Psykologit ovat kiintyneitä ammattiinsa, mutta työnantajat eivät ole kovin hyvin onnistuneet sitouttamaan heitä
Psykologien työolotutkimuksessa esihenkilöiden toiminta arvioitiin keskimäärin kohtalaiseksi. Suurin osa vastaajista koki, että esihenkilö huomioi työntekijöiden mielipiteet tärkeissä asioissa ja kohteli kaikkia työntekijöitä tasapuolisesti melko usein tai aina.
Heikoimmaksi osa-alueeksi esihenkilön toiminnassa arvioitiin palautteen antaminen. Lähes puolet vastaajista kertoi saavansa esihenkilöltä selkeää ja rakentavaa palautetta työstään vain harvoin tai ei koskaan. Hieman yli viidesosa oli myös melko tai erittäin tyytymätön saamaansa perehdytykseen. Kaksi kolmasosaa vastaajista oli käynyt vähintään yhden kehityskeskustelun edeltävän vuoden aikana, mutta heistä lähes puolet koki kehityskeskusteluista olleen hyötyä erittäin tai melko vähän ja vain viidesosa melko tai erittäin paljon.
– Työnantajien on syytä kiinnittää huomiota siihen, että psykologien työhönsä saama perehdytys on riittävää ja laadukasta. Riittävien täydennyskoulutusmahdollisuuksien rinnalla säännölliset kehityskeskustelut tukevat ammatillista kehittymistä silloin, kun esihenkilö tuntee psykologin työtä, Suomen Psykologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsanen kommentoi tuloksia.
Esihenkilön toimintaa arvioitiin myönteisemmin silloin, kun esihenkilö oli psykologi. Myös tyytyväisyys esihenkilön toimintaan, kehityskeskustelujen hyödyllisyyteen sekä työssä saatuun perehdytykseen oli suurempaa niillä vastaajilla, joilla esihenkilö oli psykologi.
Koko organisaation johdon toiminta arvioitiin esihenkilön toimintaa kielteisemmin. Vain noin kolmasosa vastaajista koki saaneensa riittävästi tietoa organisaation tehtävistä ja tavoitteista, ja alle viidesosa koki johdon ja henkilöstön välisen tiedonkulun toimivan hyvin.
– Psykologin työtä selvästi tukee se, että ammatillista toimintaa koordinoi johtava tai vastaava psykologi, jolla on myös käytettävissä riittävästi työaikaa johtamiseen. Psykologien työn asiantuntemusta olisikin tärkeä integroida myös organisaatioiden ylempään johtoon, Lipsanen suosittelee.
Tutkimukseen osallistuneiden keskuudessa työpaikan vaihtamisen harkitseminen oli yleistä. Vastaajista noin kaksi kolmasosaa harkitsi työpaikan vaihtamista ainakin toisinaan, ja lähes kolmasosa usein tai jatkuvasti. Noin puolet kaikista harkitsi ainakin toisinaan päätoimiseksi yrittäjäksi ryhtymistä ja viidesosa usein tai jatkuvasti.
Noin puolet tutkimukseen osallistuneista suosittelisi työnantajaansa ystävälleen. Yrityksissä työskentelevät vastaajat suosittelisivat työnantajaansa muita vastaajia useammin: heistä yli kaksi kolmasosaa suosittelisi työnantajaansa.
– Hyvään johtamiseen ja esihenkilötyöhön kannattaa panostaa jo senkin takia, että työntekijöiden vaihtuvuus aiheuttaa kustannuksia työnantajalle, Lipsanen muistuttaa.
Alan vaihtamista kokonaan pois psykologian alalta harkitsi vain harva. Noin puolet kaikista vastaajista ilmoittikin, ettei ollut koskaan harkinnut alan vaihtamista.
Suomen Psykologiliitto toteutti ensimmäistä kertaa kattavasti psykologien työoloja kuvaavan tutkimuksen. Tavoitteena oli selvittää systemaattisesti ja luotettavasti palkkatyössä olevien psykologien kokemuksia olosuhteista työpaikoilla, työhyvinvoinnista ja johtamisesta. Tutkimuksen aineisto kerättiin verkkokyselyllä keväällä 2023.