Psykologiliiton lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta

Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/480/2021

Psykologiliitto ry kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esitykseen varhaiskasvatuslain muuttamiseksi. Varhaiskasvatuslakia ollaan muuttamassa siten, että siinä säädettäisiin selkeämmin ja täsmällisemmin varhaiskasvatuksessa olevan lapsen oikeudesta tarvitsemaansa tukeen sekä annettavan tuen rakenteesta. Esitys perustuu hallitusohjelmakirjaukseen kolmiportaisen tuen mallin luomisesta varhaiskasvatukseen. Uudistuksen tavoitteena on luoda yhdenvertaisemmat edellytykset kaikille lapsille ja luoda vahvempi jatkumo esi- ja perusopetukseen.

Psykologiliitto kannattaa uudistuksen taustalla olevia tavoitteita. Oppimisen ja kasvun tukea on vahvistettava kaikilla koulutusasteilla. Vain näin voimme turvata kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet oppia ja pärjätä koulutiellä sekä saavuttaa riittävät perustaidot tulevaisuuden jatko-opintoja ja työelämää varten. On erittäin hyvä, että kolmiportainen tuki halutaan nyt tuoda myös varhaiskasvatukseen. Nykyinen säädöspohja ei ole riittävä, eivätkä kaikki lapset saa tarvitsemaansa tukea. Lähtökohtaisesti lainsäädännön selkeyttäminen varhaiskasvatuksen tukeen liittyen nähdään hyvänä asiana.

On perusteltua, että tuen jatkumo varhaiskasvatuksesta esiopetuksen kautta perusopetuksen säilyy nykyistä paremmin.  Se, että tuen päätöksistä tehdään hallintopäätöksen kautta valituskelpoisia, vahvistaa lasten oikeusturvaa. Kokonaisuutena on hyvä, että varhaiskasvatuksessa tuen tarjoaminen olisi velvoittavaa samalla tavoin eri puolilla Suomea sekä kunnallisella ja yksityisellä puolella.  Lakiin säädetty oikeus tukeen on tärkeää myös sen vuoksi, ettei lasten ongelmia vain ”seurailla” liian pitkään, etenkin jos tarvitaan muitakin kuin pedagogisia keinoja.

Varhaiskasvatuksesta puuttuu psykologi

Psykologiliitto haluaa kiinnittää huomiota lakiluonnoksen keskeiseen puutteeseen, joka asettaa varhaiskasvatuksen täysin eriarvoiseen asemaan muiden kouluasteiden kanssa: varhaiskasvatuksesta puuttuu lakisääteinen oikeus psykologin palveluihin. Suomen Psykologiliitto vaatii, että uuteen varhaiskasvatuslakiin sisällytetään velvoittava maininta varhaiskasvatuksen psykologista vastaavalla tavalla, kuin on jo mainittu varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Vain näin voidaan taata lakiesityksen 3-portaisen tuen tarpeen arviointi, suunnittelu ja toteuttaminen varhaiskasvatuksessa yhtäläisesti esiopetuksen ja koulun kanssa. Psykologin asiantuntijuutta tarvitaan, jotta lapsen ikätasoiset tarpeet ja perheen tilanne tulevat huomioiduiksi, kun suunnitellaan lapsen varhaiskasvatuksen toteutumista ja järjestämistä sekä mahdollista tuen tarvetta varhaiskasvatuksessa.

Erityisesti alle 3-vuotiaiden haasteiden tunnistaminen, seuranta ja arviointi vaatii ehdottomasti vahvaa, jatkuvaa moniammatillisuutta. Tuen laajentaminen tälle ikäryhmälle, jolla sen antaminen on ollut vähäisintä, onkin erittäin hyvä suuntaus. Pienten lasten kohdalla kehityspsykologian ja vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön huomioiminen on erittäin tärkeää ja tähän tarvitaan vahvaa moniammatillista yhteistyötä. Pienen lapsen oppiminen, taitojen kehitys ja vertaissuhteiden harjoittelu ei ole mahdollista, ellei lapsi voi psyykkisesti hyvin. Hyvinvoinnin perusta on perusturvallisuuden tunne. Se on lapsilla hyvin herkkä ympäristön vaikutuksille, koska omat tunteiden säätely- ja käsittelykeinot ovat vielä riittämättömät. Tämän takia varhaiskasvatuksen pedagogista asiantuntijuutta sekä sosiaali- ja hoitoalan osaamista täydentämään tarvitaan psykologi. Psykologi on lapsen psykososiaalisen ja kognitiivisen kehityksen sekä vuorovaikutusilmiöiden asiantuntija. Myös varhaiskasvatusympäristön ikätasoisten tarpeiden mukaisten vaatimusten (kehittävä, oppimista edistävä sekä terveellinen ja turvallinen) täyttäminen sekä lasten suojaaminen väkivallalta, kiusaamiselta ja muulta häirinnältä edellyttävät psykologin asiantuntijuutta osana henkilöstöä.

Varhaiskasvatuksen psykologityön keskiössä on hyvinvoinnin edistäminen, ongelmien ennaltaehkäisy sekä varhainen toiminta kehitys- ja kasvatusongelmissa. Varhaiskasvatuksen psykologin tulee olla läsnä päiväkodin arjessa, konsultoida varhaiskasvatuksen henkilöstöä ja johtoa sekä osallistua suunnittelu- ja kehittämistyöhön. Psykologityön tarve varhaiskasvatuksessa on luonteeltaan jatkuvaa ja suunnitelmallista, ei tilapäistä tai harvoin esiintyvää. Näin ollen psykologin jalkautuminen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusta, esimerkiksi neuvolasta, konsultoimaan varhaiskasvatusta silloin tällöin ei riitä.

Esityksen mukaan on huolehdittava siitä, että palvelujen avulla tuetaan vanhempia kasvatuksessa ja saadaan selville erityisen tuen tarve. Tarvittaessa on järjestettävä erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria tukevaa toimintaa. Tämä turvataan esityksessä 15 c § siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten olisi osallistuttava tuen tarpeen arvioinnin tekemiseen varhaiskasvatuksen järjestäjän pyynnöstä. Perheellä ei olisi kuitenkaan (subjektiivista) oikeutta saada sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden tukea lapselle ja tämän varhaiskasvatussuunnitelman laadintaan. Psykologi on keskeinen asiantuntija tuen tarpeen arvioinnissa ja tukea suunniteltaessa. Pedagoginen asiantuntemus on tässä välttämätöntä, ja laki korostaa aivan oikein sitä, mutta se ei yksin riitä. Varhaiskasvatuksen psykologilla on riittävät resurssit ja asiantuntemus osallistua lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tekoon.

3-portainen tuki varhaiskasvatuksessa on haastavaa järjestää, kun lasten ikähaitari on 9kk – 7v. Se vaatii paljon enemmän suunnittelua, arviointia, joustavuutta ja erilaisia toteutustapoja sekä pedagogisesta että lapsen hyvinvoinnin näkökulmasta. Lakiesityksen mukaan tehostettua ja erityistä tukea voi saada muistakin syistä kuin pelkästään opillisista (esim. perhetilanteen takia tai sosiaalisten taitojen harjoittelemiseksi). Psykologisten haasteiden tunnistamiseen tarvitaankin vahvempaa osaamista varhaiskasvatukseen ja henkilökunnalle varhaiskasvatuksen psykologin antamaa työnohjauksellista tukea näiden lasten kanssa toimimiseen. Tältä osin tuen täytyy painottua hieman eri lailla kuin perusopetuksen kolmiportaisen tuen, mikä pääasiallisesti on pedagogista tukea. Pedagoginen näkökulma ei saa varhaiskasvatuksessa painaa alleen lasten muita tarpeita. Varhaiskasvatus painottuu enemmän kehitykseen ja kasvamiseen kuin oppimiseen, ja sen vuoksi tarjottava tuki täytyykin kohdentua muuhun kuin pedagogiikkaan. 

Suurimpana lain puutteena on, että moniammatillisesta yhteistyöstä ei ole säädetty selkeämmin. Pienten lasten kohdalla kehityspsykologian ja vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön huomioiminen erittäin tärkeää ja tähän tarvitaan vahvaa moniammatillista yhteistyötä, mikä onnistuu parhaiten silloin kun varhaiskasvatuksen käytettävissä on oma psykologi.  Perusopetuksessa siirrot tukitasolta toiselle käsitellään moniammatillisesti koulupsykologin osallistuessa käsittelyyn. Tarvittaessa myös terveydenhoitaja ja kuraattori ja muita perheen parissa työskenteleviä kutsutaan mukaan. Varsinkin, kun on pienistä alle kouluikäisistä lapsista kyse, olisi vieläkin tärkeämpää, että tukimuotojen suunnittelu tehdään moniammatillisesti. Kolmiportaisen tuen osalta tulisi pyrkiä siihen, että tuen rakenteet ovat yhtenäiset ja selkeät sekä varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa että perusopetuksessa. Lainsäädännön ja tuen toteuttamisen paikallistasolla tulee olla selkeää ja yhdenvertaista. Valitettavasti hallituksen esitys ei tässä muodossa tätä tavoitetta tue.

Pykäläkohtaiset kommentit:  

15c

”Varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja varhaiskasvatuksen psykologi osallistuvat lapsen tuen tarpeen, tukitoimenpiteiden ja niiden toteuttamisen arviointiin tarpeen mukaan”

Vastaava maininta varhaiskasvatuksen psykologista tulisi olla myös pykälässä 23.

UUSI PYKÄLÄ

31 § Varhaiskasvatuksen psykologi

Kelpoisuusvaatimuksena varhaiskasvatuksen psykologin tehtäviin on oikeus toimia laillistettuna psykologina ja laillistetun psykologin ammattinimike.

Kustannuslaskelma

Varhaiskasvatuksen psykologityön ensi vaiheen jalkauttaminen Suomen 311 kuntaan niin, että joka kunnassa on (keskimäärin) yksi varhaiskasvatuksen psykologin vakanssi.

Kuntasektorin psykologin keskimääräinen vuosittainen palkkakustannus on n. 60 000 e.

6 milj. € vuonna 2021: 100 uutta psykologia varhaiskasvatukseen

12 milj. € vuonna 2022: 200 psykologia, 100 jatkaa + 100 uutta

18,7 milj. € vuonna 2023: 311 psykologia, 200 jatkaa ja 111 uutta

Ensi vaiheen täyden kattavuuden (= keskimäärin yksi psykologi peruskuntaa kohden) vuosikustannukset ovat siis 18,7 miljoonaa euroa.

11.6.2021

Suomen Psykologiliitto ry