Psykologiliiton viestit puoliväliriiheen: Mielenterveyteen on panostettava koronakriisin jälkihoidossa

Aikuisten perustason mielenterveyspalvelut kuntoon 

Perusterveydenhuollon työn lähtökohtana on terveys, sen edistäminen ja hoitaminen. Erikoissairaanhoidon jalkautuminen sote-keskuksiin on tarpeellista, mutta ei korvaa perusterveydenhuollon omaa mielenterveys- ja psykologityötä. Mielenterveyden osalta psykologi on paras arvioimaan hoidon tarvetta. Tällä hetkellä Suomessa suuri osa aikuisista ja ikäihmisistä jää kuitenkin täysin psykososiaalisen tuen ja psykologipalveluiden ulkopuolelle. 

Toteutetaan hoitotakuu, joka sisältää mielenterveyspalvelut

Hoitotakuun tiukennus on saatava voimaan ja sen on koskettava myös mielenterveyspalveluita, mukaan lukien psykologipalvelut. Laadukkaiden, moniammatillisten mielenterveyspalveluiden saatavuus lähellä ihmisten arkea on turvattava elämänkaaren eri vaiheissa. 

Sote-keskuksissa on oltava omat psykologit

Peruspalveluihin tarvitaan omat psykologit. Pelkät psykososiaaliset menetelmät yksin eivät auta, tarvitaan osaamista sekä hoitamiseen, palvelutarpeen arvioimiseen sekä ammattilaisten työnohjaukseen. Psykologien on oltava osana sote-keskusten moniammatillista tiimejä sekä potilastyössä, konsultoinnissa että suunnittelu- ja kehittämistyössä. 

Työterveyspsykologi on määriteltävä työterveydenhuollon ammattihenkilöksi

Mielenterveyden tukea tarvitaan myös työterveyshuoltoon. Mielenterveysongelmat ovat nousseet työurien suurimmaksi uhaksi Suomessa, aiheuttaen vuosittain jopa 17 miljoonan työpäivän menetyksen. Työterveyspsykologi on määriteltävä työterveydenhuollon ammattihenkilöksi. Silloin työntekijä pääsee käyttämään psykologin palveluja suoraan ilman lähetettä, mikä vähentää turhia käyntejä työterveyslääkärin ja työterveyshoitajan vastaanotolla. Psykologiliitto pitää fysioterapeuttien määrittelemistä työterveydenhuollon ammattihenkilöiksi työterveyshuoltolain muutoksen yhteydessä tarpeellisena, mutta samalla tulee muuttaa myös työterveyspsykologin status ammattihenkilöksi. 

Lasten ja nuorten hyvinvointia tuettava arjessa

Koronakriisi ja poikkeusolot ovat vaikuttaneet jokaiseen lapseen, nuoreen ja perheeseen. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen poikkeusoloissa ja kriisin jälkihoidossa on yhteiskunnan tärkeimpiä tehtäviä. Opiskeluhuollon psykologien rooli tässä työssä on merkittävä. 

Hallituksen esitys opiskeluhuollon psykologien ja kuraattorien siirtämisestä hyvinvointialueille on peruttava

Koulujen opiskelijahuoltoa on vahvistettava, ei ajettava sitä hallinnollisiin muutoksiin. Siirto veisi koulupsykologit ja -kuraattorit pois kouluyhteisöistä osaksi hyvinvointialueita, vaikka koko kouluyhteisö, niin lapset ja nuoret kuin aikuiset, nimenomaan tarvitsee tulevaisuuden uskoa lisäävää ennaltaehkäisevää opiskeluhuoltoa sekä oikea-aikaista oppimisen ja mielenterveyden tukea. Yhteisöllisyyden ja ihmissuhteiden vahvistaminen on nostettava keskiöön pandemian jälkihoidossa. Jotta tässä onnistutaan, koulupsykologien ja kuraattorien on jatkossakin oltava kiinteä osa kouluyhteisöä.

Opiskeluhuoltoon tarvitaan sitovat mitoitukset psykologeille ja kuraattoreille

Opiskeluhuollon resurssit pitää laittaa viipymättä kuntoon: yhtä opiskeluhuollon psykologia kohti tulee olla korkeintaan 500 oppilasta tai opiskelijaa. Näin palvelut ovat oikea-aikaisesti saatavilla ja oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä koululakien tavoitteet voidaan toteuttaa. Kouluista ja oppilaitoksista puuttuu tällä hetkellä noin 500 psykologia. Psykologien määrä kasvaa jatkuvasti, sillä valmistuneita on enemmän kuin eläkkeelle jääviä. Jotta heitä saadaan riittävästi myös opiskeluhuoltoon, psykologin vakansseja on oltava riittävästi ja julkisen sektorin on panostettava rekrytointiosaamiseen sekä työsuhteen ehtoihin ja työtehtävän kohtuullisiin puitteisiin. 

Vastataan erikoispsykologien tarpeeseen koulutuksen maksuttomuudella

Psykologiliitto korostaa vahvasti osaamisen merkitystä mielenterveyspalveluissa. Erikoispsykologin osaamista tarvitaan muun muassa opiskeluhuoltoon, sote-keskuksiin, neuropsykologian alalle ja työelämän tehtäviin – hoitoon, tutkimuksiin, ehkäisevään työhön ja moniammatillisiin tiimeihin.

Muutetaan erikoispsykologien koulutukset maksuttomiksi

Asiantuntijoiden saatavuuden kannalta on tarpeen muuttaa psykologien nykyisin maksulliset erikoispsykologikoulutukset opiskelijalle maksuttomiksi, kuten sosiaalityön erikoistumiskoulutus ja lääkärien erikoistuminen. Erikoispsykologeja valmistuu noin 150 kolmen vuoden välein, mutta vuosikustannukset olisivat valtiolle ainoastaan miljoona euroa.