, J., Giguere, C. E., Fortin, M., … & Guay, S. (2022). Systematic review and meta-analysis on acute stress disorder: rates following different types of traumatic events. Trauma, Violence, & Abuse, 23(1), 213-223.
5. Henkelmann, J. R., de Best, S., Deckers, C., Jensen, K., Shahab, M., Elzinga, B., & Molendijk, M. (2020). Anxiety, depression and post-traumatic stress disorder in refugees resettling in high-income countries: systematic review and meta-analysis. BJPsych open, 6(4), e68.
6. Lim, I. C. Z., Tam, W. W., Chudzicka-Czupała, A., McIntyre, R. S., Teopiz, K. M., Ho, R. C., & Ho, C. S. (2022). Prevalence of depression, anxiety and post-traumatic stress in war-and conflict-afflicted areas: A meta-analysis. Frontiers in psychiatry, 13, 978703.
7. Mesa-Vieira, C., Haas, A. D., Buitrago-Garcia, D., Roa-Diaz, Z. M., Minder, B., Gamba, M., … & Franco, O. H. (2022). Mental health of migrants with pre-migration exposure to armed conflict: a systematic review and meta-analysis. The Lancet Public Health, 7(5), e469-e481.
8. Pfefferbaum, B., Nitiéma, P., & Newman, E. (2021). The association of mass trauma media contact with depression and anxiety: a meta-analytic review. Journal of affective disorders reports, 3, 100063.