Psykologiliiton viestit budjettiriiheen

Psykologiliiton terveiset tänään alkavaan budjettiriiheen korostavat helposti saatavia matalan kynnyksen palveluja.

Koronapandemian vaikutukset lasten ja nuorten hyvinvointiin on korjattava

• Opiskeluhuollon psykologeja tarvitaan lisää
  • Lasten ja nuorten perustason mielenterveystyö järjestetään moniammatillisesti äitiys- ja lastenneuvolassa, perheneuvolassa ja opiskeluhuollossa.
  • Koulut ja oppilaitokset tavoittavat ikäluokat laajasti ja niiden kautta voidaan yhteisöllisesti tukea lasten ja nuorten hyvinvointia, mielenterveyttä ja oppimista. 
  • Opiskeluhuolto palvelee oppilaita ja koulua kaikissa oppimiseen, käyttäytymiseen, sosiaalisiin suhteisiin sekä mielenterveyteen liittyvissä tilanteissa ja ongelmissa. Kokonaisvaltainen ja räätälöity tuki, apu ja hoito kulloisenkin tarpeen mukaan on perustellumpaa, toimivampaa ja kustannustehokkaampaa kuin yksittäisten oireryhmien intensiiviseen hoitoon keskittyminen. 
  • Psykologi tarjoaa varhaisen vaiheen lyhytkestoista hoitoa koulussa ja oppilaitoksessa lapsille ja nuorille
  • Opiskeluhuollon psykologeja on kuitenkin riittämätön määrä. Opetus- ja kulttuuriministeriön pyynnöstä Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvin laatima tuore selvitys (2019) osoitti, että tärkeitä kehittämistarpeita opiskeluhuollossa ovat nimenomaan opiskeluhuoltopalveluiden saatavuus ja henkilöstön riittävyys. Opiskeluhuollosta puuttuu tällä hetkellä noin 500 psykologia.
  • Kouluihin ja oppilaitoksiin pitää palkata riittävästi psykologeja sekä kouluttaa myös kuraattorit ja terveydenhoitajat lyhyiden interventioiden osaajiksi. Sitova mitoitus tarvitaan pikaisesti, ja sen tulee olla tasolla 500 oppilasta/opiskelijaa psykologin, kuraattorin ja terveydenhoitajan tiimiä kohti. 
  • Psykologin asiantuntemuksen käyttöä varhaiskasvatuksessa on lisättävä. Varhaiskasvatuslakiin on lisättävä velvoittava maininta psykologista

Kaikille tasavertainen pääsy mielenterveyspalveluihin

• Vahvistetaan psykologin palvelujen saatavuutta perusterveydenhuollossa
  • Psykososiaalista hoitoa on oltava saatavilla terveyskeskuksessa matalalla kynnyksellä. Psykologit on saatava osaksi terveysasemien henkilökuntaa ja moniammatillista tiimiä.
  • Järjestämällä varhaista psykoterapiaa tai muuta psykologin tarjoamaa psykososiaalista hoitoa osana julkista perusterveydenhuoltoa ja lisäämällä hoitojen saatavuutta syntyy merkittävä, kansantaloudellisesti kannattava terveyshyöty: sairausetuuksien käyttö vähenee ja työnantajien sairauspoissaolokustannukset sekä muut työelämäkustannukset vähenevät. 
  • Toteutetaan terapiatakuu. Terapiatakuu tukee hallitusohjelman kirjauksia painopisteen siirtämisestä erityispalveluista yleispalveluihin, asiakkaiden yhdenvertaisuuden vahvistamisesta ja varhaisen tuen saatavuuden parantamisesta. Aloite koskee myös lapsia ja nuoria. Se vastaa hallitusohjelman tavoitteeseen madaltaa lasten ja nuorten kynnystä saada mielenterveyspalveluja sekä parantaa niiden oikea-aikaisuutta ja saatavuutta osana peruspalveluja.

Työllisyystavoitteet eivät toteudu ilman työkyvyn tukemista

• Psykologipalvelut lakisääteiseksi osaksi työterveydenhuoltoa
  • Hyvä mielenterveys on toimintakykyä ja elämänlaatua tukeva voimavara
  • Vuonna 2019 mielenterveyssyyt olivat ensimmäisen kerran yleisin syy jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle. Mielenterveyssyistä oli vuonna 2019 työkyvyttömyyseläkkeellä yli 100 000 henkilöä (53 %). Mielenterveysongelmien takia työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä on saatava selvään laskuun.
  • Työsuojelu ja työterveys keskittyvät yhä liiaksi työn fyysisen kuormittavuuden sekä työympäristöjen fyysisen vaaran seurantaan. Edistävä mielenterveystyö työpaikoilla on eettisesti ja taloudellisesti kestävää. 
  • Työterveyshuollon psykologeille on määriteltävä asetuksessa ammattihenkilön status nykyisen asiantuntijastatuksen asemasta.