Psykologiliiton lausunto kevytautoihin liittyvän lain lykkäämisestä

Psykologiliiton liikennepsykologian työryhmä lausuu, että kevytautoja koskeva laki peruutetaan kokonaisuudessaan ja myös harkinnanvaraisesti 17 vuotta täyttäneiden ajokorttien myöntämisessä noudatetaan selkeästi nykyistä tarkempaa harkintaa.

Perustelut

Kevytautot on haluttu tuoda suomalaiseen liikennejärjestelmään vaihtoehdoksi mopoautoille. Mopoautot ovat kuitenkin lähinnä marginaali-ilmiö. Niitä on rekisteröitynä noin 10 000 kappaletta. Vakavat onnettomuudet ovat erittäin harvinaisia. Toisaalta mopoautojen lievät onnettomuudet ja materiaalivahingot ovat erittäin yleisiä. Mopoautojen onnettomuudet ovat tyypillisesti ulosajoja, kaatumisia ajoradalla ja risteysonnettomuuksia. Tässä mielessä kevytautoille kaavailtu 60 km/h:n nopeusrajoitus ei lisää turvallisuutta.

Kevytautot ovat huomattavasti mopoautoja houkuttelevampi vaihtoehto liikkumiseen. Mopoautoa suurempi matkustajamäärä ja kaavailtu 60 km/h:iin rajoitettu nopeus ovat tekijöitä, joiden vuoksi kevytautojen määrä tulee olemaan todennäköisesti paljon suurempi kuin nykyisten mopoautojen. Tällöin myös turvallisuusongelmat lisääntyvät.

Nopeuden lisääminen mopoautojen 45 km/h:sta 60 km/h:iin lisää huomattavasti onnettomuusriskiä, lähes kaksinkertaistaa pysähtymismatkan ja tuhovoiman. Erityisesti kevyen liikenteen osallisten kanssa tapahtuvat törmäykset muuttuvat suurella todennäköisyydellä kuolettaviksi. Kun törmäys tapahtuu yli 40 km/h:n nopeudella, jalankulkijan kuolemanriski kasvaa jyrkästi.

Edelleen suurinopeuksisilla teillä raskaan liikenteen mahdollisuudet ohittaa 60 km/h ajava täysimittainen henkilöauto ovat huonot. Hitaammin liikkuva ja pienempi mopoauto on helpommin ohitettavissa.

Mikäli 15-17 -vuotiaiden kuljettajien määrä liikenteessä kasvaa huomattavasti, myös heidän onnettomuuksiensa määrä lisääntyy. Mitä nuorempi kuljettaja on, sitä suurempi on hänen onnettomuusriskinsä. Jo ero 17 ja 18 -vuotiaiden välillä on suuri. Esimerkiksi Englannissa 17-vuotiaiden kuljettajien riski kuolla liikenteessä on kaksinkertainen 18-vuotaisiin verrattuna. Itävallassa 17-vuotiaina kortin saaneilla miehillä on pidennetystä koulutuksesta huolimatta enemmän onnettomuuksia kuin 18-vuotiaana kortin hankkineilla. Kaikki kansainväliset tutkimukset osoittavat selvästi, että mitä nuorempana ajokortti saadaan, sitä suurempi on onnettomuusriski.

Teini-iässä nuorten toiminnan ohjaus on vielä kehittymätöntä. Nuoren kuljettajan riskit liittyvät aivojen kehittymisen keskeneräisyyteen. Käyttäytymisen kontrolloinnin, tunnesäätelyn, päätöksenteon, riskien ja vaaran arvioinnin, sosiaalisen paineen vastustamista ja välittömän palkkion saavuttamisen halua ohjaavat oleelliset aivoalueet (etuaivot) kehittyvät yli 20 ikävuoteen.

Kevytautolaki ja 17-vuotiaille poikkeusluvilla myönnettävät ajokortit tarkoittavat käytännössä ajokortti-iän laskemista ja lisäävät nuorten onnettomuusriskiä. Tämä ei sovi yhteen liikenneturvallisuuden parantamistavoitteen kanssa. EU:ssa on edelleen voimassa nollavisio liikenneturvallisuuden tavoitteena, johon Suomikin on sitoutunut. Suomi on jo nyt jäämässä jälkeen muiden Euroopan maiden turvallisuuskehityksestä.

Psykologiliiton liikennepsykologian työryhmä

Sari Kukkamaa, neuropsykologi, työryhmän puheenjohtaja
Mika Hatakka, psykologian tohtori
Arja Holopainen, liikenneturvallisuustutkija
Kari Karjalainen, työterveyspsykologi
Kaikki työryhmän jäsenet toimivat käyttäytymistieteellisinä jäseninä Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnassa.