Psykologiliitto: Täydennyskoulutusta tulee tarjota todellisen tarpeen mukaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutus on lakisääteistä. Koulutuksella pyritään varmistamaan, että henkilöstö ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan ja osaamistaan työn vaativuuden ja toimenkuvan edellyttämällä tavalla. Täydennyskouluttamalla myös turvataan osaltaan turvalliset ja vaikuttavat sote-palvelut sekä tuetaan henkilöstön tehtävärakenteiden ja työnjaon kehittämistä.
Uusi asetusluonnos edellyttää, että työnantaja laatii täydennyskoulutussuunnitelman, sekä määrittelee, että täydennyskoulutuksessa tulee huomioida sekä henkilöstön yksilölliset että ammattiryhmäkohtaiset koulutustarpeet. Myös Psykologiliiton näkemys on, että työnantajan tulee kohdentaa täydennyskoulutusta, eikä tarjota ainoastaan koko henkilöstölle suunnattuja yhteisiä koulutuksia.
Sosiaali- ja terveysministeriö on vuonna 2004 antanut edelliset terveydenhuollon henkilöstöä koskevat valtakunnalliset täydennyskoulutussuositukset. Silloin määriteltiin, että minimimäärä täydennyskoulutusta on 3–10 arkipäivää vuodessa tehtävän vaativuudesta ja toimenkuvasta riippuen. Psykologiliitto katsoo, että psykologien tehtävät ovat lähtökohtaisesti vaativia ja itsenäistä vastuuta edellyttäviä, joten psykologeihin tulee soveltaa 10 päivän täydennyskoulutussuositusta vuodessa.
Nyt lausuntokierroksella olevassa asetusluonnoksessa todetaan, että henkilöstön tulee voida osallistua riittävästi ammattitaitoa ja osaamista ylläpitävään ja kehittävään oman alan täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutuksen osalta ei kuitenkaan myöskään jatkossa säädettäisi vähimmäismääristä.
Oman alan täydennyskoulutuksen nostaminen asetustasolle on Psykologiliiton näkemyksen mukaan hyvin tärkeää. Valitettavasti asetuksen väljä muotoilu ei kuitenkaan todennäköisesti edistä täydennyskoulutuksen lisäämistä etenkään julkisella sektorilla. Psykologiliiton huolena on, että ilman säätelyä koulutustarpeen määrittely saattaa käytännössä pohjautua henkilöstön tarpeiden sijaan työnantajan taloudelliseen tilanteeseen.
Asetuksessa kuitenkin säädettäisiin nykyistä tarkemmin hyvinvointialueiden seuranta- ja arviointivelvollisuudesta täydennyskoulutukseen osallistumisesta sekä koulutusten sisällöistä, laadusta ja vaikuttavuudesta. Näitä esityksiä Psykologiliitto kannattaa.
Psykologiliitto muistuttaa, että riittävän täydennyskoulutuksen tarjoaminen on keskeinen veto- ja pitovoimatekijä. Täydennyskoulutukseen panostaminen mahdollistaa ammatillisen kehittymisen ja mielekkäiden urapolkumallien rakentamisen. Työnantajan tulisi tarjota mahdollisuus myös pidempikestoiseen erikoistumiskoulutukseen, sillä psykologina toimiminen edellyttää usein erikoistumista.