Psykologien ammattieettiset periaatteet

Ammattieettisten periaatteiden kansainvälinen tausta

1980-luvulta alkaen Pohjoismaiden psykologiliitoilla (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti) on ollut yhteispohjoismaiset ammattieettiset periaatteet.

Euroopan psykologiliittojen federaatio EFPA hyväksyi vuonna 1995 Ateenan yleiskokouksessa eurooppalaiset psykologien ammattieettiset yleisperiaatteet (Meta-Code of Ethics). Periaatteita on täydennetty Granadan yleiskokouksessa vuonna 2005. EFPAn kuuluvat 35 Euroopan maan psykologiliitot.

EFPA velvoitti tällöin kaikki EFPAn jäsenjärjestöt noudattamaan näitä periaatteita. Pohjoismaiden psykologiliitot uusivat omat ammattieettiset periaatteensa yleiseurooppalaisten periaatteiden mukaisesti vuosina 1996-97, ja Suomen Psykologiliiton liittovaltuusto hyväksyi ne vuonna 1998. Periaatteita päivitettiin 2021-2022. Suomen Psykologiliiton liittovaltuusto hyväksyi päivitetyt periaatteet vuonna 2022. Suomenkielinen käännös valmistui vuonna 2023.

Pohjoismaiden psykologiliittojen yhteiset ammattieettiset periaatteet löydät ruotsin kielellä tästä.

Vuosina 1999-2008 Psykologien alan maailmanjärjestöjen IUPsyS (International Union of Psychological Science) ja IAAP (International Association of Applied Psychology) asettama työryhmä tutki psykologien ammattietiikkaa siitä näkökulmasta, että psykologien ammattietiikan lähtökohtien ja perusperiaatteiden tulisi olla yhdensuuntaisia ja suhteellisen pysyviä riippumatta maantieteellisestä ja kulttuurisesta kontekstista. Vuonna 2008 Berliinin maailmankongressissa hyväksyttiin yksimielisesti Universal Declaration of Ethical Principles for Psychologists. IUPsyS :n jäseninä ovat 82 maailman maan psykologian alan järjestöt. Tutustu Universal Declaration of Ethical Principles for Psychologists -julkaisuun tästä.

Suomessa käytössä olevien Pohjoismaisten ammattieettisten periaatteiden todettiin olevan varsin hyvin linjassa näiden yleismailmallisten periaatteiden kanssa.

Suomen Psykologiitto on hyväksynyt ammattieettiset periaatteet

Psykologiliitto on hyväksynyt pohjoismaiset ammattieettiset periaatteet kuten muutkin pohjoismaiset psykologiliitot. Hyväksyessään periaatteet myös Suomessa noudatettavaksi Psykologiliiton liittovaltuusto korosti seuraavaa:

1. ”Psykologin vastuuseen sisältyy se, että hänen tulee tehdä työtä inhimillisen kärsimyksen vähentämiseksi ja ihmisten elinolosuhteiden parantamisen puolesta. Psykologilla on erityinen vastuu niistä, joilla on puutteelliset mahdollisuudet saavuttaa ihmisarvoinen elämä.
2. Psykologin tekemän arvioinnin tai lausunnon tulee aina perustua ensikäden tietoon. Mikäli psykologi joutuu käyttämään työssään muuta kuin ensikäden tietoa tulee tietolähde aina mainita.
3. Psykologi, joka huomaa kollegan rikkovan ammattieettisiä periaatteita, pyrkii korjaamaan tilanteen yhdessä kollegan ja tarvittaessa tämän esimiehen kanssa. Ellei tämä johda tulokseen, psykologi on velvollinen ilmoittamaan epäillyn ammattieettisen rikkomuksen ammattieettiselle lautakunnalle.”

Ammattieettisten periaatteiden esipuhe

Ammattieettiset periaatteet noudattavat yleisiä eettisiä periaatteita. Yhteisiä arvoja ovat oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus ja yksilöiden ja heidän yhteisöjensä autonomian ja arvon kunnioittaminen. Psykologit kunnioittavat ihmisoikeuksia kansainvälisten sopimusten ja ihmissoikeusyleissopimusten periaatteiden mukaisesti.

Ammattieettiset periaatteet ovat sen etiikan täsmennyksiä, joka koskee ihmisiä yleensä. Koska psykologit joutuvat työssään yhteiskunnassa erityislaatuisiin ja joskus eettisesti vaikeasti arvioitaviin tilanteisiin, yleinen etiikka ei kuitenkaan riitä toiminnan ohjenuoraksi. Tätä syystä psykologit ovat laatineet nämä ammattieettiset säännöt eettisen pohdinnan ohjeeksi ja tueksi.

Eettisen reflektoinnin tulisi olla mukana kaikessa ammatillisessa toiminnassamme. Eettisiä näkökulmia ja johtopäätöksiä tulisi pitää osana työn kokonaisuutta lainsäädännön ja ammattikäytäntöjen kaltaisesti.

Euroopan psykologiliittojen federaatio (EFPA, The European Federation of Psychologists´ Associations) hyväksyi vuonna 1995 Meta-Code of Ethics -ohjeiston. Ohjeistossa on pyritty ottamaan huomioon kaikki tilanteet, joita psykologin ammatissa toimivat kohtaavat työssään.

Pohjoismaisilla psykologiliitoilla on ollut yhteiset ammattieettiset periaatteet 1980-luvulta alkaen. Niitä muutettiin vuonna 1997 vastaamaan EFPPA:n Meta-Codea sekä myöhemmin, vuonna 2020 julkaistua ammattieettisiä sääntöjä koskevaa EFPA:n mallia (EFPA’s Model Code of Ethics). Edellisistä huolimatta tämä asiakirja on itsenäisesti pätevä eikä se ole alisteinen EFPA:n  ammattieettiselle ohjeistukselle. Määrittelyt perustuvat kasvavalle tarpeelle muotoilla eettisiä periaatteita siten, että ne edistävät eettisten ongelmien tiedostamista, pohdiskelua ja käsittelyä.

Periaatteet on järjestetty neljäksi pääperiaatteeksi:

• Yksilön oikeuksien ja arvon kunnioittaminen
• Ammatillinen pätevyys
• Vastuu
• Ammatillinen riippumattomuus (integriteetti)
  

Periaatteet on laadittu

• tukemaan pohjoismaisia psykologeja tilanteissa, joissa he joutuvat ottamaan kantaa eettisiin kysymyksiin
• suojelemaan asiakkaita asiattomilta ja/tai vahingollisilta toimenpiteiltä
• tukemaan psykologien välistä ja muiden ammattihenkilöiden kanssa tehtävää yhteistyötä
• säilyttämään suuren yleisön luottamus psykologien toimintaan
• perustaksi erityisalojen suuntaviivojen ja ohjeiden laadinnalle

Nämä ammattieettiset periaatteet on laadittu vain psykologien ammattikunnan käyttöön. Periaatteita ei siten voida tulkita suoraan muiden ammattiryhmien kielenkäytön ja käsitteistön, kuten esimerkiksi juridiikan lähtökohdista.

Ammattieettiset periaatteet säätelevät psykologien ammattitoimintaa. Ammattitoiminta käsittää kaikki ne tilanteet, joissa psykologit ovat ammatillisessa suhteessa yksilöön, ryhmään tai organisaatioon.

Ammattieettisiä periaatteita noudatetaan myös sellaisessa ammatillisessa toiminnassa, jota ei suoranaisesti voi luonnehtia psykologiseksi toiminnaksi, mutta jota psykologit harjoittavat ja jonka perustana ovat psykologikoulutuksen antamat valmiudet.

Pohjoismaiset psykologiliitot ovat vastuussa siitä, että ne kannustavat ja edistävät jäsenistön piirissä tapahtuvaa ammattieettistä pohdintaa ja keskustelua mm. järjestämällä opetus- ja neuvontatoimintaa. Samalla liitot edellyttävät jäsentensä kehittävän ammattieettistä tietoisuuttaan.

Pohjoismaisten psykologiliittojen jäseninä olemme velvollisia reflektoimaan omaa ammatillista toimintaamme ja toimimaan eettisten periaatteiden mukaisesti. Liittojen vastuulla on tutkia jäseniinsä kohdistuvat valitukset sekä otettava kanta valituksiin ja niistä koituviin mahdollisiin seuraamuksiin.

1. Johdanto

Psykologien työn perustana on tiede ja luotettava kokemus. Psykologia ja psykologin ammatti kehittyvät jatkuvasti, ja tarjolle tulee uusia ja entistä moninaisempia tietoja ja menetelmiä. Yhteiskunnan muuttuessa uusia ongelmatilanteita ilmenee jatkuvasti. Siksi on tärkeää, että psykologit kiinnittävät huomiota omiin rajoituksiinsa sekä voivat kääntyä kollegoidensa ja muiden ammattihenkilöiden puoleen lisätiedon ja -osaamisen saamiseksi.

Psykologit hyödyntävät usein ammatillista tietouttaan monissa rooleissa, ammatillisissa tilanteissa sekä käyttäessään erilaisia työmenetelmiä.  Psykologeilla on edellytyksiä saada aikaan merkittäviä muutoksia yksilön, ryhmien ja organisaatioiden olosuhteissa.

Psykologeilla on valta vaikuttaa syvällisesti muiden ihmisten elämään. Se asettaa suuria vaatimuksia psykologien eettiselle tiedostamiselle ja on vahvasti vaikuttanut siihen, että psykologit ovat päättäneet laatia ammattieettiset säännöt.

Monet psykologien ammatilliset suhteet ja työtehtävät ovat sellaisia, että niitä ei voi säädellä muodollisesti. Ratkaisevaa on tällöin yksittäisen psykologin ammattieettinen tietoisuus, vastuuntunto ja ammatillinen osaaminen.

Ammattieettisistä periaatteista keskusteleminen ja niiden kehittäminen on jatkuva prosessi.

2. Ammattieettiset periaatteet

Jäljempänä asiakkaiksi kutsutaan kaikkia yksilöitä, ryhmiä ja organisaatioita, joihin psykologilla on ammatillinen suhde. Tietyissä tilanteissa asiakas-käsitettä voidaan käyttää myös laajemmin

Asiakkaan määritelmä
Jäljempänä asiakkaiksi kutsutaan kaikkia yksilöitä, ryhmiä ja organisaatioita, joiden kanssa psykologit ovat ammatillisesti tekemisissä. Tietyissä tilanteissa käsite voi myös viitata toissijaisiin osapuoliin, esimerkiksi ensisijaisen asiakkaan perheeseen, asiakasryhmän organisatoriseen ympäristöön tai asiakasorganisaation asiakkaisiin, potilaisiin tai muihin asianosaisiin.

Yksilön oikeudet ja arvo
Psykologi kunnioittaa jokaisen ihmisen perusoikeuksia, arvokkuutta ja arvoa sekä työskentelee näiden kehittymisen edistämiseksi. Hän kunnioittaa yksilön oikeutta yksityiselämään, luottamuksellisuuteen, itsemääräämiseen ja autonomiaan sopusoinnussa psykologin muiden velvoitteiden, YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen sekä voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

2.1 Kunnioitus

Psykologi kunnioittaa yksilön perusoikeuksia, arvokkuutta ja arvoa ja työskentelee siten, ettei hänen osaamistaan käytetä yksilön loukkaamiseen, hyväksikäyttöön tai sortamiseen. Psykologi kunnioittaa asiakkaiden ja muiden asianosaisten tietämystä, näkemyksiä, kokemusta ja asiantuntemusta. Psykologi kunnioittaa kollegojensa ja muiden ammattiryhmien erityisasiantuntemusta, velvollisuuksia ja vastuuta.

Psykologi ottaa huomioon asiakkaan yksilölliset, rooliin liittyvät, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset eroavaisuudet. Psykologi ottaa myös huomioon sen, miten yksilölliset, rooliin liittyvät, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset erot voivat vaikuttaa ammatilliseen toimintaan.

Luottamuksellisuus ja salassapitovelvollisuus
Psykologi pitää salassa asiakkaiden ja muiden asioista saamansa luottamukselliset tiedot. Salassapitovelvollisuuden noudattamisesta voidaan poiketa, jos asiakas tai muut ovat ilmeisessä vaarassa. Myös laki voi velvoittaa psykologia antamaan tietoja. Psykologi ilmoittaa tällöin asiakkaalle lakiin perustuvista salassapitovelvollisuuden rajoituksista.

Tietoon perustuva suostumus ja valinnanvapaus
Psykologi kertoo asiakkaalle suunnitelluista toimenpiteistä ja keskustelee toimistaan ja niiden todennäköisistä seurauksista asiakkaan kanssa. Lisäksi psykologi pohtii, onko tiedonantotapa kunnioittava ja asianmukainen asiakkaan tiedon vastaanotto- ja käsittelykyky huomioiden. Tällä tavoin psykologi mahdollistaa asiakkaan tietoon perustuvan suostumuksen; asiakkaalla on perusteet, joiden nojalla hän pystyy päättämään, hyväksyykö hän toimenpiteet vai ei.

Itsemääräämisoikeus
Psykologi suojelee asiakkaan itsenäisyyttä ja itsemääräämisoikeutta. Tämä pätee myös asiakkaan oikeuteen aloittaa tai päättää asiakassuhde. Kun työskennellään lasten tai tahdonvastaiseen hoitoon määrättyjen asiakkaiden kanssa tai akuuteissa tilanteissa, tavoitteena on aina oltava asiakkaan itsenäisyyden kunnioittaminen ja yhteistyösuhteen luominen.

2.2 Ammatillinen pätevyys

Psykologi pyrkii kehittämään ammattipätevyyttään ja säilyttämään sen korkealla tasolla. Psykologi pyrkii tiedostamaan ammatilliset ja henkilökohtaiset vahvuutensa ja heikkoutensa pystyäkseen arvioimaan realistisesti pätevyytensä ottaessaan hoitaakseen työtehtäviä. 

Psykologi ottaa henkilökohtaiseen tilanteeseensa liittyvät tekijät huomioon ja pohtii, kuinka ne voivat vaikuttaa osaamiseen. Psykologi ottaa vastaan vain sellaisia työtehtäviä, tarjoaa sellaisia palveluja ja käyttää sellaisia menetelmiä, joihin hän on pätevä koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella.

Eettinen tietoisuus
Korkea ammattipätevyys edellyttää, että psykologi on tietoinen ammattieettisistä periaatteista ja soveltaa niitä omassa ammatillisessa toiminnassaan.

Osaamisen kehittäminen
Psykologin työskentelyn perustana on tiede ja työssä hankittu kokemus. Psykologi pyrkii jatkuvasti kehittämään ammattitaitoaan seuraamalla psykologiatieteessä ja psykologien ammatillisessa toiminnassa tapahtuvaa kehitystä.

Pätevyyden rajoitukset
Psykologi toimii koulutuksensa ja kokemuksensa sekä henkilökohtaisten kykyjensä asettamissa rajoissa ja etsii ammatillista apua ja tukea vaikeissa tilanteissa.

Menetelmistä johtuvat rajoitukset
Psykologi on tietoinen niistä rajoituksista, jotka liittyvät psykologisiin menetelmiin ja niistä tehtäviin johtopäätöksiin. Psykologi on erityisen varovainen käyttäessään menetelmiä, apukeinoja ja tekniikoita, jotka eivät täytä tavanomaisia menetelmille asetettuja vaatimuksia tai joita hän ei täysin hallitse.

Ulkoiset rajoitukset
Psykologi on tietoinen siitä, miten ammatilliset ja yhteiskunnalliset olosuhteet voivat edistää tai ehkäistä hänen mahdollisuuksiaan käyttää asianmukaisesti pätevyyttään ja menetelmiään.

2.3 Vastuu

Psykologi on tietoinen ammatillisista ja tieteellisistä vastuista, joita hänellä on asiakkaistaan, sekä organisaatiota ja yhteiskuntaa kohtaan, joissa hän elää ja työskentelee. Psykologi välttää vahingon aiheuttamista ja on vastuussa toiminnastaan. Hän pyrkii aina varmistumaan siitä, ettei hänen palvelujaan käytetä väärin.

Tietämykseen ja valtaan liittyvät erot vaikuttavat aina psykologin ammatillisiin suhteisiin, kun on kyse asiakkaista ja kollegoista. Mitä suurempia erot ovat, sitä suurempi on psykologin vastuu

Vastuu
Psykologi on henkilökohtaisesti vastuussa ammattityönsä laadusta ja seurauksista. Lisäksi psykologi on aina tietoinen siitä, että hänet mielletään oman ammattikuntansa edustajaksi. Psykologi on tietoinen siitä, millä tavoin hän käyttää psykologista tietämystään ei-ammatillisissa yhteyksissä.

Väärinkäytösten/vahinkojen välttäminen
Psykologi välttää psykologisen tietämyksen tai tietojen sovellusten väärinkäyttöä ja huolehtii siitä, että vahinko, jota ei voida välttää, jää mahdollisimman vähäiseksi.

Psykologi ei osallistu toimintaan, jonka tavoitteena on fyysisin tai psyykkisin pakkokeinoin (indoktrinointi, aivopesu, kidutus) tai niiden uhalla

• kiristää jokin tieto tai tunnustus
• suostutella joku paljastamaan, kieltämään ja muuttamaan oma tai jonkun muun elämänkatsomus tai poliittinen, uskollinen tai eettinen vakaumus

Psykologi pyrkii myös aktiivisesti estämään psykologisten tietojen käytön tällaiseen tarkoitukseen, ja ilmoittaa tällaisesta toiminnasta kansalliselle psykologiliitolle tai asiaankuuluville ihmisoikeuselimille. 

Ammattieettisten ongelmien käsittely
Psykologi tiedostaa ammattieettisten ongelmien olemassaolon. Psykologin velvollisuus on selvittää näitä ongelmia ja neuvotella niistä kollegoiden, toimeksiantajien ja/tai Psykologiliiton kanssa. Muita osapuolia psykologi informoi siitä, millaisia vaatimuksia ammattieettiset periaatteet asettavat.

Jatkuvuus
Psykologin velvollisuus on sopia asiakkaan kanssa ammatillisen kontaktin ehdoista ja sen kulusta, lopettamisesta ja seurannasta. Psykologi on tietoinen siitä vastuusta, joka hänellä on suhteessa asiakkaaseen ammatillisen suhteen muodollisesti päätyttyä. Kun ammatillinen asiakassuhde on päättynyt, psykologin on yhä noudatettava näitä eettisiä periaatteita.

Laajennettu vastuu
Psykologilla on laajennettu vastuu tieteellisestä ja ammatillisesta toiminnasta sekä ammattieettisistä standardeista suhteessa avustajiinsa sekä ohjauksessaan tai koulutuksessaan oleviin. Opettaessaan psykologisia työmenetelmiä psykologi on vastuussa myös menetelmän vahvuuksien, heikkouksien ja siihen liittyvien ammattieettisten ongelmien nostamisesta keskusteluun.

2.4 Ammatillinen riippumattomuus (integriteetti)

Psykologi pyrkii ammatilliseen riippumattomuuteen tutkimuksessa, opetuksessa ja psykologian soveltamisessa. Se merkitsee, että psykologi on rehellinen ja puolueeton ja kohtelee kunnioittavasti muita asianosaisia. Hän yrittää tehdä selväksi oman roolinsa niissä erilaisissa yhteyksissä, joissa hän työskentelee.

Avoimuus ja selkeys
Psykologi antaa asianmukaisia tietoja edellytyksistään, työkokemuksestaan, pätevyydestään ja sitoutumisestaan ammattiinsa ja käyttää vain sellaisia ammattinimikkeitä, joihin koulutus, laillistaminen ja työtehtävä oikeuttavat.

Psykologi pyrkii asiallisuuteen ja tarkkuuteen antaessaan lausuntoja psykologina. Psykologi antaa tietoja psykologiasta ja psykologien ammattitoiminnasta siten, ettei synny väärinkäsityksiä ja ettei hän vahingoita psykologiaa eikä ammattikuntaansa.

Psykologi informoi asiakasta etukäteen asiakassuhteen taloudellisista ehdoista ja on tietoinen siitä, millaisia seurauksia ammatilliselle suhteelle voisi olla, mikäli psykologi ottaisi palkkion lisäksi asiakkaalta vastaan lahjoja tai muita erityisetuja.

Roolikonfliktit ja hyväksikäyttö
Psykologi pyrkii tiedostamaan omat tarpeensa, asenteensa ja arvonsa ja oman roolinsa asiakassuhteessa. Hän ei käytä väärin valtaansa ja asemaansa käyttämällä hyväkseen asiakkaan riippuvuutta ja luottamusta.

Psykologi välttää ammatin ulkopuolista suhdetta asiakkaan kanssa. Tällainen suhde vähentää ammatin edellyttämää etäisyyttä ja voi johtaa eturistiriitoihin tai asiakkaan hyväksikäyttöön. Psykologi tiedostaa, miten intimiteetti ja seksuaalisuus voivat suoraan tai epäsuorasti vaikuttaa psykologin ja asiakkaan väliseen suhteeseen. Psykologi välttää asiakassuhteen muuttumista yksityisluontoiseksi tai seksuaaliseksi. Psykologin ja asiakkaan välillä ei saa olla sukupuolista kanssakäymistä.

3. Ammattieettisten periaatteiden noudattaminen

3.1 Psykologien ammattieettinen ohjaus ja neuvonta

Periaatteet on tarkoitettu tueksi psykologille päivittäisessä työssä, pohdinnassa ja suunnittelussa sekä ammattieettisten ongelmien ratkaisemisessa.

Seuraavien seikkojen huomioiminen on tärkeää:

• Psykologin vastuu on yhteydessä ammatillisen suhteen luonteeseen ja tehtävän laatuun.
• Eettisten periaatteiden sisältöä on kehitettävä jatkuvan keskustelun avulla.

Ammattieettinen reflektio
Ottaessaan vastaan tietyn tehtävän tai kieltäytyessään siitä psykologi pohtii siihen liittyviä ammattieettisiä ulottuvuuksia. Näin syntyy, tarkentuu ja kasvaa ammattieettinen tietoisuus. Jatkuva ammattieettinen pohdinta auttaa tunnistamaan ammattieettiset ongelmat.

Ammattieettiset ongelmat
Psykologi tekee itselleen selväksi, että neljä pääperiaatetta ovat aina tiukasti riippuvaisia toisistaan ja että ne voivat tietyissä tilanteissa olla myös ratkaisemattomassa ristiriidassa keskenään. Sellainen ammattieettinen ongelma vaatii pohdintaa ja usein keskustelua asiakkaiden ja kollegojen kanssa. Tällöin arvioidaan ammattieettisten periaatteiden keskinäistä suhdetta. Ristiriidoista huolimatta päätöksenteko ja siihen perustuva toiminta voivat olla välttämättömiä. Käytännössä tämä voi merkitä sitä, että tietyille periaatteille annetaan suurempi painoarvo kuin toisille.

Ammattieettistä toimintaa koskeva ohjaus
Psykologi, joka joutuu monimutkaisiin ammattieettisiin harkintatilanteisiin, konsultoi kollegaa ja/tai ammattieettistä lautakuntaa. Konsultointi on sinänsä ilmaus ammattieettisestä tiedostamisesta, mutta psykologi valitsee kuitenkin itse toimintatapansa.

Psykologi, joka huomaa kollegan olevan ammattieettisessä ristiriitatilanteessa, tarjoaa tukeaan ammattieettisen ongelman käsittelyssä.

3.2 Informaation antaminen suurelle yleisölle

Suurelle yleisölle tarkoitetun tiedotusmateriaalin tulee sisältää tietoja psykologien ammattieettisistä periaatteista sekä muista ajankohtaisista ohjeista.

Psykologit tarjoavat valvoville tahoille ja/tai asianomaisille osapuolille riittävästi tietoa ohjeistuksista ja ammattieettisistä periaatteista, kun kyse on valituksia ja mahdollisia sanktioita koskevista käsittelyistä.

3.3 Psykologeja koskevien valitusten käsittely

Ammattieettiset periaatteet on tarkoitettu tueksi myös niissä tilanteissa, joissa on otettava kantaa psykologien toimintaa koskeviin valituksiin. Arvioinnissa otetaan huomioon mahdollisesti esille tulleet ammattieettiset ongelmat sekä se priorisointi, jonka psykologi on tehnyt harkitessaan tilannetta ammattieettiseltä kannalta.

Psykologi, joka huomaa kollegan rikkovan ammattieettisiä periaatteita, keskustelee asiasta ko. psykologin kanssa ennen kuin ilmoittaa siitä Psykologiliiton ammattieettiselle lautakunnalle.

Eettisen päätöksenteon tärkeät vaiheet: 

• Olennaisten eettisten kysymysten ja kysymyksenasettelujen tunnistaminen
• mitkä ovat tilanteen parametrit? 
• onko olemassa mitään asiaan mahdollisesti liittyvää tutkimusnäyttöä? 
• asiakkaiden ja muiden sidosryhmäläisten tunnistaminen ja heidän näkemystensä huomioiminen tai hankkiminen 
• kaikkien asiakkaiden ja sidosryhmäläisten oikeuksien, vastuiden ja hyvinvoinnin arvioiminen 
• vaihtoehtoisten toimintatapojen muodostaminen 
• vaihtoehtoisten toimintatapojen todennäköisten lyhyen ja pitkän aikavälin etujen ja haittojen arvioiminen kaikkien osapuolten näkökulmasta 
• toimintatavan valinta arvojen, periaatteiden ja ohjeiden huolellisen harkinnan perusteella 
• tämän mukaan toimiminen ja vastuun ottaminen seurauksista 
• tehtyjen toimien tulosten arvioiminen 
• (mahdollisten kielteisten seurausten korjaaminen. Jos eettistä ongelmaa ei ole tyydyttävästi ratkaistu, kokeillaan vaihtoehtoisia menettelytapoja) 
• tehdään kaikki voitava kielteisten tulosten korjaamiseksi ja pysytään sitoutuneina prosessiin. 
• Pyydetään anteeksi kaikkia tästä mahdollisesti seuranneita kielteisiä seurauksia. Usein muodolliset valitukset ovat asiakkaan ainoa tapa saada oma hätänsä tunnistetuksi. Anteeksipyyntö ei välttämättä tarkoita vastuun myöntämistä. 
• Prosessista oppiminen itseä, liittoa ja muita varten sekä opitun jakaminen

Psykologi, joka huomaa kollegan rikkovan ammattieettisiä periaatteita, keskustelee asiasta ko. psykologin kanssa ennen kuin ilmoittaa siitä Psykologiliiton ammattieettiselle lautakunnalle.

---

Psykologien tutkimuseettiset ohjeet

Psykologiliitto ja Suomen psykologinen seura ovat yhdessä laatineet ohjeet psykologien tutkimuseettisiksi periaatteiksi.