Psykologiliitto: Mielenterveyden edistämiseen taattava matalan kynnyksen palvelut
Psykologiliitto haluaa uuteen mielenterveysstrategiaan kirjattavaksi lakisääteisten oppilashuollon palveluiden vahvistamisen ja muistuttaa varhaisen vaiheen psykososiaalisen tuen tarpeesta. Ensisijaisesti apu pitää aina saada perusterveydenhuollosta, jolloin ongelmat eivät välttämättä kehity erikoissairaanhoitoa vaativiksi. Strategialuonnoksen lausuntokierros päättyi juuri.
Sosiaali- ja terveysministeriön asettama asiantuntijaryhmä valmistelee kansallista mielenterveysstrategiaa. Strategian tarkoitus on ohjata mielenterveystyötä vuosina 2020–2030 ja turvata mielenterveyspolitiikan ja toimenpiteiden jatkuvuus ja tavoitteellisuus. Samalla uudistetaan mielenterveys- ja päihdelainsäädäntö.
Asiantuntijaryhmä on kirjoittanut strategialuonnoksen, jonka lausuntokierros päättyi juuri. Luonnoksessa on viisi mielenterveyspoliittista painopistettä ja ehdotukset tavoitteiden saavuttamiseksi: mielenterveys pääomana, lasten ja nuorten mielenterveys, mielenterveysoikeudet, tarpeenmukaiset laaja-alaiset palvelut ja mielenterveysjohtaminen.
Psykologiliitto kannattaa luonnoksen näkökulmaa, joka on hyvinvointia edistävä ja ongelmia ehkäisevä.
– On tärkeää, että strategialuonnoksessa ei keskitytä ainoastaan jo ilmenevien ongelmien hoitamiseen, vaan kiinnitetään huomiota hyvinvoinnin edistämiseen ja mielenterveysongelmien ehkäisemiseen, kiittää Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola.
Toisaalta ehdotuksessa voisi huomioida enemmänkin jo olemassa olevia, ennaltaehkäiseviä matalan kynnyksen palveluita. Riittävästi ei huomioida myöskään muualla kuin erikoissairaanhoidossa toimivien terveydenhuollon ammattilaisten roolia.
Mielenterveysstrategia sisältää myös itsemurhien ehkäisyohjelman. Psykologiliitto painottaa matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden toimivuuden varmistamista itsemurhien ehkäisyssä.
Psykologiliiton muutosesitykset
Psykologiliitto esittää perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluiden vahvistamista niin, että kansalaisilla on mahdollisuus saada tarpeen mukaisesti mahdollisimman varhaisessa vaiheessa psykososiaalista tukea. Näin ennaltaehkäistään mielenterveyden häiriöiden kehittymistä. Psykologiliitto vaatii myös lakisääteisten oppilas- ja opiskelijahuollon palveluiden vahvistamista.
– Lasten ja nuorten mielenterveyttä tuetaan parhaiten arjessa. Siksi on tärkeää huolehtia koulujen oppilashuoltomitoituksen sitovuudesta ja korjata varhaiskasvatuksen psykologipalveluiden puute, Ahtola painottaa. Liitto vaatii varmistamaan lastensuojelun moniammatillisen osaamisen myös mielenterveyden osalta. Psykologin ja psykiatrin ammattitaitoa tarvitaan esimerkiksi arviointityössä sekä jatkotoimien suunnittelussa ja toteutuksessa.
Mielenterveysoikeuksien toteutumisen osalta Psykologiliitto kiinnittää huomion siihen, että mielenterveyden häiriöiden laadukkaaseen, psykososiaaliseen hoitoon pääseminen ei nyt nouse riittävästi esiin. Liitto vaatiikin, että jokaiselle taataan oikeus tarpeen mukaiseen, oikea-aikaiseen ja vaikuttavaan psykososiaaliseen hoitoon jo perusterveydenhuollossa. Myös osatyökykyisten mahdollisuuden työntekoon ja kuntoutukseen tulee näkyä linjauksessa vahvemmin.
Psykologiliitto huomauttaa, että Ikäihmisten rooli luonnosehdotuksessa on vielä varsin marginaalinen. Liitto painottaa erityisesti lasten ja nuorten sekä perheiden ja ikäihmisten arjen palveluiden toimivuutta. Erillisten mielenterveyspalveluiden tulee aina olla toissijaisia arjen toimivuuteen ja tukeen nähden, ja tarpeellisten palveluiden olla lähellä ihmistä. Myös mielenterveyslinjausten painopisteen tulee olla arjen tukemisessa ja perustason palveluissa, ei pelkästään psykiatrisessa hoidossa. Liitto muistuttaa myös, että kasvatus- ja perheneuvolat ovat jo olemassa eikä uutta rinnakkaisjärjestelmää kannata luoda.
Psykologien pitää olla nykyistä paremmin edustettuna mielenterveystyön suunnittelussa, ohjauksessa ja johtamisessa, ja moniammatillisuus ja monitieteisyys tulee huomioida nykyistä laajemmin.
– Psykologia on oma tieteen- ja ammattialansa, joka tutkii erityisesti mielenterveyttä, mieltä, kognitiota ja käyttäytymistä. Se ei siis ole psykiatrian tai muun lääketieteen apuala, vaan psykologeilla on oma paikkansa ja asiantuntemuksensa moniammatillisissa tiimeissä ja työryhmissä, Ahtola muistuttaa.
Liitto esittää myös tutkimusrahoituksen lisäämistä mielenterveyden häiriöiden ennaltaehkäisyyn ja hoidon vaikuttavuuden arviointiin.