Psykologiliiton terveiset budjettiriiheen: Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut kuntoon

Hallituksen neuvottelut vuoden 2022 talousarviosta eli niin sanottu budjettiriihi alkaa 7. syyskuuta. Psykologiliiton terveiset tänään alkavaan budjettiriiheen korostavat helposti saatavia matalan kynnyksen palveluja. Poikkeusoloista palautuminen edellyttää tulevina vuosina vahvoja panostuksia mielenterveyspalveluihin. 

Kaikille tasavertainen pääsy mielenterveyspalveluihin

Hallitusohjelman mukaisesti vuonna 2020 julkaistun kansallisen mielenterveysstrategian painopisteitä ovat mielenterveysoikeudet ja ihmisen tarpeiden mukaiset, laaja-alaiset palvelut. Mielenterveysstrategian toimeenpanoa tulee jatkaa pitkäjänteisesti ja sille on löydettävä resurssit myös ensi vuonna.

Laadukkaiden, moniammatillisten mielenterveyspalveluiden saatavuus lähellä ihmisten arkea on turvattava elämänkaaren eri vaiheissa. Nyt on aika toteuttaa hoitotakuu osana sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistä. Hoitotakuun tulee koskea myös mielenterveyspalveluita, mukaan lukien psykologipalvelut. Hoitotakuun tiukennus seitsemään vuorokauteen on kirjattu hallitusohjelmaan ja siitä on tärkeää pitää kiinni.

Psykologiliitto muistuttaa, että peruspalvelussa on oltava omat psykologit. Psykologien osaamista tarvitaan niin hoitamiseen, palvelutarpeen arvioimiseen kuin ammattilaisten työnohjaukseen. Psykologien on oltava osana sote-keskusten moniammatillista tiimejä sekä potilastyössä, konsultoinnissa että suunnittelu- ja kehittämistyössä. 

Järjestämällä varhaista psykoterapiaa tai muuta psykologin tarjoamaa psykososiaalista hoitoa osana julkista perusterveydenhuoltoa ja lisäämällä hoitojen saatavuutta syntyy merkittävä, kansantaloudellisesti kannattava terveyshyöty: sairausetuuksien käyttö vähenee ja työnantajien sairauspoissaolokustannukset sekä muut työelämäkustannukset vähenevät.

Opiskeluhuollon psykologeja tarvitaan lisää

Opiskeluhuollon sitova mitoitus on tärkeä saada voimaan. Psykologiliiton suositus on, että yhtä opiskeluhuollon psykologia kohti tulee olla korkeintaan 500 oppilasta tai opiskelijaa. Näin palvelut ovat oikea-aikaisesti saatavilla ja oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä koululakien tavoitteet voidaan toteuttaa. 

Yhteisöllisyyden ja ihmissuhteiden vahvistaminen on nostettava painopisteeksi koronapandemian jälkihoidossa. Jotta tässä onnistutaan, koulupsykologien ja kuraattorien on jatkossakin oltava kiinteä osa kouluyhteisöä.

Psykologipalvelut lakisääteiseksi osaksi työterveydenhuoltoa

Mielenterveysongelmat ovat nousseet työurien suurimmaksi uhaksi Suomessa, aiheuttaen vuosittain jopa 17 miljoonan työpäivän menetyksen. Työsuojelu ja työterveys keskittyvät kuitenkin yhä liiaksi työn fyysisen kuormittavuuden sekä työympäristöjen fyysisen vaaran seurantaan. Työterveyspsykologi on määriteltävä työterveydenhuollon ammattihenkilöksi. Silloin työntekijä pääsee käyttämään psykologin palveluja suoraan ilman lähetettä, mikä vähentää turhia käyntejä työterveyslääkärin ja työterveyshoitajan vastaanotolla. 

Osaavan työvoiman saatavuus vaatii panostuksia

Psykologiliitto korostaa vahvasti osaamisen merkitystä mielenterveyspalveluissa. Sosiaali- ja terveysalaa on kuitenkin vaivannut pula työntekijöistä. Tämä koskee myös psykologeja. Jotta tasavertaiset ja laadukkaat julkiset palvelut voidaan taata, on tärkeää panostaa sote-alan ammattilaisten työoloihin ja palkkaukseen.

Asiantuntijoiden saatavuuden kannalta on tarpeen muuttaa psykologien nykyisin maksulliset erikoispsykologikoulutukset opiskelijalle maksuttomiksi, samaan tapaan kuin sosiaalityön erikoistumiskoulutus ja lääkärien erikoistuminen. Erikoispsykologeja valmistuu noin 150 kolmen vuoden välein, mutta vuosikustannukset olisivat valtiolle ainoastaan miljoona euroa.