Psykologiliiton vastaukset hallitustunnustelija Petteri Orpon esittämiin kysymyksiin: Mielenterveyskriisi on välttämätöntä ratkaista hyvinvointia ja työllisyyttä lisäävien tavoitteiden saavuttamiseksi

Kysymys 1. Mitkä ovat ne keskeiset yhteiskunnalliset muutokset, joita seuraavan hallituksen pitäisi mielestänne saada aikaan?

Mielenterveyskriisin ratkaiseminen on välttämätöntä, jotta tulevalla hallituskaudella päästään hyvinvointia ja työllisyyttä lisääviin tavoitteisiin. Mielenterveysongelmat ovat nousseet työurien suurimmaksi uhaksi Suomessa. Mielenterveyden haasteet ovat merkittävä tekijä esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeiden taustalla ja niiden aiheuttamat taloudelliset ja inhimilliset kustannukset ovat huomattavia. 

Mielenterveys on nostettava sosiaali- ja terveydenhuollossa somaattisen terveydenhuollon rinnalle yhdenvertaisena ongelmana, sillä mielenterveysongelmien kasvusta huolimatta ei resurssointi ole kasvanut vastaavasti.

Kysymys 4. Oletteko valmiita sitoutumaan siihen, että seuraava hallitus asettaa julkista taloutta vahvistavien työllisyystoimien tavoitteeksi 100 000 uutta työllistä? Mitkä ovat tärkeimmät keinonne julkista taloutta vahvistaviksi työllisyystoimiksi? Millaisiin keinoihin olette valmiita työmarkkinoiden uudistamiseksi ja sopimisen vapauden edistämiseksi? 
Kysymys 5. Miten vastaisitte laaja-alaiseen työvoimapulaan Suomessa? Millä keinoin lisäisitte kansainvälistä rekrytointia työvoiman saatavuuden turvaamiseksi? 

Työllisyyden lisääminen edellyttää vahvoja toimia mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämiseksi. Mielenterveydessä ei ole kyse vain oireiden hoitamisesta, vaan vaikuttavaan tulokseen päästään aidolla ennaltaehkäisyllä.

Työpaikoilla työsuojelu ja työterveys keskittyvät yhä liiaksi työn fyysisen kuormittavuuden sekä työympäristöjen fyysisen vaaran seurantaan, ja psyykkisen kuormituksen huomioiminen on riittämätöntä. Työterveyshuollossa tarvitaan ymmärrystä työkyvyn kokonaisuudesta ja ammattilaisia toteuttamaan työkyvyn tuen toimenpiteitä esihenkilöiden kanssa. Työterveyspsykologi on määriteltävä työterveydenhuollon ammattihenkilöksi, mikä edistää työntekijän mahdollisuutta päästä käyttämään psykologin palveluja matalalla kynnyksellä ilman lähetettä.

Kysymys 6. Mitkä ovat tärkeimmät keinonne sosiaali- ja terveyspalveluiden hoitojonojen purkamiseen? Mitkä ovat tärkeimmät keinonne hoitajapulan ratkaisuun?

Psykologit ovat mielenterveyden edistämisessä sekä mielenterveyden häiriöiden hoidossa ja kuntoutuksessa keskeisiä toimijoita. Nykyisin psykologien osaaminen on selkeästi alihyödynnetty osana mielenterveyspalveluja. Esimerkiksi useilla hyvinvointialueilla ei ole saatavilla psykologipalveluja perustasolla ja valtakunnallinen vaihtelu on merkittävää. Julkisessa terveydenhuollossa mielenterveyshäiriöiden hoidossa tulee ottaa käyttöön porrasteinen hoitomalli, jossa asiakas ohjataan kattavasti toteutetun hoidon tarpeen arvion pohjalta saamaan oikea-aikaisesti juuri hänen tarpeisiinsa vastaava palvelua ilman tarpeetonta viivettä. 

Psykoterapiat ovat keskeinen osa kansallisia mielenterveyden häiriöiden hoitosuosituksia ja ne kuuluvat julkisen terveydenhuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin. Psykoterapiakoulutukseen liittyy muutostarpeita, joista keskeisin koulutuksen maksullisuuden muuttamisen ohessa on psykoterapiakoulutuksen asema koulutusjärjestelmässä. Psykoterapeuttien koulutus tulisi muuttaa Ruotsin mallia mukaillen kaksitasoiseksi.

Moniammatillisuuden kehittäminen sote-palveluissa on tulevan vaalikauden aikana keskeistä. Tehtäväkuvia on selkeytettävä ja tehtävien jakoa on kehitettävä työvoiman resurssien tehokkaan käytön ja henkilöstön osaamisen hyödyntämisen turvaamiseksi. 

Kysymys 7. Mitä keinoja käyttäisitte vanhuspalveluiden kriisin ratkaisemiseksi ja inhimillisen hoivan turvaamiseksi kaikille ikääntyneille? 
Kysymys 9. Miten huomioisitte eläkeläiset paremmin aktiivisena voimavarana yhteiskunnan rakentamisessa?

Jotta eläkeläiset voivat olla aktiivinen voimavara yhteiskunnassa, niin työelämässä jaksaminen sekä myös ikääntyneiden psyykkinen hyvinvointi on turvattava. Ikääntyvän väestön psyykkisestä toimintakyvystä huolehtiminen tulee olla yhtä merkittävässä roolissa kuin somaattisen terveydenhoidon. Iäkkäille suunnattujen palveluiden kokonaisuutta on katsottava laaja-alaisesti ja varmistettava, että elämän muutoskohdissa iäkkäillä on saatavilla psyykkistä tukea matalalla kynnyksellä.

Kysymys 8. Miten vahvistaisitte lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia? Miten torjuisitte nuorten syrjäytymistä?
Kysymys 10. Millä keinoin nostaisitte suomalaisten osaamis- ja koulutustasoa? Millä keinoin vahvistaisitte varhaiskasvatusta ja perusopetusta niin, että jokainen perusopetuksesta valmistuva nuori omaa riittävän luku, kirjoitus- ja laskutaidon? Miten vahvistaisitte kulttuurialan toimintaedellytyksiä? Miten tukisitte liikunnallisen elämäntavan yleistymistä?

Laki edellyttää varhaiskasvatukselta lapsen ikätasoisten tarpeiden täyttämistä. Vuoden 2021 lopussa hyväksytty lakimuutos toi kolmiportaisen tuen myös varhaiskasvatukseen. Uudistus oli hyvä ja tarpeellinen, mutta ei kuitenkaan varmista tarvittavia psykologipalveluja varhaiskasvatuksessa, sillä niitä ei kirjattu velvoittavina lakiin. Jotta herkimmässä kehitysvaiheessa oleville lapsille ja heidän perheilleen voidaan varmistaa tarvittava tuki, varhaiskasvatuksen psykologeista tulisi tehdä lakisääteisiä.

Oppilas- ja opiskeluhuolto perusopetuksessa sekä toisella asteella ovat siirtyneet hyvinvointialueiden vastuulle 1.1.2023 alkaen. Palveluiden saatavuutta ja lakisääteisiä määräaikoja sekä lakiin vuonna 2021 kirjattujen kuraattoreita ja psykologeja koskevien henkilömitoitusten toteutumista on seurattava. Terveydenhuollon organisaatiorakenteen tulee tukea lasten ja nuorten hyvinvointia ja työnjaon terveydenhuollon ja oppilas- ja opiskeluhuollon välillä tulee olla selkeä ja yhteistyön sujua sujuvasti yli organisaatiorajojen.

Jotta työurat voivat pidentyä ja yhä useampi suomalainen voisi suorittaa korkeakoulututkinnon, on myös huolehdittava korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista ja opiskelukyvystä. Korkeakouluissa opintopsykologin tehtävä on ennaltaehkäisevä ja yhteisöllinen opiskeluhuolto. Tällä hetkellä laki ei velvoita korkeakouluja tarjoamaan opintopsykologien palveluja opiskelijoille. Monissa korkeakouluissa opintopsykologeja ei ole riittävästi tarpeeseen nähden, tai näitä palveluja ei ole lainkaan. Tämä asettaa eri korkeakouluissa opiskelevat eriarvoiseen asemaan.

Kysymys 11. Oletteko sitoutuneet parlamentaarisen TKI-ryhmän hyväksymään tavoitteeseen nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä? Sitoudutteko varmistamaan, että Suomessa on riittävästi osaajia tutkimus- ja kehittämistyöhön?

Psykologian maisterien valmistumista viivästyttää tällä hetkellä pula harjoittelupaikoista. Monella työnantajalla olisi halu ja tarve ottaa psykologian harjoittelijoita vastaan, mutta erityisesti julkisella sektorilla harjoittelun kulut estävät harjoittelijoiden vastaanottamisen. Psykologian maisteriopintoihin kuuluvan harjoittelun rahoitus tulisi kattaa valtion rahoituksella. 

Psykologian erityisasiantuntijoiden saatavuuden kannalta on tarpeen palauttaa psykologien nykyisin maksulliset erikoispsykologikoulutukset opiskelijalle maksuttomiksi

Kysymys 12. Millä keinoin olisitte valmiita keventämään ihmisille, yrityksille ja julkiselle sektorille normeista ja byrokratiasta aiheutuvia kustannuksia sekä hallinnollista taakkaa?

Vaalikauden aikana sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työnjakoa on syytä tarkastella. Tulee arvioida mahdollisuutta poistaa tarpeettomia pullonkauloja palveluihin ohjautumisen näkökulmasta, kuten automaattisia vaatimuksia lääkärin laatimista lähetteistä ja lausunnoista palveluihin ohjaamiseksi jopa saman organisaation sisällä. 

Kysymys 14. Miten edistäisitte talouskasvua, elinvoimaa sekä yritysten ja yrittäjien toimintaedellytyksiä koko Suomessa? Miten vahvistaisitte Suomen houkuttelevuutta investointikohteena?

Kuntoutuspalveluiden rahoitus- ja järjestämisvastuun tulee säilyä Kelassa, vaikka sosiaali- ja terveyspalvelujen monikanavarahoitusta puretaan. Monikanavarahoituksen purkamisen vaikutuksia erityisesti pieniin yrityksiin ei ole arvioitu riittävästi. Pien- ja yksinyrittäjiä on tärkeä kohdella yhdenvertaisesti suurempien yritysten kanssa esimerkiksi kuntoutuspalveluiden hankinnoissa, jotta palveluiden saatavuus asiakkaille voidaan turvata.

Kysymys 21. Miten vahvistaisitte sisäistä turvallisuutta ja oikeusvaltiota? Oletteko sitoutuneet oikeusjärjestelmän ja poliisin toimintakyvyn takaavien resurssien varmistamiseen? Millä keinoin torjuisitte jengi- ja nuorisorikollisuutta?

Kansalaisten psyykkinen hyvinvointi ja resilienssi ovat keskeisiä vaikuttavia tekijöitä sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden varmistamisessa. Ne vaativat vahvaa panostusta ennaltaehkäisyyn sekä toimivaa palvelujärjestelmää, joka toimii niin kriiseissä kuin normaaliolosuhteissa. Ammattilaisten riittävän osaamisen ja saatavuuden varmistaminen on keskeistä, sillä koulutuksen järjestäminen mahdollisessa kriisitilanteessa on jo myöhässä, eikä välttämättä enää lainkaan mahdollista.

Jengiytymisen ja nuorisorikollisuuden ilmiöt ovat vahvasti ihmisen kasvuun ja kehitykseen sekä yhteenkuuluvuuden ja oikeudenmukaisuuden kokemuksiin liittyviä. Näiden ilmiöiden ennaltaehkäisy vaatii riittävää resurssointia esimerkiksi oppilas- ja opiskeluhuollossa jokaisella koulutusasteella sekä kattavia perhepalveluja.  

Kysymys 22. Sitoudutteko yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen Suomen rakentamiseen? Sitoudutteko kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kunnioittamiseen?

Yhdenmukaisten sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden sekä koulutusmahdollisuuksien turvaaminen asuinpaikasta riippumatta luo edellytykset tasa-arvoiselle yhteiskunnalle. 

Lue Psykologiliiton vastaukset hallitustunnustelijan kysymyksiin kokonaisuudessaan