Psykologiliitto kannattaa oppivelvollisuusiän nostamista – syrjäytymisen ehkäisemiseksi toimittava jo päiväkodissa ja peruskoulussa

Psykologiliitto pitää hallituksen esitystä oppivelvollisuuslaiksi kannatettavana. Positiivista esityksessä oppivelvollisuuden jatkamisesta ovat etenkin toisen asteen opintojen maksuttomuus, opiskeluhuollon sitova mitoitus, nivelvaiheopetus sekä oikeus erityiseen tukeen lukiossa. Lain myötä toiselle asteelle tulee monenlaisia uusia velvoitteita, joten on tärkeää varmistaa riittävät resurssit sekä opetukseen, opinto-ohjaukseen että opiskeluhuoltoon kaikille kouluasteille.

Syrjäytymiskehitys alkaa kauan ennen toista astetta

On selvää, että peruskoulututkinto ei enää riitä työelämässä pärjäämiseen. Psykologiliitto kuitenkin muistuttaa, että syrjäytymiskehityksen juuret ovat tavallisesti jo elämän ensimmäisissä vuosissa. Oppivelvollisuuden pidentämiseen käytettävä raha tulisi kenties tehokkaammin hyödynnettyä, mikäli se suunnattaisiin varhaisempiin vaiheisiin: tukeen perheille, varhaiskasvatuksen riittävään resursointiin sekä lasten ja nuorten kehityksellisten ja yksilöllisten tarpeiden tunnistamiseen ja niihin vastaamiseen peruskoulussa. Yksi konkreettinen keino tähän on kirjata varhaiskasvatuslakiin oikeus varhaiskasvatuspsykologin asiantuntijuuteen. Lisäksi on turvattava opiskeluhuollon riittävät voimavarat. 

Opiskeluhuolto on turvattava kaikilla kouluasteilla

Opiskeluhuoltoon on säädettävä sitova mitoitus jokaiselle kouluasteelle esikoulusta toiselle asteelle saakka. Mitoituksen on oltava riittävä: 500 oppilasta tai opiskelijaa psykologin ja kuraattorin työparia kohti mahdollistaa lakien määräämien tehtävien hoitamisen laadukkaasti. Peruskoululle on asetettu velvollisuus huolehtia siitä, että jokaisella oppilaalla on riittävät valmiudet siirtyä toisen asteen koulutukseen. Näin ollen myös perusopetus tarvitsee riittävät voimavarat niin opetukseen kuin opiskeluhuoltoon.

Oppivelvollisuusuudistuksen vaatimukset kouluille ja oppilaitoksille korostavat monipuolista toimintaa ja tukea opiskelijoiden ja oppilaiden oppimisen ja hyvinvoinnin eteen. Tämän on tapahduttava kiinteästi osana koulu- ja oppilaitosyhteisöä. Opiskeluhuollon psykologeja ja kuraattoreja ei tule hallituksen esityksen mukaisesti siirtää sote-maakuntiin. Mikäli siirto sote-maakuntiin toteutuisi, se muuttaisi samalla koko koulupsykologin työtä. Psykologin työtä suunnattaisiin entistä enemmän yksilötason korjaaviin palveluihin sen sijaan, että pyritään kehittämään koko kouluyhteisöä sellaiseksi, että se tukee lasten ja nuorten oppimista, motivaatiota, kaverisuhteita sekä mielenterveyttä.   

Psykologiliitto pitää hyvänä esityksessä uutena ehdotettua nivelvaiheopetusta, jota tarjottaisiin niille, jotka eivät jatka suoraan perusopetuksesta toisen asteen opintoihin. Psykologeilla on nivelvaiheessa paljon annettavaa, kun mietitään missä kukin oppilas voisi opintojaan jatkaa.

Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola on 17.11.2020 eduskunnan sivistysvaliokunnan kuultavana oppivelvollisuuslain uudistamisesta.