Psykologiliitto kiittää mielenterveyspalvelujen roolia sote-uudistuksessa. Koulupsykologi ei kuitenkaan kuulu hyvinvointialueelle.
Suomen Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola oli 26.2.2021 eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuultavana asiantuntijana hallituksen esityksestä sote-uudistuksen lainsäädännöksi. Psykologiliitto antoi jo 16.2.2021 lausunnon esityksestä valiokunnalle.
Monet psykologit kuuluvat hyvinvointialueelle, mutta koulupsykologi kuuluu kouluun
Esityksessään valiokunnalle Ahtola kiitti erityisesti sitä, että mielenterveyspalvelujen rooli on uudistuksessa merkittävä ja monialaisuus on vahvasti mukana. Monien sote-palveluissa toimivien psykologien kannalta siirto hyvinvointialueille on looginen ja tarkoituksenmukainen. Näin on esimerkiksi neuvolan, terveyskeskuksen, perheneuvolan, psykiatrian sekä neurologian psykologien kohdalla.
Opiskeluhuollon psykologien työ on kuitenkin erilaista kuin psykologien työ hyvinvointialueilla. Koulupsykologien työ tehdään kouluissa ja oppilaitoksissa, henkilökunnan, perheiden ja oppilaiden arjessa. Työn painopiste on yhteisöllisessä koko kouluyhteisöön keskittyvässä työssä, jossa mm. ehkäistään kiusaamista, syrjäytymistä ja koulupudokkuutta sekä edistetään mielenterveyttä, koulumotivaatiota ja jaksamista. Koulupsykologien siirto hyvinvointialueille vaarantaisi tämän työn.
Hyvinvointialueet tarvitsevat riittävät psykologiresurssit, mutta niitä ei voi viedä kouluilta
Hyvinvointialueiden valmistelussa on taattava riittävät resurssit perustason mielenterveyspalveluille. Esimerkiksi sote-keskuksissa on oltava omat psykologit. Hallituksen esitys kuitenkin mahdollistaa myös koulupsykologien työpanoksen käytön hyvinvointialueiden tarpeisiin. Tällöin psykologien työaikaa viedään pois ennaltaehkäisevästä työstä lasten ja nuorten kanssa kouluissa ja oppilaitoksissa. Sote-uudistuksen tavoitteena on nimenomaan panostaa ennaltaehkäisyyn, mutta opiskeluhuollon kohdalla mentäisiin täysin päinvastaiseen suuntaan.
Koulupsykologin koulussa tai oppilaitoksessa tekemä yhteisöllinen työ on kansanterveystyötä, jolla edistetään hyvinvointia ja ehkäistään ongelmia laajassa mittakaavassa. Lisäksi koulupsykologit tekevät tärkeää työtä myös yksilöiden kanssa. Koulun mahdollisuutta tehdä hyvää koko ikäluokalle ei kannata hukata vaarantamalla opiskeluhuollon monipuolisen työn edellytyksiä.
Tiedonsaannin haasteet voi korjata ilman siirtoa
On selvää, että tiedon on liikuttava eri sote-alan ammattilaisten kesken sujuvammin. Psykologiliitto esittääkin, että koulupsykologit tekisivät jatkossa kirjauksensa suoraan hyvinvointialueiden tietojärjestelmiin. Tämä takaisi sujuvan yhteistyön ammattilaisten kesken ilman, että koulupsykologin mahdollisuudet tehdä työtään vaarantuisivat.
Ei siis ole syytä rikkoa rakennettua opiskeluhuollon mallia. Koulupsykologien ja kuraattorien siirto on pieni yksityiskohta koko uudistuksessa, eikä sen poistaminen esityksestä vaikuta soten etenemiseen. Kouluissa ja oppilaitoksissa on jo valmiiksi muutoksia ja haasteita oppivelvollisuuden laajenemisen ja koronakriisin jälkihoidon kanssa. Varsinkaan nyt, kun koronakriisi edelleen pitkittyy ja paluu normaaliin elämään viivästyy, ei ole oikea aika vaarantaa kouluissa tehtävää ehkäisevää työtä ja varhaista hoitoa. Koronan haitalliset vaikutukset lasten ja nuorten hyvinvointiin ja oppimiseen ovat mittavat.
Sote-uudistus kannattaa viedä läpi, mutta jättää koulupsykologit ja kuraattorit kouluihin.